Fillarilla matka katkeaa

Kevään ensimmäinen työmatka pyörällä. Alle kilometrin jälkeen tulee ensimmäinen paikka, josta kestopäällyste on joko riipiytynyt irti tai poistettu. Varoitusmerkintöjä ei ole.

Samanlaisia paikkoja tulee lisää kymmenen kilometrin matkalla. Mutkissa on sepeliä mattona. P-paikan betoniporsas tukkii puolet pyörätiestä.

Ovatko Helsingin pyörätiet talven jäljiltä laittomassa kunnossa?

”Voi sanoa, että aika karulta näyttää. Lakihan sanoo, että kadun pitää olla liikenteen tarpeisiin tyydyttävässä kunnossa”, komisario Heikki Kallio Helsingin liikennepoliisista kommentoi ongelmakohdista ottamiani kuvia.

Tyydyttävä kunto on tietenkin tulkinnanvarainen asia.

”Reitin pitää kuitenkin olla turvallinen. Jos se ei ole, niin laista löytyy myös sanktiopykälä”, Kallio sanoo.

Kaduista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri myöntää, että rajun lumitalven jäljiltä hiekoitussepeliä on vielä poikkeuksellisen paljon.

”Sitä poistetaan sitä mukaa, kun ehditään. Ihan yhdessä yössä se ei onnistu.”

Vaurio- ja työmaamerkintöjen puuttumisesta Sauri ei varsinaisesti kuulosta yllättyvän.

”Niissä on vahtimista.”

Katutöiden kohdalla puuttuu monesti myös merkintä siitä, minne pyöräilijän pitäisi mennä, kun ajoväylä katkeaa.

Sauri kuitenkin muistuttaa, että viimeisen 15 vuoden aikana kevyen liikenteen väyliä on rakennettu pääkaupunkiin runsaasti. Mutta pidetäänkö niistä heikommin huolta kuin autoteistä?

”Ei, molemmat on pidettävä kunnossa. Pääpriorisointi on joukkoliikenneväylissä.”

Helsinki on perustanut pyöräilyn johtoryhmän, jonka tarkoitus on parantaa kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston yhteistyötä.

Katutasolla taas risteyksiin aletaan merkitä pyöräilytaskuja. Nämä ovat liikennevaloihin, ajoradan oikeaan reunaan merkittäviä alueita, joilla pyöräilijät voivat odottaa valojen vaihtumista.

Katso Saurin ja Kallion kommentit ongelmakohdista. Linkit löytyvät alta.