Suurkaupungeissa on tulevaisuus

Olennaista ei kai ole se, montako (kymmentä) miljoonaa ihmistä kaupungeissa asuu, vaan se, että ovat tiiviitä. Tiivis kyläkin on parempi kuin tasaisen haalea haja-asutus joka niemessä ja notkossa.

En tiennytkään että Helsingissä ei tarvita enää maaseudun tuottamaa ruokaa, jonka takia näitä tukiaisia Helsinkiläisetkin ovat joutuneet maksamaan. Tonttihan kyllä elää jossain mikä mikä maassa jossa ei koskaan tapahdu mitään pahaa, mutta me muut ihmiset pidämme suomalaisen ruuan tuotannosta kiinni jo ihan huoltovarmuuden takia. Ja voin kyllä vakuuttaa että ihan täällä maaseudullakin eletään demokratiassa.
Mikähän ihme estää Tonttia tällä hetkellä keräämästä niitä kanttarelleja luonnosta?

Kuka Tontin ihanneyhteiskunnassa viljelee sapuskan pilvenpiirtäjien asukkaille? Voi kirjoittaa provosoivasti, mutta pidä nyt joku tolkku kirjoituksissa edes...

Ensimmäinen kommentoija taisi ymmärtää pointin jälkimmäisiä paremmin. Tontin lausehan kuuluu "Haja-asutus maaseudulla on tämän kaiken vastakohta" mikä on eri asia kuin viljely maaseudulla.

Ja kyllähän kaupungeissakin viljellään. Vähän paremmalla suunnittelulla kasvihuoneet voi laittaa vaikka pinoon tai pystyyn sinne pilvenpiirtäjään. Ruokatuotanto on eri asia kuin maaseudun ja kaupungin yhdyskuntarakenteen ero.

Itse asiassa ruoka voitaisiin varsin helposti ja vieläpä halvemmalla tuoda muualta EU:sta jos nyt siihen mennään.

En nyt tietenkään tuota ehdottaisi, mutta periaatteellisella tasolla se kyllä olisi mahdollista.

Suurin osa maaseuduksi luettavan alueen asukkaista ei kuitenkaan ole maanviljelijöitä, joten todellisuudessa tuo ehdotus voitaisiin toteuttaa, vaikka maanviljelijät paikalleen jäisivätkin.

Arvoisa "maalainen" voisi joskus katsella ympärilleen siellä maaseudulla. Haja-asutusalueen asukkaista pieni prosentti vain on reippaita maanviljelijöitä. Enemmältään siellä asustaa ihan muuta väkeä. Jotka käyvät töissä kaupungissa. Ja ajelevat autollaan pitkiä matkoja sen vuoksi joka päivä. Mitä elämää sellainen on.

Nyt mennään metsään ja pahasti! Juuri tällaisten kirjoitusten takia vihreät menettävät uskottavuutta ja kannatustaan. Ja muun muassa tällaisten mielipiteiden takia harkitsen vakavasti äänestäväni ensi kevään vasemmistoliittoa, vaikka vihreiden jäsen olenkin.

Scifi-kirjallisuudessa noita megalopoliksia on enteilty jo kauan, voivathan ne olla tulevaisuutta tai sitten ei.
Asiaan muuten kantaa ottamatta jäi vaivaamaan miksi noita maaseutukeskuksia tarvitaan tukemaan suurkaupunkia, tuota luovuuden ja toimeliaisuuden tyyssijaa?

On aika omituista väittää että ihminen kuuluu kaupunkiin ja luonto luontoon. Lapsellekin on selvää että ihminen on täysin riippuvainen luonnosta, muutenkin kuin kanttarellien suhteen. Omituista on myös haaveilla miljoonakaupungeista Suomessa kun samaan aikaan väestöräjähdys on vakavin maapalloamme uhkaava ongelma. Ekologisin asumismuoto ei käsittääkseni ole suurkaupunki vaan mahdollisimman omavarainen ekoyhteisö joka ruokkii asukkaansa parhaan kykynsä mukaan.

Ei kovin perinpohjaisesti ajateltua tekstiä tältä "vihreältä", tai ainakaan se ei tästä välity. Vihreä Liitto on muutenkin täynnä vastaavanlaisia ristiriitaisuuksia eivätkä sen teot lunasta sanoilla annettua lupausta. Toisaalta ehkä tämä jo riittää useimmille äänestäjille - pelkkä mielikuva siitä että tehdään oikein ja että nämä ihmiset ovat vastuuntuntoisia.

Myös Jukka Hankamäki sivuaa tätä aihetta blogissaan ja (pelkän ihastelun sijaan) käsittelee syitä palvelukulttuurin ja työpaikkojen suureen määrään. Osaltaan kyse on varmasti kulttuurista, mutta myös siitä, että Japani osaa priorisoida talousasiansa paremmin kuin esimerkiksi Suomi.

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010/10/maahanmuutto-japanissa.html

Pitää myös muistaa, että vaikka se yksittäinen tallaaja on suurkaupungissa elävinään hyvinkin ekologisesti ja minimikulutuksella, niin kulissien taakse kätkeytyy valtava kulutus.
- Kaikki ruoka rahdataan kaukaa, käytännössä miljoonakaupungin lähiruoka on mahdoton yhtälö
- Suurkaupunki vaatii valtavan kalliin infrastruktuurin, esim maaseudulla lumia ei kuljetella kilometrien päähän lumenkaatopaikoille, eikä jokainen sähkötyö vaadi katujen auki repimistä, yms yms
- Kaupunkilaiset ajelevat viikonloppuisin maalle mökeilleen, reissaavat ulkomaille yms yms luontoa kuluttavaa, koska eivät todellisuudessa viihdy kaupungeissaan
- Kaupungit ovat kulutushysterian ja materialismin linnakkeita, ja se kyllä näkyy

"Ja kun joka päivä täytyy tulla toimeen mitä erilaisimpien immeisten kanssa, on pakko ottaa heidät vakavasti, ei uhkana omalla olemiselle."

Hauska vitsi, japani on maailman etnisesti homogeenisin yhteiskunta ja maahanmuuttajiin suhtaudutaan äärimmäisen rasistisesti. Eurooppalaiset on erittäin laiskoja työntekijöitä ja haisevat, kuuluu stereotypia meistä. Turistit ja Vierailevat liikemiehet toki otetaan vastaan pääsäntöisesti erittäin ystävällisesti. Mutta ainut vaihtoehto asettua maahan on täydellinen assimilaatio syvällä nöyryydellä.

Tontti tekee sen sinänsä täysin oikean havainnon, että etnisesti homogeeninen Tokio on siisti, viihtyisä ja turvallinen kaupunki, koostaan huolimatta.

Kaupunkitontin ex-puoluetoverin Eero Paloheimon mukaan "miljoonakaupungin haikailu Suomeen on alemmuudentuntoista junttiutta" (ks. http://www.eeropaloheimo.fi/Tiiviskoekologista.htm).

Tontti: "Näissä keskuksissa on ihmiskunnan tulevaisuus, jos ihmiskunnalla ylipäänsä on tulevaisuutta".

Jos näin on, tulevaisuutta ei todellakaan enää ole.

...kaupungissa oppii tulemaan erilaisten immeisten kanssa, ja ottamaan heidät vakavasti,
ei kokemaan uhkana... Maalla asuvat ilmeisesti ovat jonkinlainen ('ekologinen'?) uhka kaupunki-
ihmisille, jos heidät sieltä on saatava pois?
Kaupunkien rakentaminen myös ruoantuotanto-paikoiksi saattaa sitä luontoa syödä erinäisten
kaivosten verran, ellei nyt sitten jo cityistä
saada niin paljon materiaalia ja ravinteita
kierrätettyä, loppuisihan sitten 'tukiaisten' maksu.

Näin maalla syntyneenä Tontin visio tulevaisuudesta tuntuu kyllä hyvin pelottavalta. Oma mielikuva ns. vihreästä ihanteesta olisi luonnon kanssa harmoniassa elävä ihminen, ei luonnosta itsensä miljoonakaupunkeihin eristävä ihminen.

Mikäli väestöräjähdys uhkaa pakottaa ihmiset pakenemaan luonnosta, niin oikea vastaus olisi pyrkiä estämään väestöräjähdys. Liian suuri määrä ihmisiä on jo nyt ylivoimaisesti vakavin ympäristöongelma, josta kaikki muut ongelmat johtuvat. Ollakseen aito ympäristöpuolue, Vihreiden tulisi ottaa jyrkästi kantaa väestöräjähdystä vastaan, ja mielellään pyrkiä löytämään keinoja sen estämiseksi. Ongelma on pahimmillaan kehitysmaissa, ja kehitysavussakin voisi yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi ottaa syntyvyyden alentamisen. Ainoastaan väkimäärää alentamalla voimme merkittävästi vähentää maapallon kuormitusta.

Aika kummaa, ettei Tontti sanallakaan maininnut Tokion olevan etnisesti äärimmäisen homogeeninen yhdyskunta. Japanilaisuuden ulkopuolista erilaisuutta on vaikea löytää kirveelläkään; turisteja, liikemiehiä ja muita hyödyllisiä baka gaijineita kyllä suvaitaan, mutta paikallisten hyväksymäksi uusjapanilaiseksi on ulkopuolisen lähes mahdotonta muuttaa itseään.

Eikö rehellisyyden nimissä tätä japanilaisten muukalaiskammoa ja rassissmia olisi pitänyt käsitellä tässä kirjoituksessa? Vai olisiko se ollut jotenkin dissonanssissa lauseen "Yleinen siisteys ja viihtyvyys ohitti kaikki muut kaupungit, joissa olen käynyt" ynnä muiden vastaavien hehkutusten kanssa?

"Kaupunkitontin ex-puoluetoverin Eero Paloheimon mukaan "'miljoonakaupungin haikailu Suomeen on alemmuudentuntoista junttiutta'"

Sitähän se juuri on. Eivät jarkkotontit varmaan itsekään oikein osaa sanoa, miksi pitää olla metropolia ja megalopolista. Heistä vain tuntuu, että sellainen sykkisi mukavasti. Olisi synkassa jarkkotonttien sisäisen sykkeen kanssa.

Tontti varmastikin määrittelee tässä omia inspiroitumismetodejaan ja totta on, että aivopierut suurkaupunkialueilla ovat perustellumpia, kuin periferian pimeydessä.

En silti lähtisi moittimaan haja-asutusta ilmiönä, koska kyseessä on juurikin suomalaisuudelle (kuin myös niin kutsutulle suomen suvulle) ominainen erityispiirre.
Sinne tänne rakennetut torpat sulautuvat maisemaan huomattavasti luontevammin kuin kepulaismegapoliitikon perustama lasiseinien yhdyskunta.

Haja-asutus saattaa myös tuottaa huomattavasti vähemmän jätettä maahan, (jossa voidaan viljellä ravintoympyrän tarpeelliset viherkasvit)kuin suurkaupunki joka huuhtoo paskansa soramonttuun.

Kaikki eivät kaipaa kasvotonta massaa.

Tontti hämmästelee, miten on varaa kaikkiin palkkoihin? Kannattaisi varmaan tutustua asioihin ennen kirjoittelua! Japani sattuu olemaan pahiten velkaantunut valtio ns. Länsimaista teollisuuksista!

Olisikohan aloittajalla tälle jotain selitystä? Lisäksi, tuollainen suurkaupunkien ihannointi on juuri viherkommunismia tyypillisimmillään: Tungetaan ihmiset ahtaisiin, tiheästi rakennettuihin ja epämukaviin suurkaupunkeihin, joissa korkea rikollisuusaste rehottaa eikä sitä saada millään kuriin.

Suomessa on tilaa ja järkevästi toimien voimme jatkaa asumista myös maaseudulla, sitä ei tarvitse autioittaa punavihreiden fantasioiden takia. Japanissa tilanne on toinen, ihmisiä on paljon ja maapinta-alaa vähän. Siellä suurkaupungit ovat välttämättömyys, Suomessa eivät. Eivätkä ne tänne edes sovi, olemme tottuneet elämään väljästi ja näkemään luonnon ympärillämme.

No onhan se tärkeetä saada kaikki ylihintaisiin neukkukuutiohin asumaan ja voimaan pahoin. Saadaan porukka vielä hyvin velkavankeuteen loppuiäksi samalla ..profit!!

Itse kyllä näkisin paljon mieluummin maailman siirtyvän permakulttuurin ja omavaraisen kyläelämän suuntaan. Noihin suurkaupunkeihin tuotetaan ja kuljetetaan kaikki ruoka öljyn voimalla. 1 kalori marketista ostettavaa ruokaa on tuotettu 10 kalorilla öljyä. Jos Lähi-Idässä öljyhanat menevät jonkun kriisin seurauksena kiinni, silloin suurkaupunkien marketit tyhjenevät ensimmäisinä, isoissa kivitaloissa tulee äkkiä kylmä ja vesilaitoskin voi lakata toimimasta. Näin nykyajan kriisessä yleensä on käynyt. Olen siis enemmän linkolalaisen omavaraiselämän kannalla. Ei ne maanviljelijätkään jaksa maaseudulla yksin asua, jos siellä ei ole naapureita ja muuta kylää ympärillä. Toisin kuin kaupungin asukkaat luulevat, kyllä maaseudullakin tapahtuu hyvin paljon kulttuuria.