Demarien kikkailu tukipakettiäänestyksissä voi sotkea hallitusneuvotteluja

Lyhytnäköistä populismia vai poliittisten vaihtoehtojen tarjoamista? Tätä on kyselty, kun pääoppositiopuolue sdp on äänestänyt Kreikan ja Irlannin tukipaketteja vastaan eduskunnassa.

Demareiden äänestyspäätösten on arvioitu vaikuttavan myös ensi kevään hallitusneuvotteluihin, joissa ratkaistaan, mitkä isoista puolueista muodostavat tulevan hallituksen rungon. Esimerkiksi Kauppalehti arvioi viime viikolla, että Irlanti-paketin vastustaminen kävelee sdp:tä vastaan viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa.

”Irlanti kävelee kaikkia vastaan”, sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma vastaa krittiikkiin.

”Kriisi ei ole ohi, ja sopivia lääkkeitä joudutaan etsimään jatkuvasti.”

Moni kansanedustaja ja politiikkaa seuraava pitää sdp:n toimintaa puhtaasti sisäpoliittisena vaalitaktikointina. Olisiko sdp äänestänyt toisin hallituksessa? Heinäluoma ei vastaa suoraan, toteaa vain rahoitusmarkkinoiden pelisääntömuutoksen olevan puolueelle ”iso asia”.

”Sdp on nyt valinnut poltetun maan taktiikan. He tuntuvat käyttävän melkeinpä kaikkia mahdollisia keinoja saavuttaakseen hyvän vaalituloksen”, keskustan kansanedustaja, puhemies Seppo Kääriäinen arvioi.

”Joskus olisi mukava kokea positiivinen yllätys sosiaalidemokraattien asennoitumisessa. Sitä on kohta väsynyt odottamaan”, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi sanoo.

Talouskriisin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi yhdeksi hallitusvaihtoehdoksi on esitetty kolmen suuren puolueen yhteishallitusta. Kolmen koplaa ovat ehdottaneet ainakin puhemies Sauli Niinistö (kok) ja kansanedustaja Hannes Manninen (kesk).

”Kolme suurta on poikkeusolojen hallitus, enkä näe että poikkeusoloja olisi olemassa. Ei tunnu tähän aikaan soveltuvalta hankkeelta”, Heinäluoma sanoo.

”En syty ajatteluun kolmesta suurimmasta”, toteaa myös Kääriäinen.

Hän tosin korostaa, että vaikeissa oloissa hallituksen täytyy olla toimintakykyinen ja vankkaan enemmistöön nojaava. Kokoomuksen Ravi ei halua osallistua hallitusspekulaatioihin.

Hallituskumppanit on joka tapauksessa harkittava erityisen tarkkaan, koska viimeisimpien gallupien perusteella kaksi suurinta puoluetta saavat hädintuskin 90 kansanedustajaa.

Myös puheet on mietittävä tarkasti.

”Näissä vaaleissa perinteisillä vaalilupauksilla on vessapaperin arvo. Jos lupauksia annetaan vanhaan malliin, ne ovat omiaan viemään politiikan arvostusta vieläkin alemmaksi”, Kääriäinen sanoo.