Vaalitulos ratkaisee, pääsevätkö samaa sukupuolta olevat oikeasti naimisiin

Jotenkin tulee mieleen että kun kaikkien kristillisten kirkkokuntien periaatteet tähän tiedetään, niin voisi olla paljon järkevämpää toimia sen eteen että kaikenlaisia rekisteröityjä pareja kohdellaan lain edessä samalla tavalla, myös omaisuuden, perinnön, huoltajuuden, yms suhteen. Eiköhän se kirkollinen vihkiminen kuitenkin ole enemmän sellainen kuriositeetti. Luultavasti paljon enemmän positiivista ylestä mielipidettä saavuttaa yhteisö joka saa aikaan sen että kun kaksi ihmistä vahvistaa jollain tavalla elävänsä lopun ikäänsä yhdessä, heitä myöskin kohdellaan samalla tavalla sopimuksen muodosta riippumatta. Tämä kristillinen vihkiminen on ihmisen historiassa melkoisin tuore juttu verrattuna ihmisen elämiseen sitoutuneena toiseen.

Nimettömälle tiedoksi, ettei tässä olla tunkemassa kirkon tontille. Kirkon vain pitäisi ymmärtää pysyä omallaan. Kirkko saa miettiä itse miten haluaa toimia omissa tiloissaan, mutta miksi se saisi jatkossakin päättää mitä kirkonseinien ulkopuolella tehdään? Älkää uskoko kaikkea mitä Räsänen sanoo.

Asialla ei ole minulle eikä liene useimmille muillekaan kovin suurta merkitystä. Asiasta tuntuu kuitenkin tulleen Vihreille ja vasemmistolle suuri periaatekysymys.

Vastaavasti itseäni on periaatteessa alkanut ärsyttää sateenkaaripropaganda, jota tunkee joka tuutista, nykyään pitää olla jotain homoa jokaisessa tv-ohjelmassa ja linnanjuhlissa. Kaikista ei-heteroista pitää erikseen aina mainita "elämänkumppani" ja korostaa homoilun upeutta.

Sovitaanko että palataan asiaan sitten joskus kun homohypetys on laantunut ja asiaa ei tarvitse tuoda joka kääntessä esille. Liika jankutus asiassa kuin asiassa alkaa ärsyttää asioihin rauhallisesti ja kiihkottomasta suhtautuvia ihmisiä. Tässä eivät ainakaan Vihreät ole käytöksellään kunnostautuneet.

Tässä on homomies joka on täysin samoilla linjoilla ensimmäisen kommentoijan kanssa. Antaa kirkon uskoa mihin haluaa ja vihkiä kenet tahtoo, se ei kuulu muille sen enempää kuin sekään ketkä imaamit suostuvat vihkimään. Kunnioittakaamme uskontoja sen verran että annamme heille uskonrauhan. Lain edessä homopareilla tulisi olla samat oikeudet, johon myös adoptio-oikeus kuuluu. Mutta uskonnolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

No, kirkkoon ei kuulu ainakaan homoseksuaalien väliset vihkimiset. Muutenhan ihmisten on saatava tehdä juridisesti miten tahtovat.

Adoptiooikeus homoille on vähän kaksipiippuisempaa: varmasti hyviä isiä ja vanhempia ja varmasti maailmasta löytyisi jokaiselelle parille tusina orpoja lapsia, joiden elämän voisi näin adoptiolla pelastaa. Mutta luonnollisissa oloissa homopari ei voi saada lapsia yhdessä. Ei lesboparikaan, mutta heille se on niin paljon helpompaa, jopa ilman yhdyntää miehen kanssa ja vapaaehtoisen siemenen luovuttajakin löytyy helpolla. Tasa-arvoa, tasa-arvoa, tasa-arvoa. Ei se aina onnistu, mitenkään. Aina jonkun on tyydyttävä johonkin vähempään. Me emme tule koskaan saamaan täydellistä tasa-arvoa, koska sitä ei voi kytkeä ihmisistä pois; toisen mielestä mies on parempi, toisen nainen, toinen pitää täällä meilläpäin toimivaa rangaistuskäytäntöä parempana ja joku näkee afrikanmaalla tapahtuvan hengiltä kivämisen oikeana. Olisi järkevämpää ensin pureutua ihmisen elämän vaalimiseen, tasa-arvoon siinä kuin siinä, että kinataan ikuisuus siitä saako homot mennä myös sinne adoptiojonoon jonottamaan lasta vuosikausiksi, niiden heteroparien sekaan jotka eivät ole vuosien yrityksestä huolimatta onnistuneet saamaan lasta, vaikka sen pitäisi olla mahdollista.