Suomen CIA-kytky halutaan tutkia

EU-maiden pitää selvittää, mikä on ollut niiden hallitusten osuus Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA:n Euroopassa 2000-luvulla tekemiin vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilytykseen. Näin totesivat Euroopan parlamentin ihmisoikeusedustajat kuulemisessa, joka järjestettiin tammikuussa.

”On kaikkien EU:ta sitovien kansainvälisten sopimusten vastaista, että jäsenmaat ovat myötävaikuttaneet ihmisten kidutukseen. Rankaisemattomuutta ei tällaisessa asiassa voida hyväksyä”, sanoo ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtaja europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr).

Sekä YK että ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisivat viime vuonna raportit, jotka osoittavat useiden EU-maiden siunanneen yli tuhat CIA:n lentoa Euroopan ilmatilassa vuosien 2001 ja 2005 välillä.

EU-maat ovat myös osallistuneet suoraan tai epäsuorasti terrorismista epäiltyjen henkilöiden sieppauksiin tai karkotuksiin ja sallineet salaisten vankiloiden olemassaolon maaperällään.

Tällaisia vankiloita on ollut ainakin Liettuassa, Romaniassa ja Puolassa. Toistaiseksi vain Puola näyttäisi olevan halukas selvittämään asiaa. Liettuassa tutkinta keskeytettiin tammikuussa ”puutteellisen näytön” takia ja Romaniassa sitä ei ole edes aloitettu.

Hautalan aloitteesta alivaliokunta on kuullut kahta asiantuntijaa, Amnestyn terrorisminvastaisten toimien ja ihmisoikeuksien asiantuntijaa Julia Hallia ja YK:n entistä kidutuksesta vastaavaa erityistarkkailijaa Manfred Nowakia.

Tutkimukset koskevat myös Suomea, painottaa Julia Hall, joka suunnittelee vierailua Helsinkiin loppukeväästä. Marraskuussa 2009 Liettuassa paljastunut salainen vankila asettaa uuteen valoon myös Suomen kautta kulkeneet Yhdysvaltojen lennot.

”Lentobongarien ottamien valokuvien ja lokikirjojen mukaan eräs amerikkalainen kone olisi laskeutunut 20. syyskuuta 2004 Helsinkiin. Amerikkalaiset lähteet väittävät koneen käyneen samana päivänä Vilnassa”, kertoo Suomen Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.

”Olisi tärkeää, että hallitus tutkisi asian mahdollisiman syvällisesti ja kattavasti.”

Samaa Amnesty ja Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunta toivovat kaikilta hallituksilta. Euroopan parlamentin kaksi edellistä asiaa koskevaa päätöslauselmaa eivät ole suosituksistaan huolimatta käynnistäneet tutkintoja jäsenmaissa.

Tiedotusvälineiden ja Wikileaksin paljastukset ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa. Siksi myös parlamentissa on halua tarttua asiaan uudelleen.

Helppoa ei mahdollisesta uudesta selvityksestä kuitenkaan tule, myöntää Heidi Hautala.

”Kyseessä on varmasti arkaluontoisin asia, mikä EU:n uuden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella voi vastaan tulla. Mutta Euroopan unioni ei voi vaatia kolmansia maita kunnioittamaan ihmisoikeuksia, jos se ei kykene puuttumaan niihin omalla alueellaan.”

Asia on arkaluontoinen myös parlamentin sisällä. Sisäasiainvaliokunta, jolle tutkinta kuuluisi, keskusteli aiheesta viime viikolla eikä päässyt ratkaisuun sen enempää tutkinnan aloittamisesta kuin keskustelun jatkamisen aikataulusta.