Mikä on todennäköisin ydinkatastrofi, joka Suomessa voi sattua?

18.3.2011

Risto Isomäki kirjoitti vuonna 2005 kirjan Sarasvatin hiekkaa, jossa tsunami laukaisi ydinkatastrofin. Silloin kirja oli ekologinen jännitysromaani. Nyt se on totta.

Japanin ydinvoimaonnettomuus on hyvin samanlainen kuin kuvaamasi tilanne kirjassasi. Oletko joutunut nyt toteamaan, että ”mitä minä sanoin”?

Ennustaja. Risto Isomäen mielestä terrori-isku on suomalaisten ydinvoimaloiden suurin uhka.

Kuva: Mikael Ahlfors / Keksi

”Yritän olla sanomatta niin. On surullista, ettei ole mitään niin ennustettavaa katastrofia, ettei se tulisi puun takaa päättäjille. Kirjassa oli paljon samaa kuin Japanin tilanteessa: siinä sähköverkot kaatuivat ja tsunami sammutti sekä sähkö- että dieselmoottorit. Syntyi tilanne, jossa reaktorit sulivat jälkilämmön takia.”

Mikä on todennäköisin ydinkatastrofi, joka Suomessa voi sattua?

”Olisin huolissani siitä, että ilmaston lämpenemistä ei saataisi kuriin, mikä johtaisi rajuun myrskyyn ja Suomenlahden pohjukassa vesi nousisi korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin. Jos vesi nousee 4,5 metriä nykyistä korkeammalle, jäävät Loviisan ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmät veden alle. Silloin tilanne olisi samantyyppinen kuin Japanissa. Suurin riski on ydinvoimalaan kohdistuva terrori-isku.”

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että tulevaisuudessa rakennetaan niin sanottuja hyötöreaktoreita, jotka tuottavat energian lisäksi uutta polttoainetta?

”Käytännössä nykyisten uraanivarojen varassa toimivaa ydinvoimaa olisi mahdollista pyörittää 80–100 vuotta, mutta jos halutaan suurempi määrä ydinenergiaa, se tarkoittaa väistämättä hyötöreaktoreita. Hyötöreaktorit ovat vaarallisempia ydinterrorismin näkökulmasta, koska niiden polttoaine soveltuu sellaisenaan ydinaseen rakentamiseen. Lisäksi ne ovat haavoittuvaisia virtaavaan veteen liittyville onnettomuuksille.”

Japanilla on vain vähän omia luonnonvaroja. Miten japanilaisten pitäisi tuottaa energiansa?

”Kyllä Japani voisi käyttää paljon nykyistä enemmän geotermistä energiaa, tehdä kauemmas merelle ulottuvia tuulipuistoja ja tuottaa aurinkosähköä. Näillä saataisiin riittävästi energiaa, kun niitä täydennettäisiin älykkäillä sähköverkoilla ja varastoimalla pieniä määriä sähköä akkuihin kotitalouskohtaisesti. Varteenotettava vaihtoehto on tuoda osa sähköstä mantereelta, koska nykyisin sähkönsiirtotekniikka on niin kehittynyttä, että on taloudellisesti kannattavaa tuoda sähköä kaapeleilla monen tuhannen kilometrin päästä.”

Todennäköisin katastrofi

Pääsiäismuna | 18.03.2011 9:40

Todennäköisin katastrofi olisi sisältä päin tehty terroriteko. Tekninen turvallisuus Suomessa on hyvin korkealla tasolla, mutta kuinka on varustauduttu sisältä päin tehtyyn ohjaus- ja säätöjärjestelmän sabotointiin?

Jopa nopeat hyötyreaktorit on nykytekniikalla mahdollista rakentaa lähes sataprosenttisen turvallisiksi, mutta niiden ohjaus- ja säätöjärjestelmät ovat yhtä luotettavia, kuin vähiten luotettava työntekijä, joka niiden parissa työskentelee.

Kuinka monimutkaista olisi ujuttaa pääsiäismuna noihin ohjelmistoihin?

Liian leveä pensseli

Nimetön | 18.03.2011 10:30

Isomäki puhuu hyötyreaktoreista,mutta tarkoittaa vain ns. nopeita hyötyreaktoreita,jotka muuttavat uraania plutoniumiksi,joka poltetaan energialaitoksen. Hyötyreaktori voidaan rakentaa myös toriumin varaan ja silloin pommikelpoista ainetta ei synny. samoin se voidaan rakentaa helposti passiivisilla turvajärjestelmillä toisin kuin esim. palavaa natriumia sisältävä nopea reaktori.

Muutama syy ydinkatastrofille

Nimetön | 18.03.2011 10:38

Muutama syy Suomessa tapahtuvaan ydinkatastrofiin:

1. Asteroidin isku lähialueelle.

2. Myrkkykaasupilvi estää henkilökunnan vaihtumisen ja huoltotoimet.

3. Paksu savu tukkii ilmanvaihdon suodattimet jatkuvasti, järjestelmät ylikuumenevat.

4. Henkilökunnalle jaettu väärennetty lääke keksittyä uhkaa varten.

5. Juomaveden ja elintarvikkeiden saastuttaminen jollain uudella viruksella.

6. Elektromagneettinen pulssi hajottaa kaikki suomalaisten uudempien kulkuvälineiden elektroniikan, kännykät, tukiasemat. Ei siirry tieto, henkilökunta, huolto, varaosat.

7. Facebookissa huoltokatko. Seuraa U.S.A:n nuorison panikoimisesta alkanut hämmästyttävä ketjureaktio, jonka seurauksena ydinsota.

Ei pommia sellaisenaan

Kaj Luukko | 18.03.2011 11:22

"Hyötöreaktorit ovat vaarallisempia ydinterrorismin näkökulmasta, koska niiden polttoaine soveltuu sellaisenaan ydinaseen rakentamiseen."

Arvostaisin Isomäkeä vieläkin enemmän, jos hän tarkistaisi tuon kohdan vielä kerran.

Tieteellinen analyysi vai ansaitsemistarkoituksessa tehty teos?

Simo | 18.03.2011 11:25

Miksi mikään muu fiktiokirjallisuuden teos ei herätä keskustelua?

Miksi emme ole huolisamme maailmanlaajuisesti leviävistä viruksista, jotka tappavat kaiken muun elämän maapallolta 48 tunnissa, paitsi sen pienen joukon nuoria jossain Englannin nummilla?

Miksi emme ole huolissamme tuntemattomista viruksista, jotka muuttavat ihmiskunnan zombeiksi, paitsi tietenkin sen muutaman ihmisen joukon jossain syrjäisessä kolkassa, joka pystyy kehittämään toimivan vasta-aineen männynkävyistä, kasvien juurista ja voikukan keltaisesta väriaineesta?

Entä sitten ulkoavaruuden hyökkäykset? Mitenkä olemme niihin varautuneet ja kuinka huolissaan niistä pitää olla?

Koska alamme olla huolissamme kaikista niistä elokuvista, jotka käsittelevät ihmiskunnan tuhoutumista tai koko maapalloa uhkaavia katastrofeja?

Koska alamme ymmärtää, että fiktio on fiktiota ja unien ja ennustusten toteutuminen on vain sattumaa, ja alamme elää ajattelevina ihmisinä.

Koska ymmärrämme, että fiktion tekijä tekee tuotoksensa rahasta. Hänen tarkoituksenaan on tuottaa sellaista mielikuvitustuotetta jota ihmiset ostavat, ja tekijä saa näistä oman tulonsa.

Japanin(kin) katastrofi, kuten 2005 tsunami, osoitti suomen yhteiskunnasta yhden asian. Virkamiehet toimivat ja tietävät. Poliitikot vain puhuvat ja lietsovat hämäännystä omilla mielipiteillään, jotka eivät perustu mihinkään muuhun kuin oman aseman turvaamiseen. Jos 2005 tsunamissa virkamiehet olisivat odottaneet poliitikkojen ohjeita, niin huonosti olisi käynyt. Onneksi yhteiskunnassa on toimijoita, jotka toimivat. Niin valtion hallinnossa kuin ydinvoimaloissakin.

Vihreä vaara

Setä | 18.03.2011 12:56

Pahinta mitä Suomessa voi tapahtua, on se, että vihreät ovat seuraavassakin hallituksessa myöntämässä ydinvoimalalupia. Vihreät = ydinvoimapuolue.

Huonoin lukemani kirja pitkään aikaan

Hyvät renkat | 18.03.2011 13:30

Luin Isomäen kirjan Sarasvatin hiekkaa viime kesänä.

Valitettavasti minun on pakko todeta, että se oli lähes surkuhupaisa ja täynnä aivan järjettömiä ja epärealistisia asioista.

Kirjassa Venäjällä mm. valmistettiin jossain tehtaassa kuukaudessa 20 000 tuulivoimalaa jonkin suomalaisen tutkijan suunnnitelmien mukaan ym.

Toisaalta kirja oli paikoitellen täynnä puuduttavia knoppitieto-osuuksia, jotka oi teipattu taitamattomasti osaksi tarinaa.

Kokonaisuus oli lähinnä ylipitkä yläasteelaisen pojan kirjoitus.

Huonoin lukemani kirja?

Sarasvati | 18.03.2011 19:53

Aikamoinen tölväisy. Kyllä Sarasvatin hiekkaa on yksi suomalaisen uuden jännityskirjallisuuden parhaimmistoa.

Koeta itse kirjoittaa yhtä hyvin ja selkeästi TÄRKEISTÄ asioista, vieläpä liittäen mukaan draaman elementtejä, jotka ikävä kyllä mm. juuri kyseisen tsunamin suhteen eivät olleet lainkaan tuulesta temmattuja!

Itse en malttanut lopettaa kun alkuun pääsin. Jos joku ei tykkää siitä että kirjassa on myös tietoa niin siirtyköön sitten satukirjaosastolle, siellä on ihan mukavia kirjoja Pekka Töpöhännästä alkaen (yhtään niitä väheksymättä!).

Asiantuntijoiden luotettavuudesta

Sivustakatsoja | 20.03.2011 3:16

Scifikirjailija Isomäestä on viime vuosina median ja poliitikkojen parissa leivottu ilmastonmuutoksen yleisasiantuntijaa. Suomesta löytyisi monia ilmastotutkijoitakin haastateltaviksi, mutta ilmeisesti lennokkaat väitteet ja tiettyjä ideologisia eturyhmiä miellyttävät kannanotot ovat tärkein kriteeri asiantuntijan valinnassa.

Helsingin Sanomissa 8.3. julkaistussa kirjoituksessaan "Totuus lihansyönnin ilmastosynneistä" Isomäki lainaa Worldwatch-instituutin nimissä julkaistua Robert Goodlandin ja Jeff Anhangin raporttia lihantuotannon aikaisemmin tiedettyä suuremmasta osuudesta kasvihuonekaasupäästöistä. YK:n arvion mukaan lihantuotanto tuottaisi 18% päästöistä ( http://en.wikipedia.org/wiki/Livestock%27s_Long_Shadow ), kun taas Worldwatch-raportin mukaan osuus on yli 50%. Isomäkikin ihmettelee lukujen epäsuhtaa, mutta päätyy toteamaan: "Mitä tarkemmin lasketaan, sitä isompia numeroita saadaan".

Helsingin Sanomissa 15.3. julkaistussa vastineessaan Maura Ryömä paneutuu tarkemmin Goodlandin ja Anhangin raporttiin, esittäen raportin julkaisun jälkeen useiden tutkijoiden osoittaneen Goodlandin ja Anhangin käyttäneen vertaisarvioimattomassa artikkelissaan tieteellisesti kestämättömiä päätelmiä. He mm. laskivat karjan uloshengittämän hiilidioksidin kasvihuonekaasuksi ja käyttivät metaanin ilmastovaikutusten arvioinnissa yleisen sadan vuoden ajanjakson sijaan väitteilleen edullisempaa 20 vuoden ajanjaksoa, jolla metaanin osuus päästöistä saatiin lähes kolminkertaistettua.

Parempi kuitenkin perehtyä itse asiaan, löytyyhän Goodlandin ja Anhangin raportti esim. osoitteesta http://www.worldwatch.org/files/pdf/Livestock%20and%20Climate%20Change.pdf Teksti on aika järkyttävää luettavaa. Karjan hengityksen laskeminen päästöiksi ei ole mikään vahinko tai vaivihkaa mukaan ujutettu puolitotuus, vaan heti ensimmäisellä sivulla Goodland ja Anhang ylpeästi esittelevät tätä uutta näkökulmaansa hiilen kiertokulkuun luonnossa. Yleensä sen enempää karjan, ihmisten tai muidenkaan eliöiden uloshengittämää hiilidioksidia ei lasketa kasvihuonepäästöksi, koska kuten jokainen fotosynteesistä joskus kuullut tietää, tämä hiiilidioksidi on vastaavasti kasvien ilmakehästä sitomaa, ja palaa samalla tavalla takaisin ilmakehään söi kasvin sitten lehmä, ihminen tai lahottajamikrobi. No, mitäs pienistä, Goodland ja Anhang tietävät sen sijaan tieteellisen objektiivisesti kertoa, että "livestock (like automobiles) are a human invention and convenience, not part of pre-human times, and a molecule of CO2 exhaled by livestock is no more natural than one from an auto tailpipe".

Häiritsevintä asiassa on, että kyseinen raportti, Ryömän mainitsemista kriittisistä vastineista huolimatta, elää edelleen omaa elämäänsä. Media tietysti julkaisee mullistavia "tiedeuutisia", Google-haulla löytyy satoja sivustoja jotka toistelevat omaan ideologiaansa sopivaa totuutta, ja onhan aiheelle pyhitetty oma sivustokin osoitteessa http://51percent.org/

Jos todella uskoisimme Isomäkeä, ja siis Goodlandin ja Anhangin raporttia, pitäisi meidän myös uskoa että ilmastotiede on niin huteralla pohjalla että tutkittu tieto keskeisten kasvihuonekaasujen vaikutuksista voi muuttua 30 prosenttiyksikköä parin vuoden välein. Mikään ei ole tuhoisampaa ilmastonmuutoksen torjumiselle kuin vettä ilmastoskeptikkojen myllyyn tarjoavat hysteeriset, huonosti perustellut kohuväitteet. Sekä tietysti kouluttamattomat "asiantuntijat", jotka suurilla puheillaan peittävät alleen sen todellisen työn jota tiedeyhteisö tekee ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävien keinojen kehittämiseksi.

"Teknisen turvallisuuden korkea taso"

Karri Jutila | 21.03.2011 10:47

-Kuvitteellinen lyhytnovelli-

Tsernobyl 25. huhtikuuta 1986:
-Johtaja, kuinka turvallinen on ydinvoimalanne?
-Tämä on turvallinen.

Fukusima 10. maaliskuuta 2011:
-Johtaja, kuinka turvallinen on ydinvoimalanne?
-Tämä on turvallinen.

Loviisa tänään:
-Johtaja, kuinka turvallinen on ydinvoimalanne?
-Tämä on turvallinen.

Isomäki täysin asiantuntematon

Petrus Pennanen | 22.03.2011 19:17

Ihmetyttää miksi Vihreä Lanka haastattelee fiktiokirjailijaa, jolla ei ole koulutusta eikä realistista tietoa ydinvoimasta?

Fukushiman "ydinkatastrofiin" liittyen kysyisin, miten tapahtumaa jossa kukaan ei ole kuollut säteilyyn tai saanut edes säteilysairauden oireita, voidaan kutsua ydinkatastrofiksi muusta syystä kuin puhtaan propagandan merkeissä?

Tässä erään vihreän ympäristötoimittajan kirjoítus aheesta:

http://www.monbiot.com/2011/03/21/going-critical/

Vihreä Lanka Oy, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi. Päätoimittaja Juha Honkonen. Rekisteriseloste.