Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lautakuntakyselyn grafiikkaa
Kurkistus kulisseihin. Lisää vastauksia jutun lopussa.

Kurkistus kulisseihin. Lisää vastauksia jutun lopussa.

Kuntapolitiikan kulisseissa

22.12.2016 15.29
Anne Ignatius

Nimiä moneen lähtöön

  • Hyvinvointilautakunta (Imatra, Oulu, Pello*)
  • Elämänlaatulautakunta (esim. Humppila, Hämeenlinna)
  • Viranomaislautakunta (Juupajoki, Siilinjärvi)
  • Saaristolautakunta (Kemiönsaari)
  • Aikuisväestön lautakunta (Kouvola)
  • Vapaan sivistyksen lautakunta (Närpiö)
  • Lupa- ja valvontalautakunta (Paltamo, Utajärvi)
  • Elinvoimalautakunta (Pello)
  • Tulevaisuuslautakunta (Teuva)

* Esimerkkejä kunnista, joissa on kyseinen lautakunta.

Lähde: yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto

Kysyimme vihreiltä kuntapoliitikoilta heidän kokemuksiaan
lautakunnista. Vastaukset kertovat, että lautakunnissa voi
viihtyä ja vaikuttaa.

Kuntapolitiikka ei onneksi ole vain sellaista sirkusta, miltä valtuustojen kokoukset ovat tänä syksynä näyttäneet. Ainakin Tampereen valtuuston ratikkaa ja Helsingin valtuuston yleiskaavaa käsittelevät kokoukset pönkittivät mielikuvaa, että politiikka on mielivaltaista älämölöä.

Kuitenkin suuri osa kaupunkien ja kuntien politiikasta tehdään valtuustokokousten ulkopuolella lautakunnissa kuten sivistyslautakunnassa, ympäristölautakunnassa tai teknisessä lautakunnassa.

Kysyimme vihreiltä lautakuntien jäseniltä heidän kokemuksiaan lautakuntatyöskentelystä. Nettikyselyyn vastasi 160 ihmistä 79 kunnasta.

Vastaajat ovat tyytyväisiä lautakuntatyöskentelyyn. Lautakunnissa he voivat oppia uutta ja vaikuttaa asioihin edes jonkin verran. Tyytyväisyyttä lisää se, että yhteistyö toimii yli puoluerajojen.

Lautakuntatyöskentely myös turhauttaa. Turhauttavana vastaajat pitävät esimerkiksi asioiden hidasta etenemistä ja lepsua johtamista.

Lautakuntia on monissa kunnissa ja kaupungeissa, mutta ei kaikissa. Joskus lautakuntien tehtävät on annettu kuntayhtymille tai kuntien valiokunnille, jotka toimivat samankaltaisesti kuin lautakunnat.

Lautakuntien määrä ja nimet vaihtelevat. Ainoat pakolliset lautakunnat ovat kunnan hallintoa ja taloutta valvova tarkastuslautakunta ja vaaleja valmisteleva keskusvaalilautakunta, ja senkin pakollisuus on poistumassa.

Muuten kunnat päättävät itse, missä ja miten valmistelutyö tehdään. Monessa kunnassa on pakollisten lisäksi vain kaksi tai kolme lautakuntaa, mutta esimerkiksi Loviisassa niitä on 9 ja Helsingissä 16.

Lautakunnan tehtävä on aina kapeampi kuin valtuuston. Se keskittyy yhteen asiaan, kuten terveyspalveluihin, vanhuksiin tai kulttuuriin, ja valmistelee niitä koskevia lausuntoja valtuustolle.

”Lautakuntien tehtävät vaihtelevat paljon eri kuntien välillä”, kertoo kunnallispolitiikan yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Tulevaisuudessa lautakuntien määrä vähenee. Syitä siihen ovat sote- ja maakuntauudistus, kuntaliitokset ja se, että lautakuntien halutaan käsittelevät entistä laajempia aiheita.

Airaksisen mukaan on mahdoton arvottaa, ovatko muutokset hyvä vai huono asia.

”Tärkeää on, että rakenne toimii.”

Lautakuntapaikat jaetaan puolueen kannatuksen perusteella. Puolueet päättävät, keitä lautakuntiin lähettävät. Jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja ja varavaltuutettuja mutta myös muita, esimerkiksi puolueessa ansioituneita ihmisiä, jotka eivät ole päässeet valtuutetuksi mutta jotka puolue kuitenkin haluaa mukaan päätöksentekoon. Lautakuntapaikka on perinteisesti ollut eräänlainen palkinto työstä puolueen hyväksi.

”Demokratian kannalta palkitsemiskäytäntö on kyseenalainen. Toisaalta näin on saatu enemmän ihmisiä mukaan päätöksentekoon”, Airaksinen sanoo.

Riippuu kunnasta, onko lautakunnilla valtaa. Joissain kunnissa valtaa on delegoitu lautakunnille merkittävästi. Joissain kunnissa lautakunnat valmistelevat asioita, mutta todellinen valta on valtuustolla ja kaupunginhallituksella.

”Lautakunnissa voi keskittyä asioihin ja ottaa haltuun kokonaisuuksia huomattavasti paremmin kuin valtuustossa”, Airaksinen sanoo.

Nimiä moneen lähtöön

  • Hyvinvointilautakunta (Imatra, Oulu, Pello*)
  • Elämänlaatulautakunta (esim. Humppila, Hämeenlinna)
  • Viranomaislautakunta (Juupajoki, Siilinjärvi)
  • Saaristolautakunta (Kemiönsaari)
  • Aikuisväestön lautakunta (Kouvola)
  • Vapaan sivistyksen lautakunta (Närpiö)
  • Lupa- ja valvontalautakunta (Paltamo, Utajärvi)
  • Elinvoimalautakunta (Pello)
  • Tulevaisuuslautakunta (Teuva)

* Esimerkkejä kunnista, joissa on kyseinen lautakunta.

Lähde: yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto





Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.