Sopimattomia totuuksia

5.11.2010

kulunut viikko osoitti, että Suomeen mahtuu kerrallaan vain yksi puheenaihe, tai korkeintaan kaksi, jos ne aiheet ovat isotuloisten verotiedot ja Ruotsin kuninkaallisten vierailu. Kulisseissa virinnyt vilkas keskustelu suomalaisen työmarkkinakentän ja sosiaaliturvajärjestelmän kipukohdista jäi tulojen ällistelyn ja prinsessahumun varjoon.

Sen lisäksi, että työntekijäpuolen keskusjärjestöt SAK ja STTK marssivat ulos työmarkkinaneuvotteluja ja lakkoja pohtineesta työryhmästä, viikon sisään julkaistiin ainakin kolme teosta, joissa pohditaan työn ja turvan suhdetta.

Viime viikolla näkemyksensä sosiaaliturvan uudistamisen kipukohdista julkaisi vihreä konkarivaikuttaja Osmo Soininvaara kirjassaan Sata-komitea – Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa.

Kuin sattumalta lähes samana päivänä oman tulkintansa aiheesta julkaisi myös SAK pamfletissaan Työlinjalla. Lisäksi työmarkkinajärjestöjen muuttunutta asemaa pohditaan Anu Suorannan ja Anu-Hanna Anttilan toimittamassa kirjassa Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että köyhimpien asemaa pitää parantaa, työnteon pitää olla kannattavaa ja työllisyysastetta pitää nostaa. Ei ole yllättävää, että tavoitteiden saavuttamiseen käytettävien keinojen suhteen kirjoissa esitetyt näkemykset eroavat toisistaan. Vastakkain ajautuvat usein ammattiliittojen jäsenten ansiosidonnaiset etuudet ja yhteiskunnan jäsenilleen tarjoama minimiturva, esimerkiksi perustulo.

Sosiaaliturvan uudistamisen vaikeus ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyön takkuisuus kertovat siitä, että perinteinen järjestökeskeinen malli on rikki ja sopimusyhteiskunta tuuliajolla. Perimmältään kyse on siitä, että savupiipputeollisuuden kultakaudella asemansa saavuttaneiden mammuttijärjestöjen on vaikea sopeutua uuteen maailmaan.

Yksi oivallus voisi olla, että projektiluonteinen ja muuttuva työ ei olisi kaikille ”epätyypillisissä” työsuhteissa puurtaville, työhaluisille ihmisille periaatteellinen – tai aatteellinen – kauhistus, ellei vanhanaikainen turvaverkko tekisi siitä sellaista.

Kirjoittaja on Vihreän Langan vt. päätoimittaja.

kivojahan projektit ovat

Tiikeri | 08.11.2010 17:05

enkä ymmärrä mitä ne ihmiset itkee kahdeksantuntisen viispäiväsen perään ? työt tehdään kuin niitä on ja sitten eletään perustulolla - mutta aika karmeiksi on sellunkeittäjät kanssakansalaisten mahikset ajaneet

- vaikkei suomen 250 000 työttömästä työhakijasta liittoihin kuulu
kuin kolmannes .

puhumattakaan "toimenpiteisiin" dumpatusta 90 000 heittopussihenkilöstä .

jottain pitäis tehdä ja äkkiä - yleiseksi ja yhtäläiseksi perustuloksi
koko jengille -

ei vain "työmarkkinajärjestäytyneille"

- liitot ja killat ovat minulle henkilökohtaisesti kauhistus - varsinkin taiteen järjestöt - nehän ovat köyhäinappuu kavereilta kavereille - ei luovuutta edistämässä , vaan lipojia elättämässä

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.