Lisää lääkäreitä!

5.1.2008

Vuosi alkoi kehnosti. Räkää valuu sekä minun että tyttäreni nenästä, kurkussa mönkii öttiäisiä. Yhteinen yskimisemme järisyttää koko taloa. Ei kun puhelimeen, terveyskeskukseen soittamaan.

En kylläkään soita omien vaivojeni takia. Kirjailija kun ei voi jäädä sairaslomalle, vaan on aina töissä, kirjoittaa – kuumeisesti – esimerkiksi kolumnia. Mutta tyttäreni kurkkua ja korvia olisin mieluusti näyttänyt lääkärille.

Noin kuudestuhannes soitto pääsi läpi, haa! Olo on lottovoittajamainen.

Mutta ajanvarauksen naisääni kertookin, että terveyskeskukseen ei nyt pääse. Lääkäreitä on vähän ja nekin lomalla. Koettakaa Lastenklinikan päivystykseen joskus neljän jälkeen.


Ihan suoraan
nainen ei rohjennut sanoa, että menkää nyt ihmeessä yksityiselle lääkäriasemalle, mutta ajatteli niin kuitenkin.

Olen kuullut, että Helsingin terveydenhuollon ongelma ei niinkään ole puute rahasta vaan lääkäreistä. Lääkäreitä ei saa rahallakaan terveyskeskuksiin töihin.

Oudolta tuntuu. Ymmärrän, että Halsualle, Vöyri-Maksamaalle tai Pylkönmäkeen on vaikeaa saada lääkäreitä. Mutta Helsinkiin. Häh?

Vaikuttaa siltä, että terveyskeskustyö ei kiinnosta edes vastavalmistuneita lääkäreitä niin kauan, kun kivempaa duunia lääkäriasemalla tai työterveyshuollossa riittää.


Terveellä kaupunkilaisjärjellä
varustettu ihminen vastaisi, että jos lääkäreitä ei ole tarpeeksi, niitä pitää kouluttaa lisää.

Italiassa on väestöön nähden tuplasti lääkäreitä Suomeen verrattuna. Ukraina ja Venäjäkin ovat edellä lääkärien määrässä.

Mikä estää? Lobbaaminen tietysti. Vaikka lääkärien lukumäärä on kasvanut, kasvu on kovin hidasta. Lääkäriliitto on käynyt pitkää ja menestyksellistä taistelua lääkärikoulutuksen pitämiseksi mahdollisimman vähäisenä.

1990-luvun laman aikana koulutuspaikat onnistuttiin puolittamaan. Kun lääkäreitä on vähän, he voivat vaatia aina vain korkeampia palkkoja ja muuta makeaa.

Lääkäreiden keskimääräinen palkka kuntasektorilla on jo nyt 6 000 euroa. Luit aivan oikein. Tiedän monta ihmistä, jotka elävät samalla summalla monta kuukautta.


Jos lääkäreitä olisi roimasti enemmän, heillä olisi vähemmän pelimerkkejä edunvalvontaväännöissä. Kaikki hyötyisivät – paitsi pattayalaiset hotellinomistajat, joille lääkärien palkat kai lopulta päätyvät.

Toki työolot ja monet muut asiat ovat terveyskeskuksissa kehnosti. Korkeakaan palkka ei korvaa kaikkea.

Mutta silti.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole varaa nirsoilla työpaikkansa valinnassa niin paljon kuin lääkäreillä. Missä mättää?

Kirjoittaja on ilman työterveyshuoltoa elävä kirjailija, joka ihmettelee terveydenhuollon päällekkäisiä järjestelmiä.

Tontin kolumni Lisää lääkäreitä!

Lääkäri | 10.01.2008 19:32

Olen pitänyt Vihreää lankaa asiallisena lehtenä ja on hyvä, että julkisen terveydenhuollon palveluiden saatavuutta käsitellään mediassa. Vaikka kolumnien tarkoitus on joskus kärjistää asioita, jätti Tontin kolumni hämmentyneeksi.

Ilmeisesti lääkärejä solvatessa ei tarvitse käyttää harkintaa. Jos kolumnin jokaisen lääkäri-sanan olisi korvannut vaikka uskontoa, etnisyyttä tai molempia kuvaavalla sanalla, ei kolumnia varmaankaan olisi julkaistu, niin hirveä kuva kyseisestä ihmisryhmästä kolumnissa annettiin.

Työskentelin lääkäriksi valmistumiseni jälkeen terveyskeskuksessa. Työpäivät venyivät 11-12 tuntisiksi, ja työmatkoihin kului 1,5 h päivässä. Lienee selvää, että koti oli siivoamatta eikä ruokakauppaan oikein ehtinyt. Työaikoihin oli vaikea puuttua, koska työaikasäännökset eivät koske omalääkäreitä. Lähes jokainen vastaanottoajalle tullut potilas valitti ensimmäisenä, ettei terveysasemalle saa aikoja.

Peruspalkasta jäi verojen jälkeen käteen hieman alle 2000 euroa ja toimenpitepalkkioista pari sataa euroa lisää. Palkkaa olisi voinut tienata enemmän päivystämällä illalla varsinaisen vastaaottoajan jälkeen, yöllä tai viikonloppuna. Kunnallissektorin palkat voi tarkistaa osoitteesta www.kunnallistyonanatajat.fi.

Vaikka työ olisi varmasti helpottunut vuosien kokemuksen myötä, pakollisen 9 kk terveyskeskusvaiheen päättyessä siirryin tutkimustyöhön. Palkkani putosi puoleen. En usko palaavani terveyskeskustyöhön, vaikka siitä maksettaisiinkin 6000 euroa kuussa. Lääkärikin ansaitsee mahdollisuuden viettää normaalia elämää, johon kuuluu siisti koti, jääkaapissa muutakin kuin valo sekä perheen ja ystävien tapaaminen. Mikäli kolumnisti kokee kateutta lääkärien kuviteltua luksuselämää kohtaan, ei mikään estä häntä hakemasta opiskelemaan lääketiedettä. Vaikka 1990-luvulla oli lääkärityöttömyyttä ja Suomessa ei ole koskaan ollut yhtä paljon lääkäreitä kuin nyt, uskon, että kuuden vuoden opiskelun jälkeen kolumnistillekin riittäisi töitä vaikkapa terveyskeskuksessa.

Eläkeläisetkin ovat ilman työterveyshuoltoa.

Anonymous | 15.02.2008 13:06

Eläkeläiset osallistuvat kelan kautta työterveyshuollon kustannuksiin, mutta eivät saa palvelua. Tärkeintä olisi kuitenkin, että lääkäreitä olisi kysyntää vastaavasti. Lääkäripula ei ole ohi vaikka keskustelu siitä on vähentynyt. Lahden sairaala- ja terveystoimen yksityistäminen alkoi lääkäripulasta ja siihen saatiin hätäapua bisnesyrityksiltä jotka tuottavat lääkäreitä maista joissa terveydenhuollon taso on alhaisempi kuin meillä ja lisäksi näillä on kielivaikeuksia. Lääkärikoulutusta on lisätty, mutta vieläkään ei syrjäseuduille saada vakituisia lääkäreitä joten pula jatkuu, opiskelijoita hyväpalkkaiseksi lääkäriksi olisi tarjolla, jos koulutuspaikkoja lisättäisiin.

Kommentit

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.