Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Aleksi Kallioja

Vihreät puheenjohtajaehdokkaat
Aleksi Kallioja

Puheenjohtajakone

12.5.2017 9.23
Vihreä Lanka

Tervetuloa Vihreän Langan puheenjohtajakoneeseen. Ota kantaa 20 väitteeseen ja katso kuka viidestä puheenjohtajaehdokkaasta on lähimpänä sinun mielipiteitäsi.

Touko Aalto Mika Flöjt Emma Kari Krista Mikkonen Maria Ohisalo Olli-Poika Parviainen Ehdokkaat Ehdokkaat

Ehdokkaasi:

Jaa tuloksesi Facebookissa

Ehdokkaiden osuvuus

Huom! Ehdokkaat aakkosjärjestyksessä.

Voit alla selata ehdokkaiden vastauksia. Valitsemalla ehdokkaan nimikirjaimet, voit lukea tarkempia perusteluja. Voit myös ladata ehdokkaiden vastaukset yhdessä Excel-tiedostossa.

Ketä aiot äänestää vihreiden puheenjohtajaksi?
Touko Aalto
Mika Flöjt
Emma Kari
Krista Mikkonen
Maria Ohisalo
Olli-Poika Parviainen
make a survey

1. Suomen ei pidä palauttaa turvapaikanhakijoita maihin, joissa on väkivaltaisuuksia.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
TA
Touko Aalto: Laajasti väkivallasta kärsivät maat, kuten Irak, Syyria ja Afghanistan tulisi määritellä kokonaan turvattomiksi maiksi, joihin palautuksia ei pidä tehdä. Väkivaltaisuuksien tulee olla todella tarkasti alueellisesti rajattuja, jotta palautukset olisivat mahdollisia. Mutta esimerkiksi Pakistanissa ja Venäjällä on alueellisia väkivaltaisuuksia, jotka eivät estä palautuksia koko maahan.
KM
Krista Mikkonen: Ei maihin, jossa hakijaa uhkaa joutuminen väkivallan kohteeksi.
OP
Olli-Poika Parviainen: Suomen ei pidä palauttaa turvapaikanhakijoita olosuhteisiin, joissa heidän henkensä on uhattuna. Väkivaltaisuudet tietyllä alueella eivät välttämättä kerro koko kuvaa maan turvallisuustilanteesta. Tärkeintä on yksilöllinen harkinta.
MF
Mika Flöjt: On tunnustava se tosiasia että Syyrian lisäksi Irak ja Afganistan ovat lähes kauttaaltaan sotatilaa muistuttavassa tilassa. Ja viimeaikaisten uutisoinnin valossa alueiden konfliktit ovat valitettavasti laajemaan päin.
EK
Emma Kari: Ihmisten oikeus elää turvassa on aina tärkeintä. Suomen kiristyneen politiikan seurauksena turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiset ja pakkopalautukset turvattomiin maihin kuten Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan ovat lisääntyneet. Erityisesti kaikkien alaikäisten pakkopalautukset on lopetettava välittömästi.
MO
Maria Ohisalo: Suomen on tehtävä osuutensa maailman konfliktien ratkomisessa ja niistä kärsivien auttamisessa. Tilapäisiä oleskelulupia olisi voitava taas myöntää.


2. Liittoutumattomuus on jatkossakin paras tapa järjestää Suomen puolustus.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
TA
Touko Aalto: Suomi ei ole EU:n jäsenenä ollut puolueeton enää vuosikymmeniin. Suomi on osa sekä läntistä poliittista yhteisöä, EU:ta, että yhä selkeämmin osa myös läntistä turvallisuuspoliittista rakennetta. Toimimme myös NATO:n rauhankumppanina. En kannata kuitenkaan Suomen NATO-jäsenyyttä, koska en näe sen vahvistavan Suomen kokonaisturvallisuustilannetta. Pikemminkin se loisi lisää jännitteitä Suomen ja Venäjän välille ja on vaikeaa nähdä tilannetta, jossa yksikään NATO-maa lähettäisi maajoukkojaan Suomen ja Venäjän väliselle rajalle pahimman sattuessa. Liittoutuminen voisi olla mahdollista pohjoismaiden kesken. Olisimme Ruotsille luonteva partneri sekä pohjoisessa että kansainvälisissä operaatioissa. Myös EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisessä tulee olla mukana vaikka suhtaudun myös siihen varauksella. Kuten vastauksesta huomaa, kysymys ei ole lainkaan simppeli ja arvioin jatkuvasti erilaisten vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Keskustelua on syytä käydä laajasti puolueen sisällä.
KM
Krista Mikkonen: Ruotsin kanssa yhteistyötä tulee syventää, mahdollisesti aina liittoutumaan saakka.
OP
Olli-Poika Parviainen: Suomi ei ole nytkään liittoutumaton. Sen sijaan meillä ei ole turvatakuita koska emme ole NATOn jäsen. Suhtaudun NATO-jäsenyyteen varsin varauksellisesti.
MF
Mika Flöjt: "Liittoutumattomuus" on tähän asti toiminut. Yleistä asevelvollisuutta laajentaisin maailmanpoliittisen tilanteen takia myös naisiin, mutta he ja osa meihistä voisivat valita myös siviilikriisinhallinnan tai niiden yhdistelmän. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa puolustysyhteistyön syventäminen eri muodossa Ruotsin ja Isäntämaasopimuksen "raameissa" taitaa olla ainut tie. Suomen valtion tärkein tehtävä on pyrkiä liennyttää, liennyttää ja liennyttää suurvaltojen ristiriitaisuuksia sekä auttaa ratkaisemaan Syyrian ja Pohjois-Korean kriisejä kulisseissa.
EK
Emma Kari: Suomella on oltava jatkossakin mahdollisuus liittoutua. Kysymys on siitä, kenne kanssa liittoudutaan ja millaisin ehdoin. Itse suhtautuisin hyvin myönteisesti askeleisiin kohti Euroopan yhteistä puolustusta, mutta en nykyisellään pidä Naton jäsenyyttä järkevänä ratkaisuna.
MO
Maria Ohisalo: Suomen on kehitettävä puolustustaan osana Euroopan unionia (eikä Suomi tässä mielessä ole mitenkään täysin liittoutumaton) ja tehtävä esim. hankintoja yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen ja myös puolustusvoimien on myös kyettävä vastaamaan uudenlaisiin uhkiin kyberturvattomuuden lisääntymisestä köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jos liittoutumisella tässä viitataan Natoon, pitää asiasta käydä laajaa kansalaiskeskustelua hyödyt ja haitat punniten ja mahdollisesti järjestää kansanäänestys.


3. Sotilas- ja siviilitiedustelulait on hyväksyttävä kansallisten turvallisuuden varmistamiseksi.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
MO
Maria Ohisalo: Nykyisellään tiedustelulainsäädäntöä ei edes ole, tilanne on hankala, kun yhteiset pelisäännöt puuttuvat. Tiedustelulakien sisältö ja yksityiskohdat ratkaisevat, eli mandaatin on oltava tarkasti rajattu ja valvonnan pitää olla hyvin järjestetty, yksityisyydensuojaa ja perusoikeuksia kunnioittaen.
TA
Touko Aalto: Sotilas- ja siviilitiedustelulakeja tarvitaan teknologian kehittyessä, jotta voimme torjua rikollisuutta ja turvallisuusuhkia ajantasaisesti. Sokeita pisteitä ei voi olla. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että myös valvonta on tiukassa valvonnassa. Kansalaisten perusoikeudet eivät voi tulla loukatuiksi. Lain kiirehtimiselle nopeutetussa käsittelyssä ei myöskään ole lähtökohtaisesti tarvetta, jos jotain merkittävää syytä ei ilmene.
MF
Mika Flöjt: Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa kyllä.
EK
Emma Kari: Sotilas- ja siviilitiedustelulakien muutoksille ja valtaoikeuksien laajennuksillekin on selvästi tarpeita. Suhtaudun kuitenkin kriittisesti perustuslain pikaiseen muuttamiseen erityisesti niin epämääräisen käsitteen perusteella kuin “kansallinen turvallisuus”.
OP
Olli-Poika Parviainen: Suomen tiedustelulait ovat ajastaan jäljessä ja ne on uusittava. Kansalaisten massaurkintaa ei silti pidä hyväksyä, eikä sellaista onneksi enää esitetäkään.
KM
Krista Mikkonen: Meiltä puuttuu kokonaan tiedustelulainsäädäntö, minkä vuoksi sellainen on luotava. Pidän nykyistä ehdotusta pääpiirteittäin hyväksyttävänä.


4. Palkoista ja muista työehdoista pitäisi sopia nykyistä useammin paikallisesti työpaikoilla.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
MF
Mika Flöjt: On hyvä että pyrimme varmistamaan työtekijöiden ja yrityksien työehtojen perusraamit ja oikeusturvan.
EK
Emma Kari: Paikallinen sopiminen on onneksi selvästi lisääntymään päin. On monia asioita, joista voidaan sopia paremmin työpaikan olosuhteet huomioiden. Palkan, työturvallisuuden ja henkisen työsuojelun suhteen pitäisin kuitenkin työntekijän puolta. Työnantajien lukumäärä on niin pieni, että sille puolelle syntyy helposti käytännössä epätäydellistä kilpailua ja maksumieheksi joutuvat tavalliset työntekijät. Kaikille ei myöskään ole samat valmiudet ja mahdollisuudet neuvotella omista työehdoistaan.
TA
Touko Aalto: Paikallisen sopimisen suhteen on löydettävissä malleja, jotka ottavat huomioon myös vaihteluita työn kysynnässä sekä toisaalta työntekijän henkilökohtaisissa tarpeissa. On tietenkin selvää, että paikallinen sopiminen toimii hyvin vain, jos työnantajan ja työntekijöiden välillä on luottamusta ja sopiminen on aitoa ja molemminpuolista yksipuolisen sanelun sijaan. Keskinäistä luottamusta voitaisiin vahvistaa parantamalla työntekijöiden tiedonsaantia yrityksen tilanteesta. Lienee selvää, että työmarkkinoiden toimivuus paranisi, jos työntekijöillä olisi parempi näkymä yrityksen tilanteeseen. Paikallinen sopiminen kasvattaisi investointeja, koska yritykset pystyisivät luottamaan paremmin siihen, että työmarkkinat ovat joustavat. Saksan yritysneuvostomalli olisi yksi mahdollisuus viedä paikallista sopimista eteenpäin.
KM
Krista Mikkonen: Perälauta on sovittava valtakunnallisesti, mutta työpaikoilla tulisi olla mahdollisuus sopia nykyistä joustavammin sen sisällä.
MO
Maria Ohisalo: Suomalaiset työmarkkinat kaipaavat joustoa, ja yhtä aikaa suomalaisen sosiaaliturvan täytyy olla ketterämmin turvaamassa erilaisia, muuttuvia elämäntilanteita. Periaatetasolla ok, mutta reunaehdoista keskusteltava erikseen. Kun sopimista viedään kohti työpaikkoja ja työntekijätasoa, pitää huolehtia siitä, etteivät työntekijät joudu altavastaajiksi. Keskitetyn sopimisen malli on syntynyt tarpeesta saada työntekijöille oikeuksia. Kaikki työntekijät eivät pysty neuvottelemaan parhaita sopimuksia yksin.
OP
Olli-Poika Parviainen: Paikallista sopimista voidaan mahdollistaa reilusti nykyisestä ja se voi vastata mm. työelämän muuttuneisiin olosuhteisiin ja niin työntekijöiden, kuin työnantajienkin yksilöllisiin tarpeisiin. Keskitetyillä sopimuksilla on kuitenkin taattava tietty lähtötaso, jotta ketään ei riistetä ja työmarkkinoiden reiluus turvataan.


5. Veroja on korotettava hyvinvointivaltion turvaamiseksi.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
MF
Mika Flöjt: Katson että tällä hetkellä suurempi ongelma on suuryrityksien verosuunnittelu. Nykyisten verojen ja verosuunnittelun porsaanreikien kitkeminen / verojen kiertämisen kitkeminen tulisi olla ensisijainen panostuksien kohde. Tämä tuottaisi enemmän verotuloja ja lisäksi tasa-arvostaisi eri yrittäjien välistä kilpailuasetelmaa.
KM
Krista Mikkonen: Veroja voidaan korottaa jos muut keinot eivät tehoa, mutta korotus ei pidä olla automaatti, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, prosessien tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä. Verotuksesta painopistettä tulisi siirtää työn verotuksesta haitta- ja ympäristöveroihin.
OP
Olli-Poika Parviainen: Veronkorotukset ovat joskus välttämättömiä, mutta niiden on oltava viimeinen vaihtoehto. Veronkorotuksilla on monia haitallisia vaikutuksia ja ensisijaisesti hyvinvointivaltio on turvattava uusilla tekemisen tavoilla ja paremmalla politiikalla.
TA
Touko Aalto: Sen sijaan, että väittelemme siitä, pitääkö menoja leikata vai veroja korottaa, tulisi ensin katsoa, miten budjetin ja kehysten sisällä tuloja sekä menoja kohdennetaan sekä mistä verot kertyvät ja mihin ne käytetään. Toiseksi koko verojärjestelmämme pitäisi uudistaa. Verotuksen painopistettä tulee siirtää pois työn ja yrittämisen verottamisesta kohti kulutuksen ja haittojen verottamista. Verojärjestelmän rakennetta tulisi uudistaa siten, että siirtyisimme kohti laajoja, mutta verrattain matalia veropohjia, joissa on mahdollisimman vähän verovähennysreikiä. Samalla on pystyttävä vähentämään harmaata taloutta sekä kitkemään aggressiivista verosuunnittelua eli tilkittävä verovuotoa. Olen viime kädessä aina sitä mieltä, että on parempi korottaa veroja kuin leikata ihmisten palveluista, jos kaikki muu mahdollinen on tehty.
EK
Emma Kari: Veroja voidaan maltillisesti korottaa, jos vaihtoehtona on tärkeistä palveluista leikkaaminen. Verotusta tulisi kuitenkin kohdentaa toisin: nähdäkseni olisi hyvä keventää työn verotusta ja siirtää verotuksen painopistettä saastuttamisen ja kuluttamisen verotusta kohti.
MO
Maria Ohisalo: Valitsen veronkorotukset ennen leikkauksia. Suomalainen verotusjärjestelmä kaipaa kuitenkin yksinkertaistamista ja painopisteen siirtoa ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen työn verottamisen sijaan.


6. Haja-asutusalueiden palveluihin pitäisi käyttää nykyistä vähemmän valtion rahaa.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
MF
Mika Flöjt: Katson että Suomen etu on erityyppisten alueiden säilyttäminen, joiden sisällä voi tapahtua pienimuotoista keskittymistä suurempiin keskuksiin. Yleisesti kuitenkin on hyvä voimistuvan globaalimuutoksen aikakaudella pitää mahdollisimman laajalti asutettuna, koska emme lopulta tiedä, missä suotuisat olosuhteet tulevat lopulta olemaan. Suomen maaseudun on hyvä olla tuottamassa ruokaa niin Suomen kuin muun maailman tarpeisiin, kun sään ääri-ilmiöt runtelemat keskisen pallon puoliskon "vilja-aittoja".
TA
Touko Aalto: Nykyisen hallituksen heikennykset koulutuksessa, taksi- ja kauppapalveluissa sekä mahdollisesti myös sote-palveluissa ovat heikentäneet merkittävästi haja-asutusalueiden palveluita ja niiden tulevaisuutta. On syytä muistaa, että haja-asutusalueilla käytetään pääosin kuntien omaa rahaa poislukien isot hankkeet.
EK
Emma Kari: En itse näe tässä vastakkainasettelua tiheämpään ja harvempaan asuttujen alueiden välillä. Tällä hetkellä voimakas muuttoliikenne kaupunkeihin on niin ripeää, että lienee kaupunkilaistenkin etu, että sitä jonkin verran hillitään pitämällä kiinni myös haja-asutusalueiden palveluiden nykyisestä varsin maltillisesta tasosta.
KM
Krista Mikkonen: Haja-asutusalueiden palveluista pitää huolehtia, mutta säästöä saadaan esim. laittamalla palveluja pyörille, yhdistelemällä eri palveluita ja hyödyntämällä digitlisaatiota mahdollisuuksien mukaan.
MO
Maria Ohisalo: Suomi kasvaa erityisesti kaupunkialueilla ja tiiviisti ja energiatehokkaasti rakennetut kaupungit ovat tulevaisuuden vetureita ja jo nykyisen kasvun lähteitä. Haja-asutusalueilla elävien palvelut pitää kuitenkin turvata (esim. lisääntyvä digitalisaatio mahdollistaa lääkärikonsultaatioita verkon kautta jne.) ja kehittää esim. maatalouspolitiikkaa kohti kestävämpien ekosysteemipalveluiden rahoittamista, joista syntyy elinvoimaa myös muualle Suomeen.
OP
Olli-Poika Parviainen: Lainmukaiset peruspalvelut on järjestettävä kaikille, mutta on tunnustettava ettei meidän ole mahdollista tarjota kaikkia palveluja kaikkialla. Alueita on kehitettävä niiden vahvuuksiin nojaten, ei samaa sapluunaa kaikkialle.


7. Apteekki- ja taksitoiminta tulisi vapauttaa.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
MF
Mika Flöjt: En kannata turvallisten ja luottavien järjestelmien alasajoa, joita katson molempien järjestelmien pääosin olevan.
TA
Touko Aalto: Apteekki- ja taksitoimintaa siinä, missä mitään muutakaan syystä säänneltyä toimintaa ei ole tarpeen täydellisesti vapauttaa, mutta niitä on syytä voimakkaasti kehittää sekä uudistaa nykyisiä tarpeita vastaaviksi. Nykyinen lääkejakelu on osittain tehotonta ja kallista, mutta maksajana ei saa olla lääketurvallisuus, lääkkeiden jakelun tehtävät eikä alueellinen kattavuus. On syytä muistaa, että Suomi on erilainen paikka elää ja asua Helsingissä kuin Kainuussa. Esimerkiksi taksien osalta vapauttaminen palvelee kuluttajaa hyvin Helsingissä, mutta syrjäseudulla, jossa velvoiteliikenne muodostaa suurimman osan taksiyrittäjien tulosta, huonommin. Sen vuoksi maakunnat voisivat arvioida taksilupien määrän, jotta palvelua on saatavilla ja markkinat toimivat.
KM
Krista Mikkonen: Jos vapauttaminen voidaan tehdä niin, että palveluiden saatavuus turvataan koko maassa, myös harvan asutuilla alueilla, jossa markkinoiden vaatimaa kriitistä massaa ei ole.
EK
Emma Kari: Nähdäkseni toimialojen kilpailun määrän hillintä on menneen maailman menetelmä taata palvelut. Muutoksia tehdessä on hyvä kuitenkin varmistaa, että palvelutaso saadaan ylläpidettyä kaikkialla Suomessa - joissakin olosuhteissa tämä voi myös vaatia julkista tukea.
MO
Maria Ohisalo: Suomalaistaksien palvelu on moneen muuhun maahan verrattuna todella hyvää ja turvallista. Valtion sääntelystä johtuen myös hinnan suhteen säilyy ilman yllätyksiä. Näin ei ole esimerkiksi Tukholmassa, jossa kilpailu on vapaata. Sääntelyn ei kuitenkaan pitäisi estää uusia palveluinnovaatioita syntymästä ja pääsemästä markkinoille. Apteekkisääntely on nykylaajuudessaan yhteiskunnan eräänlainen tulonsiirto valmiiksi suurituloisille apteekkareille.
OP
Olli-Poika Parviainen: Apteekkialan monopoli on osittain haitallinen ja monilta osin tarpeeton. Taksiliikenteen toimivuus, valtakunnallinen kattavuus ja taksinkuljettajien sekä asiakkaiden oikeusturva edellyttävät tiettyä sääntelyä, mutta tämä ei estä vapauttamasta palveluja nykyisestä.


8. Alkoholipolitiikassa pitäisi pyrkiä nykyistä sallivampaan linjaan.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
MF
Mika Flöjt: Nykyistä linjaa voidaan tietyiltä osin tehdä sallivammaksi, mutta rajoituksia tulee säilyttää. Ensisijaisesti kehittäisin järjestelmää niin, että alkoholipolitiikan ja ravintoloiden/palvelusektorin verotuksella ohjaisimme ihmisiä ravintoloihin ja pubeihin illalla 5-22 välillä ja yökerhoihin jo 22 - 03 (+ poikkeukset). Uskoisin sen tekevän suomalaista sosiaalisempia ja edistäen samalla palvelusektorin työllisyyttä, kuin se että ihmiset ostaisivat kaupasta halvemmalla ja nauttivat monesti yksin kotona sekä siirtyvät anniskelupaikkoihin vasta keskiyöllä.
KM
Krista Mikkonen: Jotain lievennyksiä voidaan tehdä lupakäytännöissä, ulosmyyntioikeudessa yms. mutta en kannata kauppoihin nykyistä vahvempia juomia.
MO
Maria Ohisalo: Saatavuus ja hinta vaikuttavat eniten alkoholin kulutukseen, ja niiden löyhentäminen näkyy suoraan laskettavina alkoholikuolemina. Turhia anniskelurajoitteita pitää karsia, ja mahdollistaa esimerkiksi tilaviinien myynti suoraan tiloilta, mutta isossa kuvassa kansanterveyden on mentävä ykköseksi.
TA
Touko Aalto: Alkoholipolitiikassa tulee pyrkiä kohti kokonaisuuden kannalta parasta tilannetta, missä voidaan huomioida terveydelliset-, elinkeinopoliittiset-, sosiaaliset-, yms. näkökulmat. Tähän suuntaan päästään parhaiten vapauttamalla palveluiden eli ravintoloiden mahdollisuuksia laadukkaaseen tarjontaan sekä samalla pitämällä vähittäismyynti hallinnassa. Kannatan pienpanimoiden suoramyyntioikeutta sekä ravintoloiden mahdollisuutta myydä tuotteitaan ulos. Ravintoloiden sääntelyä voidaan keventää ja kannustaa ihmisiä yhä enemmän ravintoloihin valvottuihin tiloihin nauttimaan sekä ruoasta että juomasta. Vahvemmat oluet voidaan tuoda kauppoihin, jos niiden verokohtelu olisi nykyistä tiukempaa. Näin voidaan estää estää se, että kauppoihin tulee yhä vahvempaa ja halvempaa bulkkia. En kannata hallituksen esitystä alkoholilainsäädännön vapauttamisesta siltä osin, että vähittäismyynnin alkoholiprosenttirajaa korotetaan 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Se lisää alkoholin absoluuttista kulutusta ja sen myötä kansanterveydellisiä haittoja.
EK
Emma Kari: Alkoholipolitiikassa on hyvä edetä rauhallisin askelin. On myös hyvä muistaa, että alkoholin saatavuuden lisäksi haittoja voidaan hallita myös alkoholiverotuksella. Olisi hyvä siirtää kulutusta yhä enemmän ihmisten kotoa ravintoloihin. Se työllistäisi ja vähentäisi jonkin verran alkoholin haittavaikutuksia.
OP
Olli-Poika Parviainen: Alkoholiin ja sen anniskeluun liittyvää tarpeetonta ja holhoavaa sääntelyä kannattaa purkaa. Olen kannattanut esimerkiksi viinien myynnin vapauttamista päivittäistavarakauppoihin ja ravintoloihin liittyvän pikkutarkan sääntelyn purkamista.


9. Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti kehittämään EU:sta liittovaltio.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
MF
Mika Flöjt: En ole voimakkaasti syventävän liittovaltiokehityksen kannattaja, vaan itsenäisella valtiolla on säilytettävä omaa päätäntävaltaa oman maansa keskeisiin kysymyksiin. On myös todettava se valitettava tosiasia että hienoista säännöistä ja päätöksistä huolimatta eri EU:n valtiot toimeenpanevat päätöksiä eri tavalla. Valitettavan monessa maassa hallintokulttuuri ja korruption kitkeminen ei ole Pohjoismaiden tasolla.
TA
Touko Aalto: Suomen vaikutusmahdollisuuksien kannalta vahva EU on hyvä asia. Se parantaa etenkin Suomen talouden ja turvallisuuden näkymiä mutta myös antaa voimaa vaikuttaa globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan. Liittovaltio ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan yksi mahdollinen tulevaisuuden kuva EU:lle.
EK
Emma Kari: EU:n kehittämisessä on nykyisessä euroskeptisessä ilmapiriissä ehkä tärkeintä tuottaa ihmisille näkyviä tuloksia. Esimerkiksi yhteinen valuutta-alue tarvitsee yhteistä talouspolitiikkaa - ilman sitä mennään kriisistä kriisiin. On varmasti makuasia haluaako tätä sanoa liittovaltioksi vai ei, mutta joka tapauksessa aito liittovaltio on aika kaukana nykytilanteesta.
KM
Krista Mikkonen: Vahva EU Suomen etu, mutta kehitys tulee tapahtua kansalaisten näkökulmasta ja on huolehdittava että globalisaation hyödyt jakaantuvat tasaisemmin kaikille.
MO
Maria Ohisalo: EU on rauhan projekti, ja sellaista tarvitaan turbulentissa maailmassa tänään ja huomenna. Tulevaisuuden haasteet eivät välitä kansallisvaltioiden rajoista ja niiden ratkaiseminen edellyttää kansainvälisen yhteistyön lisäämistä, mutta myös kansainvälisesti velvoittavia linjauksia ja aitoa ylikansallista päätösvaltaa.
OP
Olli-Poika Parviainen: Tällä hetkellä EU on niin suurissa vaikeuksissa, että Suomen kannattaa keskittyä ylipäätään toimimaan vakauttavana voimana unionissa. Yhteistyötä kannattaa nyt tiivistää etenkin sellaisissa kysymyksissä, joissa ylikansallinen päätöksenteko on ainoa keino saavuttaa kestäviä ratkaisuja. Pakolaistilanne on hyvä esimerkki akuutista yhteistyötarpeesta.


10. Uskonnolla on liian suuri rooli nyky-Suomessa.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
EK
Emma Kari: Suomi on varsin maallistunut maa ja en näe tässä mitään erityistä pahaa. Ongelma kouluissakaan ei niinkään ole uskonnonopetuksen määrä, vaan se, että uskontoa opetetaan vanhempien uskonnon mukaan ryhmät jakaen. Uskontojen ja kulttuurien välistä dialogia pitäisi minusta lisätä kaikkialla.
KM
Krista Mikkonen: Jokainen voi valita, miten suuren rooli uskonnolla on omassa elämässään. En pidä ongelmana sitä, että monet kulttuuriimme liittyvät asiat ovat historiallisesti kytköksissä uskontoon.
MO
Maria Ohisalo: Kukin uskokoon tavallaan ja olkoon uskomatta tavallaan. Uskontojen välinen vuoropuhelu ja uskontojen ymmärtäminen on avain mm. jatkuvasti kiihtyvämmin globalisoituvassa maailmassa.
TA
Touko Aalto: Liberaalin yhteiskunnan ydinarvoja on uskonnonvapaus. Jokaisella on Suomessa vapaus uskoa mihin haluaa - tai olla uskomatta - ja toisaalta elää elämäänsä muiden uskonnollisista normeista välittämättä. Uskonnot osallistuvat aktiivisesti arvokeskusteluun maassamme ja se on arvokas asia. Mielestäni valtiolla ei tule olla mitään erityissuhdetta mihinkään uskontokuntaan ja jokainen uskontokunta voi toimia normaalin yhdistyksen tavoin.
OP
Olli-Poika Parviainen: Pidän uskoa ja uskontoa yksityisasioina ja kunnioitan jokaisen uskoa, kunhan se ei vahingoita muita. Politiikkaan ei uskontoa pidä sekoittaa ja Suomessakin näin on yllättävän usein tehty.
MF
Mika Flöjt: Tarkastelen tällä vastauksellani kaikkia uskontojen roolia ja niistä johtuvia ristiriitaisuuksia. Tietynlainen avarakatsoisuus ja suvaitsevaisuus joka suuntaan on hyvästä - myös uskovien ja uskonnottomien kesken, niinkuin eri uskontokuntien kesken. Terveisin luterilaisen kirkon jäsen.


11. Sukupuolten välisen tasa-arvon eteneminen edellyttää naiskiintiöitä.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
TA
Touko Aalto: Sukupuolten tasa-arvo ei etene ilman konkreettisia tekoja, joista kiintiöt ovat yksi, mutta ei ainoa toimenpide. Kiintiöt puolustavat myös miehiä. Olen tätä mieltä vaikka tiedostan, että kiintiöt voivat olla joissain tapauksissa myös ongelma kaikkein pätevimmän henkilön valinnassa.
MF
Mika Flöjt: Naiskiintiöt julkisella puolella on ollut auttamassa tasa-arvoisempaa ja monipuolisempaa päätöksentekoa. Tämä tulisi muistaa Sipilän nykyhallituksessakin muistaa. Yleisesti asiassa on erityisesti parannettavaa yrityselämässä.
EK
Emma Kari: Tasa-arvon toteutumisen tarkastelussa ei riitä pelkästään abstrakti mahdollisuuksien tasa-arvo, vaan on syytä katsoa ihan sitä, toteutuuko tasa-arvo vai ei. Naiskiintiöiden lisäksi tarvitaan tilaa myös ihmisille, jotka eivät määritä itseään kahteen sukupuoleen. Joissakin toimissa tarvitaan myös mieskiintiöitä.
KM
Krista Mikkonen: Valitettavasti kiintiöitä tarvitaan esim. varmistaan pörssiyhtiöissä riittävä naisten edustus. Kiintiöt ovat tehokas keino, mutta ajatus on, että ajan myötä ne tekevät itsensä tarpeettomaksi.
MO
Maria Ohisalo: Kiintiö ovat ylimenovaiheen työkalu, jota tarvitaan siihen asti, kun tasa-arvo alkaa edetä reippaammin. Odottamalla ei ole maailma ennenkään muuttunut.
OP
Olli-Poika Parviainen: Naiskiintiöitä arvostellaan paljon, mutta toistaiseksi ne ovat välttämättömiä. Hyvä esimerkki tulee vaikkapa kunnallisesta päätöksenteosta, jossa luottamustoimet olisivat hyvin sukupuolittuneita ilman kuntalain vaatimia kiintiöitä.


12. Vihreiden pitäisi lieventää suhdettaan ydinvoimaan, koska se on yksi tapa vähentää päästöjä.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
MF
Mika Flöjt: Hajautetut hybridiuusiutuvat energiat työllistävät enemmän niin maaseudulla kuin kaupungeissa, luoden uutta työtä ja yrittäjyyttä. Hajautettu energiantuotanto ja energiaverkko on myös turvallisempi voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella. Lisäydinvoiman rakentaminen ei myöskään kerkiä ilmastonmuutoksen torjuntaan, panostetaan kaikki resurssit uusiutuviin joita voidaan rakentaa nopeammin. Ydinvoimalat merten rannoilla ovat riski voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella, kun globaalimuutoksien palautemekanismit rapauttavat Länsi-Antarktiksen jäätikköhyllyjä ja lisäävät Grönlannin jäätiköiden liukumisriskiä sulamisvesien takia (prof. John Moore). Uraanivoimasta tulee koko elinkaaressa (uraanikaivoksista/uraanituotantoon) paljon radioaktiivisia päästöjä ja jätteitä, myös STUK:in ja IAEA:n data osoittaa että ydinvoimaloista tulee radioaktiviisia pienhiukkaspäästäjö ilmaan ja mereen, eikä se siten ole "päästötöntä".
EK
Emma Kari: Nähdäkseni vihreillä on nyt jo riittävän pragmaattinen suhde ydinvoimaan. Olemme tarkastelleet jokaista projektia erikseen ja todenneet, etteivät ne ole olleet vaihtoehtoihin nähden hyviä. Viime vuosina esimerkit maailmalta näyttävät viittavan siihen, että olemme olleet varsin oikeassa esimerkiksi kyseenalaistaessamme hankkeiden taloudellisuuden. Emme ole myöskään lähteneet vaatimaan nykyisten voimaloiden alasajoa ja tämä on hyvä. Ydinvoimasta voi käydä teoreettista keskustelua muuten, mutta politiikkaa tehdään todellisten hankkeiden tapauksessa. Olkiluoto-3 on taloudellinen katastrofi ja myös Fennovoiman hanke vaikuttaa edelleen geopoliittiselta ongelmalta.
KM
Krista Mikkonen: Ydinvoiman ympäristöongelmat, ratkaisematon jäteongelma, onnettomuusriski ja ydinasekytkentä muodostavat liian suuren ongelma- ja riskivyyhdin.
TA
Touko Aalto: Energiapolitiikka on politiikkaa parhaasta energiapaletista, jolla päästään vähiten ympäristöä kuormittavaan tuotantoon. Itse en sulje mitään tuotantomuotoa pois valikoimasta, mutta nykyisten hankkeiden valossa, ydinvoima ei ole ollut yksi menestyjistä. Se on pikemminkin estänyt kotimaisen uusiutuvan energian käyttöönottoa ja kotimaisen energiakysynnän lisäämistä. Voi miettiä, mitä kaikkea olisi voitu saada aikaiseksi, jos esimerkiksi Olkiluotoon tai nyt Fennovoimaan laitettava raha olisi käytetty uusiutuvien kehittämiseen. En kannata uusien ydinvoimaloiden rakentamista, mutta en myöskään kannata olemassaolevien voimaloiden ajamista nopeutetusti alas.
MO
Maria Ohisalo: Vihreiden on seurattava uusinta tieteellistä näyttöä siitä, kuinka päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää. Jos esim. ydinjäteongelmaan ja uraanin louhintaan liittyviä kysymyksiä saadaan ratkottua, se voi olla osa ratkaisua. Ydinenergian ongelmana on kuitenkin myös huono kannattavuus verrattuna jatkuvasti halpenevaan uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvien markkinoilla on tarjolla taloudellista kasvua, vientimahdollisuuksia ja työllisyyttä, josta jäämme osattomaksi, koska resurssimme ovat sidotut ydinvoimaan. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohdittava osana energiaratkaisuja.
OP
Olli-Poika Parviainen: Ydinvoima voi olla jossain määrin osa kestävää energiapolitiikkaa, kunhan uusiutuvien käyttöä ei jarruteta. Esimerkiksi Rosatomin Pyhäjoen voimala on silti huono ratkaisu. Ydinturvallisuus on otettava tosissaan, tutkimusta kannattaa jatkaa ja huonokuntoiset ja kehnot voimalat on voitava ajaa alas.


13. Suomen tulee jatkossakin tuottaa pääosa uusiutuvasta energiasta biomassalla.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
TA
Touko Aalto: Suomen tulee tuottaa kaikesta energiasta mahdollisimman suuri osa aidosti uusiutuvilla energiamuodoilla: tuulella, geotermisellä energialla ja auringolla. Biomassaa kannattaa käyttää vain sen verran kuin se on kestävästi mahdollista, esimerkiksi puuteollisuuden sivuvirroista, ja turpeen poltosta tulee luopua kokonaan.
MF
Mika Flöjt: Suomen tulee mahdollisimman monipuolisesti tuottaa hajautetusti uusiutuvaa energiaa eri kokoisissa yksiköissä, hybridisesti (eri energiantuotannon muotoja ja tekniikoita yhdistäen) niissä kohdin missä se on mahdollista. Biokaasun tuotantoa voimme lisätä kiertotaloudessa autokannan polttoainetarpeisiin lannasta, biojätteistä ja yhteiskuntajätevesistä.
EK
Emma Kari: Hyvin merkittävä osa suomalaisesta uusiutuvan energiantuotannosta rakentuu nykyisellään biomassan varaan. Biomassa on johonkin asti hyvä polttoaine, mutta on syytä ymmärtää, että sen osuutta ei voi nostaa esimerkiksi hallituksen haluamiin tavoitteisiin vaarantamatta luonnon monimuotoisuutta. Muitakin ratkaisuja kestävään energiantuotantoon on olemassa. Suomen on pysyttävä kansainvälisessä kehityksessä: kun muut siirtyvät sähköautoihin meidän ei tule juuttua biopolttoaineisiin.
OP
Olli-Poika Parviainen: Biomassankin käytöllä, kuten esimerkiksi puun poltolla on rajansa ja bioenergian elinkaarivaikutukset vaihtelevat. Biomassalla on oma osansa energiapaletissa, mutta esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaa sekä maalämpöä voitaisiin käyttää Suomessa merkittävästi nykyistä enemmän.
KM
Krista Mikkonen: Biomassalla tulee olemaan aina vahva rooli, mutta muita uusituvia tulee lisätä ja biomassan kohdalla päästä toisen ja kolmannen sukupolven ratkaisuihin sekä huolehtia että biomassan tuotanto on kestävää.
MO
Maria Ohisalo: Riippuu mihin kaikkeen biomassalla tässä viitataan. Jos kyse esim. turpeesta, niin sen käyttö olisi lopetettava mahdollisimman pian. Uusiutuvaa energiaa kannattaa kuitenkin tuottaa erilaisista lähteistä huolehtien tuotannon kestävyydestä ja syntyvien päästöjen määrästä.


14. Geenimuuntelu on kannatettava teknologia, jos sillä voidaan torjua nälänhätää tai sopeutua ilmastonmuutokseen.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
TA
Touko Aalto: Kysymyksen asettelu on harhaanjohtava. Nälänhätä on enemmän resurssien jakoon kuin teknologisiin ratkaisuihin liittyvä kysymys - maailma tuottaa riittävästi ravintoa ruokkiakseen kaikki asukkaansa. Siihen ei tarvita geeniteknologiaa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa taas kannattaisi aloittaa lihansyönnin ja siitä seuraavan rehunkasvatuksen vähentämisestä. Itseasiassa eläinten rehuksi kasvatettavasta soijasta suurin osa on jo nyt GMO-soijaa. Silti se on osa ilmastonmuutoksen nopeuttamista eikä torjumista.Tämän sanottuani on pakko todeta että kaikki ympäristöliikkeen pelot geenimanipuloituihin kasveihin liittyen eivät ole realisoituneet. Ja vihreän liikkeen tulisi tarkastella myös geenimanipuloinnin mahdollisia etuja.
MF
Mika Flöjt: Katson että ensisijaisesti meidän ei ole hyvä alkaa peukaloimaan geenejä ja levittämään geenimuunneltuja lajeja ympäristöön. Moninpaikoin uusien lajien tuotteet ovat aiheuttaneet köyhtymistä ja nälänhätää.
KM
Krista Mikkonen: Varovaisuusperiaatteen noudattaminen tulee ottaa huomioon. Vaikka teknologia sinänsä olisi neutraalia, on huomioitava, luodaanko teknologialla todellisuudessa suuryhtiöiden monopoleja ja yksinoikeuksia viljelykasvilajikkeisiin, mikä ei ole kestävää.
EK
Emma Kari: Minusta geenimuunteluun pitää suhtautua yhtenä kasvinjalostusmenetelmänä monien muiden joukossa ja alan tutkimus on minusta hyvä asia. Varovaisuusperiaatetta on aina noudatettava. On myös huomattava, että merkittävä osa kuluttajista haluaa gmo-vapaita tuotteita, joten suomalaisen maanviljelijän etu saattaa olla toimia kuluttajien tahdon mukaan.
MO
Maria Ohisalo: Ongelma nälänhädässä ei ole se, ettäkö ruokaa ei olisi, vaan se, kuinka ruokaa jaetaan. Jo nyt haaskaamme yli kolmasosan kaikesta maailmalla tuotetusta ruoasta. Toki väestön kasvaessa myös tuotannon määrä kasvaa ja uusia teknologioita kannattaa hyödyntää varovaisuusperiaatteen kautta (esim. mitä tekee luonnon monimuotoisuudelle) ja kilpailutekijät patentteihin ja potentiaalisiin monopoliasemiin liittyen jne. pitää huomioida.
OP
Olli-Poika Parviainen: Teknologiana geenimuuntelu voi tarjota positiivisia mahdollisuuksia. Sen riskit, jotka liittyvät etenkin ns. terminaattorilajeihin, kohtuuttomiin patenttiehtoihin ja ylikansallisten suuryritysten toimintaan, on kuitenkin minimoitava jos geenimuuntelua halutaan käyttää laajemmin. Yleisesti varovaisuusperiaate on myös asiassa tarpeen.


15. Vihreiden pitäisi profiloitua nykyistä enemmän ympäristöpuolueena.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
EK
Emma Kari: Vihreät on nykyisellään minusta yleispuolue, jolla on vahva ympäristöpainotus. Minusta tämä balanssi on nykyisellään varsin hyvä. Ympäristöpolitiikka, ja siihen tiiviisti kytkeytyvä ilmastopolitiikka, on edelleen aivan keskeisintä poliittista sanomaamme ja niiden pitää pysyä keskiössä jatkossakin. Luonto on kaiken toimintamme perusta ja edellytys.
KM
Krista Mikkonen: Vihreät ovat yleispuolue, jossa on vahva ympäristöpainotus. Mielestäni se on hyvä asemointi.
MO
Maria Ohisalo: Ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat tämän pallon akuuteimmat ja keskeisimmät politiikan alat, jos ajattelemme, että täällä pitää selviytyä vielä jatkossakin. Niitä edistetään kuitenkin jatkuvasti osana muita politiikan lohkoja. Tässä Vihreät on ykköspuolue, yhtä aikaa tehdään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää politiikkaa, joka tarjoaa ratkaisuja ihmisten arjen kysymyksistä aina globaalille tasolle asti.
OP
Olli-Poika Parviainen: Voimme olla aina parempia ja terävämpiä myös ympäristöpolitiikassa, mutta voidaksemme vaikuttaa tehokkaasti myös ympäristöpolitiikkaan, meidän on pidettävä kiinni siitä, että olemme myös yleispuolue.
TA
Touko Aalto: Ainoa kestävä systeemi on ekosysteemi. Jos se horjuu, horjuu kaikki muukin. Ympäristön ja luonnon hyvinvointi on meidän hyvinvoinnin ja tulevaisuuden avain. Ympäristökysymykset kuuluvat kaikkeen politikkaan ja juuri ympäristökysymyksissä Vihreiden linjat ovat hyvin harkittuja ja perusteltuja. Nyt ne pitää tuoda voimakkaammin osaksi yleispolitiikkaa ja sen muita sektoreita, kuten elinkeino-, talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Se, että Vihreiden tulee olla koko Suomen yleispuolue ei tarkoita ympäristöarvoista tinkimistä.
MF
Mika Flöjt: Meillä on kerrottava enemmän: ihmisen, tuotteiden ja talouden riippuvuudesta puhtaasta ympäristöstä, kuinka se on myös meidän taloutta kasvattava tekijä luomu- ja villiruokatuotannossa sekä matkailussa. Vihreät voivat ylpeästi palauttaa maapallon takaisin puolueen logoon koska se symboloi niin kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta kuin ympäristöä,


16. Vihreiden tulee aina pyrkiä hallitusvastuuseen riippumatta hallituspohjasta.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
TA
Touko Aalto: Politiikkaa on kamppailua vallasta ja siihen pääsemisestä. Yhteistyötä saadaan ja tullaan tekemään yli puoluerajojen kaikkien kanssa, jotka jakavat riittävässä määriin yhteisen tavoitekuvan ja keinot siihen pääsemiseksi. Hallitukseen ei pidä kuitenkaan pyrkiä hinnalla millä hyvänsä ja kenen kanssa tahansa. En voisi nähdä itseäni istumassa samassa hallituksessa esimerkiksi Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa.
MF
Mika Flöjt: Vihreät puolustavat Eurooppalaisen Vihreän liikkeen perusarvoja eikä voi osallistua sellaisen hallitukseen jossa täysin ollaan ristiriidasssa ajamiemme keskeisten perusarvojen kanssa. Puolueilla tulee myös kunnioittaa omaa aatteellista pohjaa sekä puoluestrategiaansa eikä pyrkiä hallitusvastuuseen hinnalla millä hyvänsä. Historia osoittaa että esim. ydinvoimalakannasta lipsuminen kostautuu vaalituloksessa, kuten kävi toissa eduskuntavaaleissa (2011).
EK
Emma Kari: Vihreiden hallitukseen menemisen ratkaisee minusta täsmälleen vastaus yhteen kysymykseen: “Edistääkö hallitusvastuu puolueemme agendaa vai ei?” Kysymys on siis pohjimmiltaan vain ja ainoastaan asioista. Toisaalta on minusta tilanteita, joissa hallituspohjasta voi päätellä, etteivät haluamme asiat välttämättä hallitukseen lähtemisellä etene.
KM
Krista Mikkonen: Hallitusohjelma on ratkaisevinta silloin, kun arvioidaan hallitukseen osallistumista. Mutta tilanne, jossa hallituksen muodostaisi pelkästään vaalien häviäjät, on demokratian kannalta ongelmallinen.
MO
Maria Ohisalo: Hallitus on todellinen paikka vaikuttaa. Huono hallitus voi tehdä vähemmän huonoa politiikkaa, jos Vihreät on mukana vaikuttamassa. Ihan millä tahansa hinnalla hallitukseen ei kuitenkaan pidä lähteä.
OP
Olli-Poika Parviainen: Mitään hallituspohjaa ei pidä sulkea pois. Suomessa hallituspohja voi käytännössä olla porvarihallitus, sinipunahallitus tai punamultahallitus. Perussuomalaisten kanssa hallitustyö ei vaikuta realistiselta.


17. Vasemmisto on vihreille oikeistoa luontevampi yhteistyökumppani politiikassa.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
OP
Olli-Poika Parviainen: Olemme tehneet hyvää alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä niin vasemmiston, kuin oikeistonkin kanssa. Joissain kysymyksissä olemme lähempänä vasemmistoa, toisissa emme. Olennaista on, että mahdolliset yhteistyökumppanimme sitoutuvat rakentavasti yhteistyöhön kanssamme.
KM
Krista Mikkonen: Yhteistyötä pitää pystyä tekemään kaikkiin suuntiin.
MO
Maria Ohisalo: Odotan politiikan tutkijoilta, toimittajilta ja tekijöiltä kykyä katsoa maailmaa jokseenkin vanhentuneen oikeisto-vasemmisto-jaottelun tuolla puolen. Mennään asiat edellä. Esimerkiksi perustulo yhdistää niin Vihreitä, Vasemmistoliittoa kuin Kokoomustakin.
TA
Touko Aalto: Monet Vihreiden erityisesti sosiaalipoliittisista tavoitteista ovat yhteneväisempiä ns. perinteisen vasemmiston kanssa. Vihreät ovat politiikassa ajamassa omia vaihtoehtojaan ja uudistamassa yhteiskuntaa ja jos yhteistyöstä päästään sopuun oikeiston kanssa, on sekin ovi pidettävä auki. Asiat ja argumentit ratkaisevat. Vihreiden pitää olla yhteistyökykyinen ja tehdä yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa asiasta riippuen.
MF
Mika Flöjt: Tämän hallituksen ajaman eriarvoistavan politiikan aikana tämä yhteistyösuunta on korostunut, mutta asia asialta voimme tehdä yhteystyötä pääosin kaikkien puolueiden kanssa.
EK
Emma Kari: Olemme olleet hallituskumppaneita melkein kaikkien puolueiden kanssa. Kuntatasolla olemme tehneet myös yhteistyötä kaikkiin suuntiin. Niin yhteistä maaperää kuin erimielisyyksiä löytyy kysymyksistä riippuen.


18. Puolueen sisäisiä ristiriitoja ei ole syytä tuoda julkisuuteen.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
EK
Emma Kari: Vihreät on keskusteleva puolue, joten on selvää, että erimielisyyksiäkin esiintyy. Minusta meidän kannattaa kuitenkin opetella tunnistamaan ne kysymykset, joista olemme yksimielisempiä ja painottaa niitä toiminnassamme. Keskustelun rajoittaminen ei kuitenkaan kuulu vihreisiin arvoihin.
TA
Touko Aalto: Sisäisiä riitoja ei kannata puida julkisuuden kautta vaan purkaa konflikteja sisäisen keskustelun kautta. Mutta toisinaan kyse voi olla linjakeskustelusta, jota kannattaa käydä avoimesti ja perustellen myös julkisuudessa. Se lisäisi myös politiikan kiinnostusta ja arvostusta kansalaisten parissa
MF
Mika Flöjt: Puolueen ristiriidat on hyvä käsitellä sisäisesti, mielellään kahden kesken jos mahdollista, kehumiset hyvästä toiminnasta julkisesti.
MO
Maria Ohisalo: Kaikessa ihmistoiminnassa on ristiriitoja, eriäviä näkemyksiä ja niiden sovittelua. Sen sovittelun julkisuudessa tekeminen lähinnä hauskuuttaa muita puolueita ja politiikan toimittajia.
OP
Olli-Poika Parviainen: Puolueenkin sisäiset erimielisyydet ovat osa politiikan arkea ja niitä on ratkaistava ensisijaisesti yhdessä keskustellen. Julkinen riepottelu hyödyttää usein vain poliittisia vastustajiamme. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi lakaista ristiriitoja maton alle tai estää avointa ja kriittistäkin keskustelua. Sitä tarvitaan aina.
KM


19. Puolueen tärkeät linjaukset julkisuudessa esittää aina puheenjohtaja.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
TA
Touko Aalto: Tärkeintä on laittaa oikea henkilö asian ja viestinviejäksi. Vihreiden keskeisiin periaatteisiin on kuulunut vallan hajauttaminen, ja se on meille helppoa: puolueemme eduskuntaryhmässä sekä jäsenistössä on monilta aloilta asiantuntijoita. Me olemme moniääninen ja asiantunteva joukkue, annetaan sen näkyä myös ulos!
EK
Emma Kari: Puolueen puheenjohtajalla on tärkeä rooli puolueen viestinnässä, mutta tärkeitä linjauksia tehdään aina joukolla. Puolueessa on laajaa asiantuntemusta, ja on tärkeää että tätä puolueen eri toimijoiden asiantuntemusta hyödynnetään. Jatkossa on minusta hyvä jakaa vastuuta vielä nykyistä enemmän.
OP
Olli-Poika Parviainen: Valtaa, vastuuta ja myös julkisuutta kannattaa jakaa. On yhteinen etumme, että puheenjohtajan lisäksi nostamme toimijoitamme julkisuuteen monipuolisesti. Näin tehdään usein jo nyt. Meillä on monia osaajia, joita kannattaa hyödyntää.
KM
Krista Mikkonen: Vastuuta voidaan jakaa ja puhuvien päiden kirjoa laajentaa. Linjaukset voidaan tehdä muidenkin suulla, etenkin jos asia on vahvasti jonkun profiiliin kuuluva. On kuitenkin oltava selvää, puhutaanko puolueen suulla ja vai yksittäisen toimijan suulla.
MO
Maria Ohisalo: Puheenjohtaja on puolueensa kasvot ja on luontevaa, että hän esittää usein puolueen linjoja julkisuudessa. Puoluepolitiikka on kuitenkin ennen kaikkea yhteistyötä ja Vihreät menestyy vain, jos meillä on monia osaavia ja aktiivisia keskustelijoita eri puolilta maata, ei yhden ihmisen varaan rakennettua liikettä.
MF
Mika Flöjt: Enimmäkseen kyllä, riippuen asiakysymyksestä, siten puolueen linja välittyy selkeämmin ulospäin. Sisäisesti keskustelemme linjan ensin auki mahdollisuuksien mukaan.


20. Puheenjohtajan tulee mennä vieraaksi A-Studioon, vaikka toinen keskustelija olisi Suomen Vastarintaliikkeen edustaja.

Täysin
eri
mieltä
Jokseenkin
eri
mieltä
En osaa
tai halua
sanoa
Jokseenkin
samaa
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
EK
Emma Kari: Selkeästi väkivaltaisen ja selkeästi rasistisen liikkeen toimijoiden kanssa esiintyminen tuo helposti legitimiteettiä mielipiteillle, joilla ei ole kaikupohjaa suomalaisten parissa. Sinällään on hyvä muistaa, että kaikille ihmisille voi ja pitää puhua järkeä, mutta tv-esiintyminen ja siihen liittyvä vastakkainasettelu ei ole dialogille otollinen paikka.
TA
Touko Aalto: Keskustelua kaikkien kanssa on hyvä edistää ja sitä tulee käydä rakentavassa hengessä, jos myös vastapuoli on siihen valmis. Hyvään keskusteluun kuuluu ihmisarvon kunniottaminen sukupuoleen, etnisyyteen ja uskontoon riippumatta. Jos on selvää, että tämä ei ole mahdollista, puheenjohtajan ei pidä mennä kahdestaan A-Studioon keskustelemaan ääriliikkeen edustajan kanssa, koska vihapuheelle, rasismille ja ääriliikkeille ylipäätään ei kannata suoda hetkeäkään enempää näkyvyyttä kuin heille on pakko antaa esim. uutisoinnin kautta.
KM
Krista Mikkonen: Osallistumisia pitää aina tarkastella tapauskohtaisesti.
OP
Olli-Poika Parviainen: Kieltäydyin aikanaan A2-illasta, jossa oli mukana rasistinen järjestö. Puoluejohtajan osallistuminen A-Studioon Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kanssa rinnastaisi uusnatsijärjestön eduskuntapuolueeseen mitä en voi hyväksyä. Tällaiset asiat on arvioitava tilannekohtaisesti.
MF
Mika Flöjt: Pääosin kyllä ellei sitten ole tapahtunut jotain aivan sellaista mikä aiheuttaa tilanteen missä osallistuminen olisi puolueen edun vastaista. Keskustelisimme asiasta ensin yhteisesti puoluejohdon ja viestinnän kanssa.
MO
Maria Ohisalo: Politiikan lähtökohtana pitää olla dialogi ja ymmärrys, mutta on vääränlaista tasapuolisuutta asettaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan toimivat liikkeet tasavertaiseksi keskustelukumppaniksi. Tämän näkemykseni voisin toki esittää myös suorassa lähetyksessä.



12.5. korjattu Touko Aallon vastaus kysymykseen 13 (5->1), Krista Mikkosen vastaus kysymykseen 10 (1->2) ja Olli-Poika Parviaisen vastaus kysymykseen 4 (5->4).



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.