Keskustelu ydinvoiman turvallisuudesta saapui Suomeen vuoden myöhässä

Japanin ydinonnettomuus palautti tällä viikolla Suomeen keskustelun ydinvoiman turvallisuudesta.

Vielä viime kesänä ennen kahden voimalaluvan myöntämistä ydinvoiman vaaroista ei keskusteltu juuri lainkaan, sanoo suomalaista energiapolitiikkaa tutkinut Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

”Takavuosina turvallisuuskysymys oli energiapoliittisessa keskustelussa keskeisemmässä asemassa, mutta pikkuhiljaa huoli on hiipunut. Nyt turvallisuusargumentti nousee aivan uudella tavalla keskusteluun.”

Torstaihin mennessä ainoa konkreettinen Suomessa tehty turvallisuustoimi oli kuitenkin elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) säteilyturvakeskukselta Stukilta pyytämä selvitys nykyisten ja tulevien ydinvoimaloiden kyvystä selviytyä poikkeusoloista.

Ydinvoiman vastustajien keskuudessa tämä on leimattu pelkäksi symboliseksi eleeksi. Vaikutelmaa vahvistaa Stukin pääjohtajan Jukka Laaksosen kommentti keskiviikon Kauppalehdessä, jonka mukaan turvallisuusselvitys on tehtävissä kahdessa tunnissa.

Miten ydinvoimapolitiikan heilahdukset näkyvät kuukauden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa?

Turun yliopiston politiikan tutkijan Ville Pitkäsen mukaan vielä on vaikea sanoa, heiluttaako Japanin ydinonnettomuutta seurannut ydinvoimavastaisuus puolueiden vaalimenestystä huhtikuun vaaleissa.

”Jos Suomessa syntyy hyvin kriittinen ydinvoimavastainen ilmapiiri, niin se voi tukea vihreiden vaalityötä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mihin suuntaan keskustelu liikkuu”, Pitkänen sanoo.

Osviittaa tapahtumien poliittisista seurauksista voi kuitenkin hakea ulkomailta: Saksassa ydinvoimaprotestit ovat jo ennen Japanin katastrofia lisänneet merkittävästi vihreiden kannatusta. Esimerkiksi syyskuussa Stern-lehden tekemässä gallupissa vihreiden kannatus rikkoi kaikkien aikojen ennätyksen ja oli peräti 24 prosenttia. Tällä hetkellä Saksan vihreiden kannatus on 15 prosentissa.

Saksassa kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltään ydinvoimaa vastaan myös viime viikonloppuna. Maa myös pani jäihin päätöksensä jatkaa vanhojen voimaloidensa käyttöikää 12 vuodella. Lisäksi se sulki vanhimmat voimalansa kolmeksi kuukaudeksi, minkä aikana niiden turvallisuus selvitetään.

Japanin luonnonkatastrofin ja ydinvoimalaonnettomuuksien myötä saksalaislehti Der Spiegel ehtikin jo tällä viikolla maanantaina julistaa kannessaan, että ydinvoiman aika on ohi.

EU:n energiakomissaari Günther Oettinger vaati kaikille unionin ydinvoimalaitoksille stressitestejä, joiden perusteella voimaloita olisi mahdollista sulkea. Ydinonnettomuus herätti poliitikot myös Venäjällä ja Yhdysvalloissa vaatimaan laitoksiltaan turvallisuusselvityksiä.

Ruohonjuuritasolla ydinvoiman vastustus näyttää voimistuneen myös Suomessa. Luonnonsuojelujärjestöjen järjestämiin kynttilämielenosoituksiin osallistui tiistai-iltana järjestäjien arvion mukaan yhteensä lähes 3 000 ihmistä kymmenellä paikkakunnalla.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) arvioi Helsingin Sanomille tiistaina, että onnettomuus saattaa lisätä ydinvoimaan varauksella suhtautuvien määrää.

Kansanedustajat ovat kuitenkin kommenteissaan varovaisia, ja esimerkiksi keskustalainen eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen kieltäytyi kertomasta nykyistä ydinvoimakantaansa Vihreälle Langalle.

Kääriäinen vastusti ydinvoiman lisärakentamista vuoteen 1995 saakka mutta muutti kantaansa ollessaan kauppa- ja teollisuusministeri.

Vaalikonevastauksissaan keväällä 2007 hän ei ilmoittanut ydinvoimanäkemystään, mutta äänesti viime kesänä kahden ydinvoimalaluvan puolesta. Aikaisemmat ydinonnettomuudet Harrisburgissa vuonna 1979 ja Ternobylissä 1986 painoivat lisäydinvoiman mahdollisuuden useiksi vuosiksi pois Suomen poliittiselta agendalta.