Elinikä ylös!

Tutkimusten mukaan elinikää voi todellakin elintavoillaan itse pidentää:

Uskonnon harjoitus +3,1v vähintään +1,8 vuotta

Nuku yli 7h/vrk unta liian vähän -1v

Hammaslangan käyttö +1v

40h työviikko 5 päivää +1,5v eli ei ylitöitä

Uinti päivittäin +5v uinti 3x per viikko on +3v

Kalorien rajoitus (BMI 18) +11v suuri ylipaino -10v, normipaino -3

- hara hachi bu eli syö 80% täyteen (Kun Fu:n oppien mukaan)

----------------------------------------

Yhteensä +21,6 vuotta lisää

Suomalainen mies voisi siis elää helposti 98 vuotiaaksi, jos noudattaisi näitä neuvoja.

Siitä alkoholista muuten - päivittäin lasi (16cl) hyvää punaviiniä saattaa myös kasvattaa elinikää parilla vuodella eli 100 vuotta tulisi täyteen tervettä elämää!

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Miksi ihmisen pitäisi elää pitkään? Karkeasti arvioiden, mitä pitempi elämä, sitä useampia vuosia siitä kuluu paskavaipoissa, kuolemanlöyhkässä, yksinäisyydessä ja kivuissa, nauttien maamme vanhustenhoidon parhaista saavutuksista, jotka jopa 10 % kohdalla yltävät tasolle, jolla ei aivan puhuta ihmisoikeusloukkauksesta. Itse haluan kuolla mieluummin noin 75-vuotiaana kotonani. Siispä syön voita ja juon viinaa.

Moni luulee, että Vihreät on ympäristöpuolue. Jos se olisi, se pyrkisi laskemaan elinikää, madaltamaan elintasoa ja vähentämään syntyvyyttä. Yhden suomalaisen ekologinen jalanjälki vastaa kuuden intialaisen jalanjälkeä. Kauppaamme innolla ehkäisyvälineitä Intiaan, vaikka yhden 60-vuotiaaksi elävän intialaisen syntymättä jättäminen tuottaa saman ekologisen hyödyn kuin yhden suomalaisen eliniän laskeminen 10 vuodella. Toki syntyvyyden laskeminen täällä, jossa voimme asiaan vaikuttaa, olisi vielä parempi. Ensihätään voisimme lopettaa lapsilisät. Miettikääpä sitä.

mökin muijan pointti on osittain hyvä, mutta osittain se ontuu. eläkeläisen/ihmisten aiheuttama taloudellinen ja ekologinen rasite ei ole noin suoraviivainen juttu. kumpi rasittaa enemmän?

pappa A, joka on koko ikänsä ryypännyt, röökannut ja rellestänyt. hän alkaa sairastella jo 50-vuotiaana. on esim keuhkoahtaumaa ja pari ohitusleikkausta. kerran mediheli haki mökiltä, kun tuli sydäri. 65 hän joutuu vuotiaana hoitokotiin ja viimeiset vuodet (70-73) kiinni koneissa.

pappa B, joka on koko ikänsä elänyt terveellisesti. hän selviää ilman suurempia pelastus- ja hoito-operaatioita 94 vuotiaaksi, jolloin liukastuu kaudulla, lyö päänsä ja kuolee.

elinikä on vain yksi tekijä ja jos sitä lähdetään lyhentämään epäterveellisiä elämäntapoja suosien, voi loppulasku olla paljon kalliimpi.

Suuri määrä ihmisiä * pitkä elinikä = enemmän ongelmia. Tällöin ongelmia voidaan pienentää joko lyhentämällä elinikää, mikä ei toteudu elleivät pandemiat ala jyllämään tai syntyvyyden alentaminen.

Mökin mummon vertaus Intialaiseen ei mielestäni ole validi olkoonkin, että suomalainen kuluttaa enemmän luonnonvaroja/hlö. Eikö mummon mielestä pidä mitenkään huomioida sitä, että Suomessa asuu n. 5 miljoonaa asukasta ja Intiassa n. 1150 miljoonaa ihmistä. Tällöin lopputulemana on se, että Intialaiset kuluttavat 46 kertaa enemmän luonnonvaroja kuin suomalaiset.

Kysymys on siitä, että Intiassa populaation määrä on ylittänyt alueen kestokyvyn rajan, mistä luonnollisesti seuraa niukkuutta. Asiaa voi havainnollistaa myös vertaamalla väestöntiheyttä. Intiassa väestöntiheys 349 / km2 ja Suomessa 16 / km2. Kummassa maassa mielestäsi oikeasti eletään enemmän luontoa kunnioittaen?

Jotta Suomalaisten ja Intialaisten resurssien kulutus olisi samalla tasolla päästään tilanteeseen, jossa Intialaisia saisi olla 25 miljoonaa. Eikö Intialaisten elintaso tällöin nousisi selvästi ja samalla luonto pelastuisi ja kaikilla olisi asiat paremmin.

Väestöntiheys pitäisi ottaa ilman muuta yhdeksi populaation kantokyvyn mittariksi aivan kuten se on muillakin lajeilla.

Eliniän ohella myös elämän laatu olisi syytä muistaa. Hyvinvointi ei tarkoita pelkkää itsearvoista eliniän venytystä vaan laadukkaamman elämän osan laajentamista, eli mm. terveyttä.

Talouskeskeisessä ajattelussa voi toki "ihanteena" olla terveenä työelämänsä elävä, äkkikuoleva eläkeläinen (maksimoidut tulo[vero]t ja minimoidut [hoito]kustannukset).

Tottahan toki intialaisia on liikaa, niinkuin on suomalaisiakin ja kaikkia muitakin, paitsi ehkä jotain Amazonin alkuasukkaita tai eskimoita, mutta ei se ole mikään peruste elää täällä pitkään ja kuluttaa laveasti. Intiassa myös on niitä luonnonvaroja eli sitä kantokykyä enemmän. Siellä maailman paras ilmasto tuottaa kolmekin suurta satoa vuodessa, täällä hyvä jos yhden. Ei Suomen ja Intian väestötiheyttä voi mitenkään verrata, kun kantokyky on ilmasto-oloista johtuen aivan erilainen. Jos elämäntapaa tarkoitat, niin minusta Intiassa eletään luontoa kunnioittavammin kuin Suomessa. Syödään vähemmän lihaa ja käytetään vähemmän polttoaineita, siinä tärkeimmät.

Varovaisemman vanhuksen esimerkeistä veikkaan, että pappa A on kuitenkin ihmiskunnalle vähemmän tuhoisa kuin pappa B. Tupakanviljely tietysti syö luonnonvaroja, sitä ei voi suosittaa eliniän lyhentämiseen. Sen sijaan kossupulloon menee vain kourallinen ohria. Ryyppääminen onkin erittäin ekotehokasta. Itse kyllä suosin edullista italialaista luomupunkkua, koska olen makuri. Viina vie vähän peltoalaa ja tappaa nopeasti. Hoitokotihoito ei hirveästi kuluta. Pappa B saattaa pahimmassa tapauksessa matkustella lentäen ulkomailla ja asua omassa 25-asteiseksi lämmiteyssä talossa vielä yhdeksänkymppisenä.

Suomen Kuvalehdessä helmikuu 2010 on juttu, jossa on käsitelty nimenomaan väestömääriä suhteessa eri maiden kantokykyyn.

Jutun mukaan esimerkiksi Euroopassa Pohjoismaissa, Ukrainassa ja Itävallassa populaatiot voisivat kasvaa ja silti luonnon kantokyky riittäisi. Suomen ekologisen kantokyvyn arvioidaan riittävän jopa 22.5 miljoonalle ihmiselle eli tähän on meillä vielä pitkä matka. Populaation määrä on siis terveellä tasolla. On tietenkin totta, että eri alueiden kantokyvyt vaihtelevat, mutta siitä huolimatta väestöntiheys antaa tärkeää tietoa siitä, missä ongelmat oikeasti ovat.

Intian kohdalla tilanne on sen sijaan katastrofaalinen. Vaikka maassa asuu 1,2 mrd. ihmistä sen kantokyvyn katsotaan riittävän vain 164 miljoonalle ihmiselle.

Liikakansoitus ja luonnon kantokyvyn ylitys vaihtelee siis merkittävästi alueittain. Se, että intialainen kuluttaa vähemmän johtuu tietenkin siitä niukkuudesta, minkä liikakansoitus aiheuttaa. Pienempi kulutus ei kerro hyväntahtoisuudesta vaan köyhyydestä. Köyhyys myös pakottaa kohtelemaan resursseja lyhyt jänteisesti. Esim. Afrikassa väestö ei osilla alueista pysty odottamaan, että puut kasvaisivat takaisin, koska tulta on vain pakko saada jos halutaan elää.

Maapallolle on se ja sama miten vähän tai paljon populaation yksilöt kuluttavat jos absoluuttinen kulutus ylittää kantokyvyn rajat kuten Intiassa. Kantokyvyn ylittyessä resurssit käytännössä kulutetaan loppuun ja populaation määrä romahtaa. Vain absoluuttisella kulutuksella on loppupeleissä väliä.

Samaan aikaan ylikansoittuneilla alueilla tavoitellaan parempaa hyvinvointia, mikä on täysin luonnollinen asia. Tämä puolestaan kiihdyttää alueen resurssien kulutusta ja luonto yhä heikommin ehtii uusiutumaan kasvavan kulutuksen edessä.

Ja kuten Kypsä Arska toteaa elämässä on tärkeää myös elämänlaatu.

Nyt 5 miljoonaa suomalaista ja kulutus 100x
vai
Nyt 50 miljoonaa suomalaista ja kulutus 100x

Luonnon kantokyky voidaan ajatella vakiona eli olkoon se 100x. Tällöin populaation on sopeuduttava kantokykyyn. Eikö siis ole selkeästi parempi, että 5 miljoonaa suomalaista elää laadukkaasti kuin 50 miljoonaa köyhyydessä kituen varsinkin jos elämme kantokyvyn sisällä.

Jos meitä olisi 50 miljoonaa niin olisiko meillä silti oikeutus elää yhtä hyvin kuin me nyt elämme? Tämä on se tilanne mihin ylikansoittuneissa maissa katsotaan olevan oikeus. Ensin populaatio kasvaa yli kantokyvyn ja sitten vielä vaaditaan samaa elintasoa kuin maissa, joissa on eletty kantokyvyn mukaisesti. Onko tässä jotain järkeä? Luonnon kantokyky on rajallinen, jolloin on tasan tarkkaan kaksi mahdollisuutta joko populaation on pieni ja vauras tai iso ja köyhä. Kukin voi miettiä kumpi on parempi ratkaisu.

Tiedän kyllä, että tässä vedetään hieman mutkia suoriksi ja toisaalta maat eivät el umpiossa eli resurssit liikkuvat rajojen yli. Tämä itseasiassa vain heikentää näiden ylikansoittuneiden alueiden tilannetta.