Etusivu » Blogi » Eno vastaa


Pommin sivuvaikutukset

9.3.2011

Sähkömagneettinen impulssi ei palauta ihmiskuntaa kivikauteen.

Aulis Koivistoinen kysyy: Mitä tapahtuu, jos maamme lähellä ilmassa räjäytetään ydinpommi, joka lähettää ympäristöön voimakkaan sähkömagneettisen pulssin, kuten ne bruukkaavat tehdä? Ilmeisesti kaikki hienompi elektroniikka rikkoontuu? Katkeavatko sähköt, lämmitys, vedentulo, kännykkäyhteydet, internet? Pysähtyvätkö kuljetusvälineet, koska ne ovat täynnä hienoelektroniikkaa? Miten meille käy? Alammeko syödä toisiamme?

Palakoot! Analogiseen teknologiaan perustuva Lada 1200L ja kehäratatunneli – mitä muuta apokalypsin soturi tarvitsee selvitäkseen?

Kuva: Juha Peurala

Eno vastaa: Jotenkin minusta tuntuu, että sähkömagneettinen pulssi ei ole suurin ongelma siinä tapauksessa, että ydinpommeja aletaan pasautella. Leikitään nyt kuitenkin että olisi.

Ydinpommi pitäisi räjäyttää todellakin korkealla, jotta sähkömagneettinen pulssi syntyisi. Räjäytyskorkeuden pitäisi olla vähintään 20 kilometriä, voimakkaalle pulssille peräti 300–500 kilometriä, mikä on käytännössä jo avaruudessa. Tiheässä ilmakehässä räjähdyksen energia vapautuu lämpönä, ei sähkömagneettisena säteilynä.

Ongelmahan tässä on se, että ydinpommin vaikutuksia ilmakehässä on viimeksi testattu 1960-luvulla. Tuolloin elektroniikka toimi vielä pääosin tyhjiöputkilla. Transistoripohjaisen elektroniikan impulssikestävyyttä on testattu laboratorioissa, mutta se ei ole aivan sama asia.

Pahin vaikutus impulssilla olisi epäilemättä sähköverkkoon. Se pistäisi sähköt poikki laajalta alueelta, mutta verkko ei vaurioituisi korjauskelvottomaksi. Liikennevälineistä lentokoneet ovat haavoittuvimpia, mutta nekin saattaisivat kestää iskun. Lentokoneiden elektroniikka on usein moninkertaisesti varmistettua esimerkiksi salamaniskun varalle. Autoihin impulssilla ei laboratoriotestien mukaan ole juuri vaikutusta, vaikka ne ovat pullollaan elektroniikkaa.

Impulssin vaikutusta on verrattu suureen luonnonkatastrofiin. Tilanne voisi infrastruktuurin osalta muistuttaa esimerkiksi hurrikaani Katarinan jälkeistä New Orleansia, tosin ilman tulvavesiä.

En siis usko, että alkaisimme heti syödä naapureitamme. Tai minä en ainakaan syö tuota Oskari Makkosta, ajatuskin vistoo.

< EdellinenSeuraava >

Ydinpommissa ei kauheasti energiaa

Ihmettelen | 09.03.2011 17:28

Ydinpommissa ei oikeasti ole kauheasti energiaa verrattuna muihin luonnonilmiöihin. Piskuinen liki huomaamaton maanjäristys saataa sisältää useammankin ydinpommin voiman. Tapaninpäivän järsistystä (ja seurannutta tsunamia)ei voi edes kukaan oikein laskeakkaan - mittarit(seismografit) meinaan menivät sekaisin niin monesta järistyskeskuksesta - ehkä jos kaikki maailman ydinaseet räjäytettäisiin samassa paikkaa?

EMP:stä puheenollen niin --->
NASA on varoitellut Carrington efektistä/event joka on paljon voimakaampi ilmiönä kuin yksikään ydinpommi EMP luokassa ja efekti on muuten täysin luonnollinen ja kerran jo tunnetun historian aikana tapahtunut. Pistäkää huomioiden vuosiluku - aikana jolloin aurinko oli minimissä.

Tuossa Carrington efektissä on OIKEASTI paljon energiaa jos sellainen sattuu osumaan maahan. Kanadaan P -Amerikkaan osunut myrskyhän teki aikoinaan masiivista tuhoa tuhoten läjän muuntoasemia.

Noh ...---... sitten kun tämä LUONNOLLINEN ilmiö taas kerran tapahtuu niin ryhdytään päivittelemään maailmanlopusta....... jälleen kerran.

Wiki:
The solar storm of 1859, also known as the Solar Superstorm,[1] or the Carrington Event,[2] was the most powerful solar storm in recorded history. It occurred during solar cycle 10.

Magnetic stormOn September 1–2, 1859, the largest recorded geomagnetic storm occurred. Aurorae were seen around the world, most notably over the Caribbean; also noteworthy were those over the Rocky Mountains that were so bright that their glow awoke gold miners, who began preparing breakfast because they thought it was morning.[4]

Telegraph systems all over Europe and North America failed in some cases even shocking telegraph operators.[5] Telegraph pylons threw sparks and telegraph paper spontaneously caught fire.[6] Some telegraph systems appeared to continue to send and receive messages despite having been disconnected from their power supplies.[7]

Analogiseen teknologiaan perustuva Lada 1200L

Ihmettelen | 10.03.2011 18:32

Ei muuten musitaakseni pidä paikaansa. Siellä on läjä diodeja tasasuuntaussillassa ja se siitä sitten vaikka kuinka veivillä saisit auton liikelle. Jos ladasi olisi diesel niin sitten se menisi.

Minä olen oman mosseni aikoinaan pistänyt veivistä käyntiin -10 asteen pakkasesta - entäs miten Lada 1200 käynistyy veivistä pakkasella?

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Eno
Teksti: Eno

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.