Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Kirkko keskellä valtiota

19.10.2010

Rosa Meriläinen

Olen yrittänyt elää elämäni niin, että eri uskontojen sisäiset ristiriitaisuudet, päättömyydet ja ihanuudet eivät liittyisi minuun mitenkään. Se on vaikeaa. Kirkkoa ja kirkon sisäisiä asioita hierotaan naamaani jatkuvasti.

Tietyn lakipisteensä kanssakäymiseni kirkon kanssa saavutti Suomen eduskunnassa, jossa hallintovaliokunnan jäsenenä osallistuin kirkkolakien säätämiseen ja keskustelin kristillisdemokraattien kanssa siitä, minkä ikäisenä ihminen voi mennä ripille.

En kuulu kirkkoon. Haluaisin, etteivät kristikansan asiat olisi minun asioitani. Ne vain ovat sitä toiveestani riippumatta.

Katselin krapulassa netin kautta Stephen Fryn legendaarista puhetta katolista kirkkoa vastaan ja itkin liikutuksesta hänen vilpittömän tuohtumuksensa mukana, kun hän kertoi miltä tuntuu lapsiraiskauksien kirkon kertoessa hänen homoseksuaalina edustavan pahuutta.

Stephen Fry myös kauniisti kertoi siitä, mikä on meidän monien uskonnottomien maailmankatsomus: Uskomme sivistykseen, oppimiseen, totuuden herpaantumattomaan etsintään.

Maailma on jo itsessään niin kovin vaikea, ettei kiinnostukseni ole missään vaiheessa riittänyt ylimaallisia asioita kohtaan. Ymmärrän kuitenkin ihmisten tarvetta hengellisyyteen ja metafyysisten vastauksien löytämiseen. Yritän parhaani mukaan suvaita ihmisten uskoa mitä erilaisimpiin joulupukkeihin.

En vain kerta kaikkiaan voi hyväksyä ja ymmärtää, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva enemmistö polkee vähemmistön oikeuksia. Vähemmistöllä en viittaa homoseksuaaleihin, vaikka heidänkin oikeuksiaan kirkko polkee itkettävällä tavalla.

Viittaan itseeni. Meistä suomalaisista joka viides ei kuulu kirkkoon, joka kuitenkin ylimielisesti pitää kiinni mitä moninaisimmista erivapauksistaan ja erioikeuksistaan, jotka ovat tunkeutuneet aina varhaiskasvatukseen asti.

Nyt kun on hoksattu, etteivät kaikki kuulu kirkkoon, voisi myös hoksata, että me uskonnottomat ansaitsemme tasa-arvoisen ja kunnioittavan kohtelun esimerkiksi koulussa. Toivotan onnea ja menestystä kirkon liberalisoinnille, mutta siitä riippumatta pitäisi uskonto siivota pois niistä paikoista, jotka on tarkoitettu kaikille.

Vetoan kirkkoon kuuluvaan enemmistöön: älkää pakottako meitä osallistumaan teidän uskontonne harjoittamiseen, vaikka teillä on siihen valta ja voima. Kunnia vaatisi muuta.





Viite