Ihana kamala aurinko

Varoittelun lomassa muista, että aurinko tekee myös hyvää.

Nimimerkki ”Aurinkotyttö” kysyy: Auringonoton haitoista puhutaan paljon. Mutta on auringolla tunnetusti positiivisiakin terveysvaikutuksia. Missä menee raja, jossa auringonotosta saa hyödyt irti, mutta ei haittoja niskaansa?

Eno vastaa: Älä tosiaan hanki niskaasi auringon haittoja! Palanut niska kertoo, että olet kyykkinyt kasvimaalla koko kesän. Vastuunsa kantava kansalainen hankkii napakan terassirusketuksen – se osoittaa, että henkilö on lomaillessaan tuottanut valtiolle verotuloja, toisin kuin ryytimaalla raatanut, kestävyysvajeen paikkaamistalkoita pakoillut hippi.

Asiaan, sanoisi komisario Palmu. Tiedetään, että auringon valo parantaa mielialaa, vähentää masennusta ja jopa lisää sukuviettiä. Muutama vuosi sitten julkistettiin suuri ruotsalaistutkimus, jonka mukaan paljon aurinkoa ottaneilla naisilla oli jopa 30 prosenttia pienempi todennäköisyys saada veritulppa. Vaikuttaa myös siltä, että aurinko auttaa välttämään sydäninfarkteja, aivohalvauksia ja erinäisiä syöpiä. Ja kuten tiedämme, auringonvalon avulla ihminen tuottaa D-vitamiinia, joka on terveydelle välttämätöntä.

Mutta mikä sitten on sopivasti aurinkoa? Sitä ei ihan tarkkaan tiedetä. Sen voi sanoa, että D-vitamiinin saannin kannalta Suomessa riittää kesällä 15–20 minuutin oleskelu valossa keskipäivän aikaan.

Liika auringonottaminen aiheuttaa ihon valovanhenemista ja palamista, mikä voi johtaa ihosyöpään. Nyrkkisääntö onkin: älä pala! Palaminen on salakavalaa, sillä sen huomaa usein vasta kun vahinko on jo tapahtunut. Siksi iholle kannattaa levittää korkean suojakertoimen aurinkorasvaa samalla mitalla kuin Vanha-Makkonen laittoi margariinia näkkileivälle. Ette halua tietää enempää.