Euroa ei vältä Kreikkakaan

Eurosta eroaminen ei todennäköisesti pelastaisi taloutta.

Aulis Koivistoinen kysyy: Mitä tapahtuu, kun peruskreikkalaiset saavat maan vaaleissa jytkyvoiton, ottavat drakman käyttöön, jättävät velkansa maksamatta, eroavat EU:sta ja keskittyvät vain kaikessa rauhassa tanssimaan zorbasta oliivipuun varjossa keskisormea Keski-Euroopan suuntaan näytellen?

Eno vastaa: Ouzo, unohdit ouzon! Ne ketaleet lipittelisivät ouzoakin aina kun keskisormenheiluttelultaan ehtisivät. Mutta hirveän todennäköinen kuvailemasi kauhuskenaario ei ole.

Euroon ja EU:hun on suhteellisen hankala liittyä, mutta vielä hankalampi niistä on päästä pois. Eurosta eroamiseen ei ole edes määritelty mitään menettelytapaa. Luultavasti sitä varten räätälöitäisiin jonkinlainen versio tavasta, jolla EU:sta erotaan. Esimerkiksi ero pitäisi luultavasti hyväksyttää jokaisessa jäsenvaltiossa.

Uusi oma valuutta antaisi Kreikalle mahdollisuuden devalvaatioon, eli oman valuutan arvon laskemiseen, mikä parantaisi vientiä. Se on poliittisesti helpompi tapa kuin tuotantokustannusten laskeminen esimerkiksi palkkoja leikkaamalla. Ulkomaan eurovelat voitaisiin kuitata uudella halvemmalla valuutalla.

Mutta uutta valuuttaa ei noin vain lanseerata. Muutos vaatisi pitkän siirtymäajan, jolloin noudatettaisiin erilaisia rahansiirtorajoituksia. Kansainvälisiä sopimuksia jouduttaisiin rikkomaan ja neuvottelemaan uusiksi.

Kaikki tämä jähmettäisi talouden ja aiheuttaisi luultavasti pääoman joukkopaon maasta. Luultavasti kävisi niin, että jo entuudestaan kuralla ollut talous romahtaisi eikä jäljellä lopulta enää olisi vientiteollisuutta, jota uusi valuutta auttaisi.

Taidamme siis olla naimisissa sekä Kreikan että euron kanssa toistaiseksi. Kreikkaa auttaisi maan viennin kohentuminen, joten kannattaa alkaa opetella pitämään ouzon mausta.