Israel kärsii vakavasta vesipulasta mutta käyttää puolet juomavedestä ulkomaille päätyvien hedelmien ja vihannesten kasteluun – ja jättää palestiinalaisten pakolaisleirit odottamaan vettä kuukausiksi.

Estääkö näiden tutkijoiden työ kiihtyvien luonnonvarakiistojen kärjistymisen ympäristökonflikteiksi? Suomen monipuolisinta luonnonvaratutkimusta tehdään nyt Joensuussa.

Veden loppumisesta tulee maailmaanlaajuinen kriisi. Tuotteiden vesijalanjälki on jo isompi ongelma kuin hiilijalanjälki.

Syksyn tärkein kirja väittää, että vihreys katoaa, koska siitä tulee normi. Litteän maailman tekijä Thomas L. Friedman kirjoittaa nyt maailmasta, joka on liian ahdas ja ennen kaikkea liian kuuma.

Fosfaatti teki Naurusta yhden maailman rikkaimmista valtioista – ja yhden maailman traagisimmista esimerkeistä siitä, mitä tapahtuu, kun luonnonvarat kulutetaan loppuun.

Samat yhtiöt, jotka ennen tekivät Afrikassa kehitysyhteistyötä, palvelevat siellä nyt kaivosyhtiöitä. Sambian kuparikaivosbuumi hyödyttää myös suomalaisia.

Suomi tekee pikavauhtia suunnitelman luonnonvarojen käytöstä. Muuten sen tekee joku muu.

Seuraavasta ydinvoimalasta ei ole päätöksiä, mutta sen rakentamisesta käydään jo kovaa kamppailua.

Kivihiili on ilmastomuutoksen kannalta kaikkein pahin polttoaine. Lähivuosikymmeninä hiilen käyttö kuitenkin lisääntyy huimasti. Miten se on mahdollista?

Ilmasto muuttuu, öljy loppuu ja Venäjä kiristää kaasuhanojaan. Mistä ihmeestä Suomi saa tulevaisuudessa sähköä, lämpöä ja polttoaineita?

Öljy saattaa loppua, mutta hiiltä riittää pitkään Kioton sopimuksen jälkeenkin. Euroopan ja Aasian välisessä ilmastodialogissa hiiltä ei pidetty pelkkänä syntipukkina, vaan yhtenä ratkaisukeinona hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.