Harmaantuva Yle tarraa kiinni nuoriin työntekijöihinsä

Yleisradion työntekijäkaarti ikääntyy, eikä kukaan ei tiedä, miten yhtiön rahoitus järjestetään parin vuoden päästä. Samaan aikaan yhtiön henkilöstöä on tarkoitus vähentää 200 ihmisellä vuoteen 2012 mennessä.

Organisaatiouudistukseen ja rahoituskiistoihin verrattuna vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että tiukan talouskuurin vuoksi Ylen uudet rekrytoinnit ovat vähentyneet rajusti aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä on herättänyt huolta yhtiön työntekijöiden ikärakenteen vinoutumisesta, jonka pelätään heikentävän Ylen kykyä tavoittaa nuorta yleisöä.

Harmaantumisen vaara on tunnistettu myös Ylessä, jonka hallintoneuvoston kokouksissa nuorten työntekijöiden sitouttamiseen yhtiöön on kiinnitetty erikseen huomiota.

Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen myöntää, että ”rekrytointihanan” sulkeuduttua yhtiön on käytettävä aktiivisesti muita keinoja uudistuakseen. Hänen mukaansa asiaan on jo tartuttu.

”Käytännön keinoja uudistumisen hengen ja innon luomiseksi ovat esimerkiksi tehtäväkierto ja koulutus”, Kivinen sanoo.

Hän kuitenkin kiistää, että nuoremman polven työntekijöille tarjottaisiin erityisiä taloudellisia porkkanoita. Noin 15 prosenttia Ylen nykyisistä työntekijöistä on alle 35-vuotiaita.

Ylen organisaatio uudistuu perusteellisesti ensi vuoden alussa. Uusien yksiköiden toimintaa suunnitellaan parhaillaan, ja henkilöstön tehtävänkuvien muuttumisesta johtuvat yt-neuvottelut on tarkoitus aloittaa lähiaikoina.

Ylen myllerrys ja kiistely yhtiön rahoitusmallista on saanut osan viestinnän ja journalismin asiantuntijoista arvioimaan, että meneillään on Ylen alasajo. Spekulaatiot vauhdittuivat viime keväänä, kun esitys niin sanotusta mediamaksusta Ylen rahoitusmallina kaatui viime metreillä.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja ja konkaritoimittaja Risto Uimonen kirjoittaa vastikään julkaistussa kirjassa Yleisradio median murroksessa, että Yle elää nyt ”omia vaaran vuosiaan”.

Hänen arvionsa mukaan tähän asti vallinnut epävirallinen tasapainotila Ylen ja kaupallisten mediayhtiöiden, kuten Sanoma-konsernin ja MTV3:n, välillä on järkkynyt.

”Pahin uhka Ylelle on poliittisen konsensuksen puute Yleisradion rahoituksesta. Lisäksi kaupallisen median ansaintalogiikka on joutunut ahdinkoon monesta eri syystä. Tämän vuoksi siellä on selvästi halua panna Yleisradio pienempään karsinaan, jotta kaupallisilla toimijoilla olisi enemmän tilaa”, Uimonen sanoo Vihreälle Langalle.

Toimitusjohtaja Lauri Kivinen on aiemmin kiistänyt tulleensa Yleen saneeraushommiin.

Hänen mukaansa sen enempää poliitikot kuin kilpailevien mediayhtiöiden edustajatkaan eivät kyseenalaista Ylen julkisen palvelun perustehtävää.

Vaan eikö uusi ja joustavaksi mainostettu organisaatio kuitenkin käytännössä tee myös Ylen toimintojen karsimisesta vastedes helpompaa?

”Se on yksi mahdollisuus, ja se on ihan hyvä juttu, jos organisaatiosta voidaan tunnistaa vanhentuneita tai turhia toimintoja, tai toimintoja, joihin ei ole varaa. Vain karsimalla voi uudistua, ja jostain täytyy yleensä luopua, jotta voi tehdä uutta”, Kivinen sanoo.