Uhka ylhäältä

Varovainen kaduntallaaja suunnittelee kävelylinjansa huolella

Nimimerkki ”Pää ehjänä pakkasella” kysyy: Tänä talvena on tapahtunut monia onnettomuuksia, joissa kadullakulkija on saanut lunta katolta päähänsä. Kumpi on turvallisempi tapa kävellä kadulla: aivan seinän vieressä vai jalkakäytävän reunalla, muutaman metrin päässä seinästä?

Eno vastaa: Vietin tuossa uuttavuotta kaupungissa serkkupoikani Rauno-Leevin kanssa. Sälli näkyi keksineen oivan vastauksen kysymykseesi: ei kävellä kadulla lainkaan vaan otetaan aina pirssiauto, kun vaihdetaan baaria. Vaikka se olisi naapurikorttelissa.

Jos nyt kuitenkin kadulla pitää kävellä, kannattaa havainnoida ympäristöään tarkasti. Jos huomaat räystäissä jääpuikkoja, turvallinen kävelylinja on lähellä ajorataa. Jääpuikko näet putoaa suoraan alas.

Jos taas jääpuikkoja ei ole, mutta lunta sen sijaan runsaasti, turvallisinta on kävellä seinän viertä. Lumi tulee katolta alas vauhdilla ja päätyy todennäköisesti lähemmäs ajorataa kuin seinänvierustaa.

Pirulliseksi homman tekee se, että taloyhtiöt usein laittavat puomeja ja muita esteitä jalkakäytävälle siten, että jäljelle jää vain kävelylinja, joka kulkee jalkakäytävän reunassa – juuri siellä, minne vauhdilla putoava lumi saattaisi päätyä. Puomit ovat sinänsä melko turha riesa, ne eivät nimittäin todellakaan vapauta taloyhtiötä vastuusta, jos katolta tipahtava lumi kolhii kulkijaa.

Katujen vaarallisuuteen ei ole kuin yksi oikea ratkaisu: hallituksen tulee toimia, ja säätää Suomeen talvi- kypäräpakko. Kypärä suojaa putoavalta lumelta ja kallon kolhimiselta kaatuessa. Ja kerrankin olisimme turvallisuushakuisuudessa ruotsalaisia edellä!