Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Emmi Skytén

Ituhipit pellossa. Kirjailija Joonas Konstig selittää pihviä rakastavalle yleisölle, mistä kasvissyönti johtuu.

Oletko kärsimyksestä vieraantunut kasvissyöjä?– Pihvikarjaliiton seminaarissa pohdittiin vegebuumia

5.2.2017 8.05
Emmi Skytén

Vegaanihaaste voi näyttää myös tältä: maista kuutta eri pihvikarjan lihasta valmistettua tartaria

Kasvissyönti valtavirtaistuu ja yhä useampi einesruokayritys tuo markkinoille kasviproteiininsa tai -burgerinsa. Hiljainen, lihansyöntiä puolustava vastarinta on silti olemassa. Torstaina se kerääntyi Pihvikarjaliiton järjestämään aamupäiväseminaariin. Lihantuottajilla on huoli suomalaisen lihan menekistä aikana, jona "kasvissyöntiä tuputetaan" ja vegaanihaaste kerää tuhansia osallistujia.  

Vihreällä, nurmiruokitulla lihakarjankasvatuksella pystytään alentamaan kasvihuonepäästöjä jopa 22 prosenttia, sanoo professori Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta puheenvuorossaan. Professori käy yksityiskohtaisesti läpi naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia Suomessa. Hän tulee siihen tulokseen, että lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat Suomessa paikallisia ja pienempiä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa. Siksi tiedostavan kuluttajan kannattaisi mielummin ostaa suomalaista kuin ulkomaista lihaa.

"Onko tehty laskelmia siitä, kuinka paljon lihantuotantoa voitaisiin Suomessa lisätä?" kysyy Ruokatieto ry:n työntekijä yleisöstä. Hän toivoo, että Suomessa voitaisiin tuottaa lihaa enemmän esimerkiksi vientiin, jos sen tuotanto täällä on kerran ympäristoystävällistä.

"Ei ole tehty laskelmia. En toivo, että lihankulutus per lärvi kasvaisi, koska se ei ole kestävää", Virkajärvi myöntää.

Hän jättää mainitsematta, että lihan- ja maidontuotanto on vastuussa noin 14,5 prosentista kaikista kasvihuonepäästöistä, mikä on enemmän kuin liikenteen päästöt. Vaikka karjatalouden päästöjä voidaankin alentaa noin kolmanneksen, mitään ei voida sille, että lehmät päästelevät kasvihuonekaasu metaania. Jos kaikki olisivat kasvissyöjiä, ruuan kasvihuonepäästöjä voitaisiin vähentää 63 prosenttia.


Sitran asiantuntijan Hanna Mattilan pitäisi puhua siitä, kuinka syödään vähemmän, mutta parempaa lihaa. Sen sijaan hän puhuu kiertotalouden tiekartasta ja siitä, että Suomesta tehdään kestävän ruokajärjestelmän mallimaa. Ohimennen Mattila mainitsee, että kaikki, jopa korkeakoulutetut naiset syövät liian vähän kasviksia.

Yleisön edustaja kommentoi: "Onko tarkoitus vähentää muun lihan kuin naudanlihan syöntiä? Tätähän ei varmaan kannata vähentää, tätä naudanlihan syöntiä."

Hän vetoaa maailmanpoliittiseen tilanteeseen: mitä syömme, kun kauppasota on käynnissä ja rajat laitetaan kiinni?

"Toisen maailmansodan aikaan nautakarja pelasti nälänhädältä", hän sanoo.

Kirjailija Joonas Konstig on saapunut paikalle luennoimaan aiheesta "Mistä veg*ismi johtuu?"
Hänellä on neljä selitystä.

Ensinnäkin lihan vastustus perustuu moraalitunteille. Kulttuuriantropologiaa opiskellut Konstig perustelee, että meidän on helpompi tuntea inhoa lihan- kuin perunansyöntiä kohtaan, koska liha pilaantuu herkemmin. Siitä voi saada tauteja. Inhon tunne korostuu, jos ihminen, joka ei yleensä ole käsitellyt lihaa, joutuu kosketuksiin lihan kanssa.

Inhon tunne on Konstigin mukaan erityisen voimakas ihmisillä, jotka ovat eristäytyneet kärsimyksestä ja kuolemasta. Tällaisia ovat esimerkiksi liberaalit kaupunkilaiset.
"Kaupungistuminen ja kuoleman torjunnan lisääntyminen lisää tunnetta siitä, että liha on perusluontoisesti epäilyttävää ja pahaa", hän sanoo.

Konstig ennustaa, että mitä enemmän ihmiset erkanevat luonnosta ja kuolemasta, sitä enemmän he tulevat inhoamaan lihaa.


Seuraavaksi Konstig kritisoi kolesterolikoulukunnan tarinaa siitä, että eläinrasva tukkii verisuonet. Konstigin mukaan tämä väite on vanhentunut, sillä nykyisin tutkijat ajattelevat, ettei eläinrava olekaan niin epäterveellistä.

"Tai ainakin pienempi paha kuin esimerkiksi limu. Jostain ihmisen pitää kalorinsa saada", Konstig sanoo.

Hän viittaa muutamiin uusiin tutkimuksiin, joissa kolesteroliarvojen lasku ei vähentänyt vaan lisäsi kuoleman riskiä. Suurin osa tutkijoista korostaa silti, että kolesterolin ja sydänkohtauksien välillä on tutkitusti linkki.

Muita syitä kasvissyönti-ilmiölle Konstig hakee uusvasemmistolaisesta ajattelusta, jossa "ihannoidaan paluuta luontoon". Hän näyttää auditoriolle kuvaa pitkähiuksisista hipeista pellossa. Jaloja villejä ihannoivat hipit syövät mielummin kokojyväviljaa kuin valkoista viljaa, koska se on lähempänä luontoa, Konstig kuvaa.

Koska toimittajat ja muu kirjoittava luokka on omaksunut uusvasemmistolaisen ajattelun "jo äidinmaidossaan tai viimeistään yliopiston ruokalassa", kasvissyöntiä korostetaan mediassa.

"Syntyy mielikuva, että kaikki vastustavat lihaa."

Sosiaalinen media on oma lukunsa. Siellä mielipiteitä, muun muassa kasvissyönnistä, jaetaan, koska halutaan antaa ymmärtää, että on parempi kuin muut. Ja jos kaikki kaverit ovat jo vegetaristeja, yksi keino osoittaa olevansa parempi kuin muut on ryhtyä vegaaniksi. Tässä syitä vegaanihaasteelle, Konstig sanoo.

"Veikkaan, että somen merkitys vähenee, ja tulee joku uusi trendi, joka on vielä mageempi kuin veganismi", hän ennustaa.

Yleisöön Konstigin luento uppoaa.

"Tosi hyvä analyysi maailman menosta. Tämä tauti on saastuttanut maan hallinnon", kommentoi sanavalmis yleisön edustaja.

Kalliolainen, uusvasemmistolainen toimittaja lähtee pois kahvitauolla, hämmentyneenä. Hän oli salaa toivonut kuulevansa, miten syödään vähemmän, mutta parempaa lihaa.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.