Onko koululaisilla liikaa lomaa?

17.2.2011

Alakouluikäisten lasten lomien aiheuttamat kustannukset perheille ovat sosiaaliturvan sokea piste, joka koskettaa suoraan tai epäsuorasti miljoonia suomalaisia.

LOMILLE LOMPS. Koululaisten hiihtolomaa vietetään ensi viikolla Etelä-Suomessa, sitä seuraavalla viikolla Keski-Suomessa ja kahden viikon päästä pohjoisessa.

Kuva: Mikael Ahlfors / Keksi

Tilanteeseen olisi tarjolla yksinkertainen ja suhteellisen edullinen ratkaisu, mutta esimerkiksi Opetushallituksessa ei ole edes vireillä minkäänlaisia suunnitelmia tilanteen parantamiseksi.

Lasten talvilomat alkavat ensi viikolla. Monet vanhemmat ovat talviloman ja etenkin kesäloman alkaessa vaikeassa tilanteessa. Aikuisella on lomapäiviä vähän, mutta pientä lasta ei oikein voi jättää kotiin yksinkään. Kansanedustaja ja entinen opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) tuntee ongelman hyvin.

”Tästä sain ministeriaikoinani jatkuvasti palautetta. Varsinkin yksinhuoltajilta tulee paljon viestiä, että huoli lapsesta on suuri, ja kesä on enemmän stressiä kuin lomaa ja iloa.”

Onko lapsilla siis liikaa lomaa, ja jos on, niin mitä asialle pitäisi tehdä? Sarkomaa pitää pitkiä lomia lasten ja oppimisen kannalta hyvänä asiana.

”Koulutusmallimme on näyttänyt vahvuutensa. Sen sijaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa halutaan kehittää.”

Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiamies Esa Iivonen selvitti Sarkomaan pyynnöstä koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa vuonna 2008. Yksi Iivosen ajatuksista oli kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttaminen. Tällä hetkellä kunnat saavat valtionosuuksia koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Valtionosuutta ei kuitenkaan saa käyttää kesällä järjestettyyn toimintaan.

”Ehdotin, että järjestelmää muutettaisiin niin, että valtionosuuksia saisi myös kesällä. Silloin aamu- ja iltapäivätoimintaa voisi olla myös lomien aikana.”

Iivosen mukaan muutoksella helpotettaisiin merkittävästi pienten koululaisten lomanjärjestelyongelmia ja saataisiin kouluavustajille ympärivuotiset työsuhteet.

”Nykyisin kouluavustajat lomautetaan kesän ajaksi. Kun työ olisi ympärivuotista, se olisi houkuttelevampaa ja siihen sitouduttaisiin paremmin.”

Nyt lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan annettavat valtionosuudet ovat yhteensä 38 miljoonaa euroa. Iivosen ehdotusten toteuttaminen maksaisi vain noin kaksi miljoonaa euroa, ja toisi valtiolle myös säästöä lomautettujen työttömyyskorvauksien vähentyessä.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) pitää Iivosen ideaa hyvänä.

”Monessa kunnassa asiaa on viety eteenpäin ja kouluavustajille on pyritty saamaan vakituisia työsuhteita. He työskentelevät aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina. Olisi hyvä, jos työstä tulisi ympärivuotinen.”

Lasten loma-aikoja Virkkunen ei lyhentäisi.

”Lapset tarvitsevat nykyisenpituisia loma-aikoja. Ihanteellisinta olisi, jos he pystyisivät viettämään sen vanhempiensa kanssa.”

Myös Sari Sarkomaa pitää ”Iivosen mallia” hyvänä.

”Uusien lakisääteisten tehtävien saaminen kunnille on haastavaa, mutta tämä Iivosen malli on kyllä tutkimisen arvoinen.”

Sarkomaa sälyttäisi vastuuta kuntien lisäksi myös urheiluseuroille, seurakunnille ja järjestöille.

”Koska veikkausvoittorahat ovat kasvaneet, olisi hyvä, että urheiluseurat ja järjestöt voisivat järjestää päivätoimintaa lapsille. Seurakunnillakin on paljon voimavaroja.”

Omat lomaongelmansa kolmen lapsen äiti Sarkomaa on ratkaissut lasten kesäleireillä ja isovanhemmilta saadulla hoitoavulla.

Liikaako aikaa laiskotteluun

Aku-Aku | 17.02.2011 19:03

Ongelma tämäkin, jota ollut olemassa silloin, kun itse olin koulussa. Rengintöitä riitti naapuritaloissa, mikä olikin täysin suvaittavaa,
olisihan ollut aikamoinen virhe syyllistyä
laiskotteluun, ja oli siinä mahdollisuus ansaita sitä niin välttämätöntä jokapäiväistä leipää.

Lapsikin tarvitsee omaa

Nimetön | 18.02.2011 20:17

Lapsikin tarvitsee omaa aikaa. Nyt Suomessa haaveillaan amerikkalaistyylisestä lasten päivien venyttämisestä erilaisilla kerhoilla, joissa toiminta on ohjattua ja aikuisista lähtöisin. On aivan eri asia lapsen saada olla yksin halutessaan tai kehittää kavereiden kanssa toimintaa omaehtoisesti ja oman mielikuvituksensa mukaan.

Sanon jyrkän ein tälle nousevalle amerikkalaiselle trendille, jossa lapsen työpäivä venytetään aikuisen työpäivän mittaiseksi: lapsi viedään kerhoon/kouluun, kun aikuinen lähteen töihin ja noudetaan kerhosta/koulusta, kun aikuinen tulee kotiin. Vähemmästäkin uupuu. Sitten siihen päälle ehkä vielä jääkiekkotreenit tai balettitunnit pari-kolme kertaa viikossa. Joillain on useampiakin harrastuksia. Kuka ei uupuisi? Moniko aikuinen jaksaa työpäivänsä jälkeen tehdä töitään kotona (vrt. kotitehtävät) ja vielä harrastaa säännöllisesti sen päälle?

Tätä uutta trendiä ajetaan lapsen etu keppihevosena. Todellisuudessa tässä on kyseessä aikuisen etu ja sitä yritetään sitten peitellä kaikenlaisella muka huolella siitä, miten nyt ala-asteikäinen pärjäisi yksin parisen tuntia illasta tai aamusta. Ihan hyvin pärjää. Ja ehkä sellainen ihminen osaa myös aikuisena olla yksin?

Itse vietin lapsena koulun jälkeiset tunnit yksin ja nautin siitä suunnattomasti. Pelkkä ajatuskin pöhkön opettajan valvonnassa ja ohjauksessa olemisesta jonkin kerhon muodossa olisi ollut hyvin ahdistava. Joko tehtiin läksyjä tai mentiin kavereiden kanssa pallokentälle tai rymyttiin metsissä tai sitten oltiin vain yksin esim. piirrellen tai askarrellen.

Myös lapsen lomien lyhentämisen ajatuksena on helpottaa aikuisten aikataulujen järjestämistä. Se on hyvin läpinäkyvää. Antakaa lasten olla lapsia ihan rauhassa. Kyllä sitä myöhemminkin elämässä ehtii oravanpyörään mukaan stressaamaan muiden mukana. Lapsi ei siitä kärsi, että joskus SAA olla yksin ja tehdä mitä itse haluaa.

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.