Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Maria Halkilahti & Iiro Törmä

Tuomo Liljenbäck ja Kari Tiilikka
Maria Halkilahti & Iiro Törmä

Debatti: Onko GMO ok, vihreät?

20.5.2016 13.40

Sammeli Heikkinen

Vihreiden pitää myöntää, ettei geenimanipulaatioteknogia (GMO) aiheuta tieteellisen tiedon perusteella suoria terveyshaittoja. Tällaista päivitystä puolueen periaateohjelmaan ehdottaa puoluekokousaloitteessaan Tieteen ja teknologian vihreät Viite.

Puoluehallitus päätyi ehdottamaan aloitteen hylkäämistä. Tosin lisäyksellä, jonka mukaan puoluehallituksen olisi syytä laatia GMO:ta koskeva keskustelupaperi.

Maaseutu- ja erävihreiden varapuheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen kasvinsuojelun professori Kari Tiilikkala vastustaa aloitteen hyväksymistä. Vihreän Langan Facebook-debatissa Tiilikkala keskustelee GMO:sta Viitteen jäsenen ja Turun seudun vihreiden puheenjohtajan Tuomo Liljenbäckin kanssa.

Liljenbäck: Aloitteen tärkein sanoma on, että koska suhtaudumme tieteeseen vakavasti esimerkiksi ilmastonmuutoksessa, olisi linjakasta toimia niin muissakin asioissa.

Asiantuntijoiden riittävä enemmistö on sitä mieltä, ettei geenimuuntelu itsessään tee ravinnosta sen terveellisempää tai epäterveellisempää, joten halusimme täsmentää periaateohjelman linjausta.

Tiilikkala: Ei ole tieteellistä konsensusta edes terveysvaikutuksista, eikä pitkäaikaisvaikutuksia. Väite konsensuksesta on väärä!

GMO:n arvioinnissa terveys on vain pieni osa kokonaisuudesta, johon kuuluu ympäristö, talous ja sosiaaliset vaikutukset. Erityisesti negatiivisista ympäristövaikutuksista ja sosiaalisista vaikutuksista on näyttöä. GMO-rypsit ovat jo karanneet luontoon ja herbisidiresistenssin (kasvintorjunta-ainekestävyyden) leviäminen on alkanut. Tutkimusta tarvitaan erityisesti ekologisen kestävyyden osalta.

Liljenbäck: Konsensuksen määrittely on vaikeampaa kuin  ilmastonmuutoksen yhteydessä, sillä asian suhteen ei ole samanlaista elintä kuin ilmastopaneeli IPCC.
Pitäisi myös määritellä pitkäaikaisvaikutukset. Täytyykö odottaa geenimuuntelun yleistymisen alusta yksi vai kaksi sukupolvea, ennen kuin voidaan alkaa sanoa jotain vaikutuksista? Toistaiseksi mitään terveysvaikutuksia ei ole havaittu.

Tiilikkala: Olisi myös syytä määritellä, mitä GMO:lla tässä yhteydessä tarkoitetaan.

Liljenbäck: Määrittelyksi käynee tässä asiassa, että lajike on muokattu modernin molekyylibiologian työkaluin?

Tiilikkala: Bioteknologia on muuttanut jalostusta niin, että perinteistä ja luonnossa esiintyvää työtä on vähän. Saman kasvilajin genomin muutos on normaalia jalostustyötä. Bakteerien tai virusten geenien siirto kasveihin ei.
Itselleni GMO tarkoittaa teknologiaa, jolla siirretään geenejä eliölajeista toiseen. Lajin perimän sekoittamiseen liittyy suuri ympäristöriski. Se on paljon olennaisempi kuin ravintovaikutukset.

Liljenbäck: Bakteerit ja virukset siirtävät DNA:ta lajien välillä luonnossakin.

Tiilikkala: On eri asia siirtää virusten geenejä kasveihin tai kaloihin, kuin että virus siirtää geenejä.

Liljenbäck: On toki. Mutta tätä on tapahtunut luonnossa, eikä se itsessään ole aiheuttanut ongelmia.

Tiilikkala: GMO:sta syntyviä ympäristöriskejä on paljon. Muunnettujen kasvien, kuten rypsin, karkaaminen on yksi. Samoin torjunta-aineita kestävän perimän leviäminen. GMO-kalat voivat olla muita kalalajeja kilpailukykyisempiä ja uhata biodiversiteettiä. Ja niin edelleen.

Liljenbäck: Jos geenimuuntelu tuo jollekin lajille hetkellistä kilpailuetua, niin luonto kyllä löytää tasapainon, ei pienimuotoinen geenimuuntelu voi luonnon balanssia järkyttää. Olen kyllä sitä mieltä, ettei geenimuuntelua tulisi käyttää herbisidiresistenttiyden aikaansaamiseen, sillä siinä voi olla omat ongelmansa. Mutta se on vain yksi mahdollisuus käyttää geenimuuntelua.

Tiilikkala: GMO-kasvien tulo markkinoille on yksipuolistanut peltojen käyttöä ja sitouttanut viljelijät yhden ketjun lajikkeisiin. GMO-kasvien karkaaminen on vakava ongelma, eikä tasapaino luonnossa välttämättä toimi, jos sinne tulee luonnottoman kilpailukykyinen laji.

Liljenbäck: Peltojen käytön yksipuolistuminen on maatalousbisneksen ongelma. GMO-lajikkeita ja geenimuuntelua pitää käyttää siten, ettei suunnata kohti yksipuolistumista, vaan pyritään näillä keinoin jopa pois siitä.

Tiilikkala: Yksi mahdollinen kohde voisi olla kuivuuden ja suolankeston siirto aavikon kasveista viljelykasveihin. En siis ole täysin GMO-vastainen. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan. Erityisesti tietovaje ympäristövaikutuksista on suuri.

Liljenbäck: Tutkimusta tarvitaan, tästä olemme yksimielisiä. Ja jokaista muunneltua tuotetta on tarkasteltava erikseen. Alleviivaan edelleen pointtia: itse tekniikan käyttäminen ei aiheuta terveysvaikutuksia. Kaikki on kiinni siitä, mitä geenimuuntelulla tehdään.

Tiilikkala: Olen samaa mieltä tekniikasta. Itse keskittäisin voimat ruokaturvakokonaisuuden parantamiseen. Globaalissa elintarvikkeiden tuotannossa on monia suuria muutostarpeita: ruoan epäreilu jako, hävikki, typpilannoitus ja kemikalisaatio, maiden kasvukunnon pilaaminen, veden tuhlaus ja pilaaminen ja metsien hävittäminen, ravintokasvien suppea kirjo, peltomaan käyttö sokerin ja energian tuotantoon sekä lihan liiallinen osuus ravinnosta. Kaikki nämä on korjattava ennen geenimanipulaatioon turvautumista.

Liljenbäck: Vaikka Viitteen aloite hyväksyttäisiin, se ei tarkoita, että vihreiden politiikka muuttuisi niin, ettei Karin esille tuomia ongelmia pyrittäisi ratkaisemaan. Niihin on tosiaan syytä keskittyä.




Viite