Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Kuvituskuva

Pormestari tulee – mikä muuttuu?

15.11.2016 15.58
Sammeli Heikkinen

Pormestarista tulee mieleen Aku Ankka, mutta ensi vuonna 15 prosenttia suomalaisista elää pormestarin hallitsemassa kaupungissa.

Missä kaikkialla on pormestari?

Tällä haavaa pormestarimalli on käytössä vain Pirkkalassa ja Tampereella. Helsinki ja Tuusula ovat siirtymässä kunnanjohtajamallista pormestarivetoiseen systeemiin kevään kuntavaalien jälkeen.

Miten eroaa kunnanjohtajasta?

Kunnanjohtaja on viranomainen. Pormestari on päätoiminen luottamushenkilö. Molempien valinnasta pidetään vaali kunnanvaltuustossa.

Kunnanjohtaja voidaan palkata määräaikaisesti tai toistaiseksi työhönsä. Hän on kuntaan virkasuhteessa, jonka tarkka rajaus määritellään kuntalain vaatimassa johtajasopimuksessa.

Pormestari on tehtävässään seuraaviin kuntavaaleihin. Pormestari toimii myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto valitsee ensin pormestarin ja sen jälkeen kunnanhallituksen.

Miten pormestari valitaan?

Kuntalain mukaan pormestariksi valittavan on saatava yli puolet kunnanvaltuuston äänistä. Jos näin ei käy, kaksi eniten ääniä saanutta pormestariehdosta menee toiselle kierrokselle. Eniten ääniä saanut voittaa.

Käytännössä esimerkiksi Tampereella pormestarin paikka on mennyt suurimmalle puolueelle, joka on tällä hetkellä kokoomus. Oletus on, että myös Helsingissä pormestarin paikan saa kuntavaalien voittaja.

Pormestarin lisäksi kuntaan voidaan valita apulaispormestareita. Tampereella apulaispormestareita on neljä. Helsingissä apulaiskaupunginjohtajia on nyt neljä, joten luultavasti heidät korvaavia apulaispormestareita tulee yhtä monta.

Apulaispormestarien vaali pidetään valtuustossa samalla tavalla kuin pormestarin. Tampereella paikat on jaettu valtuustoryhmien neuvottelutulosten perusteella.

Tampereella on 67 valtuutettua. Suurimmat puolueet kokoomus ja demarit ovat saaneet molemmat yhden apulaispormestarinpaikan, kolmanneksi suurin puolue vihreät yhden ja viidenneksi suurin, eli vasemmistoliitto, myös yhden. Neljänneksi suurin puolue, perussuomalaiset, jäi pormestaripelissä nuolemaan näppejään.

Neuvotteluissa on siis sovittu siitä, millä ehdoilla vaikkapa vain seitsemän valtuutetun vasemmistoliitto on saanut valtuutettujen enemmistön taakseen.

Mitä hyötyä?

Kaupunginjohtajista pormestareihin siirtyminen tekee poliittisuuden avoimeksi. Kaupungin- tai kunnanjohtaja on virka, johon valitaan avoimen haun perusteella. Aiemmin Suomessa oli kuitenkin maan tapa, että kunnanjohtajalta vaadittiin puolueen – käytännössä suurimman puolueen – jäsenkirja.

Nykyään kunnanjohtajista aiempaa suurempi osa on poliittisesti sitoutumattomia. Kuitenkin esimerkiksi pormestarimalliin siirtyvässä Helsingissä kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien paikat on edelleen läänitetty eri puolueille poliittisten voimasuhteiden mukaan.

Mitä vikaa?

Toistaiseksi pormestarimalli ei ole levinnyt Suomessa. Yksi syy voi olla se, että toisin kuin esimerkiksi Saksassa, jossa pormestari on sääntö, Suomessa laki sälyttää kunnalle melkoisen tehtäväkuorman.

Siksi kunnanjohtajasta pormestariin siirtyminen tietääkin oikeastaan välttämättä pientä lisää kunnan hierarkian yläpäähän, kun pormestarin avuksi on kuitenkin saatava myös johtajan virka.

Kuntapolitiikassa pormestarimalli voi lisätä henkilövetoisuutta. Esimerkiksi Helsingissä ainakin vihreät ja demarit aikovat asettaa pormestariehdokkaan hyvissä ajoin ennen huhtikuun kuntavaaleja.

Perussuomalaiset on jo valinnut ehdokkaakseen Mika Raatikaisen. Vihreiden ehdokkaan valintatapa päätetään marraskuussa, ja ehdokas on valtuustoryhmän puheenjohtajan Otso Kivekkään mukaan selvillä viimeistään alkuvuodesta.

Myös Tampereen vaaleista on tulossa pormestarivaalit, sillä kokoomus on asettanut ehdokkaakseen nykyisen pormestarin Anna-Kaisa Ikosen. Ainakin vihreiltä on ehdokas tulossa.

Henkilöityminen voi tuoda politiikkaan lisää kiinnostavuutta. Toisaalta siitä voivat kärsiä puolueet, joilla ei löydy yhtä valovoimaista ehdokasta, ja henkilövaali voi viedä huomiota politiikan sisältökysymyksistä.

Pormestarimalli myös keskittää poliittista valtaa yhdelle ihmiselle.

Mitä muuttaa?

Pormestari on poliittinen johtaja. Tosin hänen odotetaan edistävän koko kunnan eikä ainoastaan  poliittisen ryhmänsä etua.

Kunnanjohtaja on ammattijohtaja, joka johtaa paitsi erilaisten kunnallisten prosessien valmistelua myös kunnan työntekijöitä. Pormestarimallissa pormestarin apuna toimii virassa oleva johtaja, kansliapäällikkö, joka vetää kunnan käytännöntyötä. Se, miten pormestari ja kansliapäällikkö jakavat tehtävänsä, voidaan sopia kunnan johtosäännön perusteella.

Pormestari on poliittisen työn vetäjä, joka etsii poliittista konsensusta ja johtaa poliittista keskustelua. Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltonen (vas) sanoi kesällä Kansan Uutisten haastattelussa, että pormestarimallissa valtuutetut tulevat päätöksentekoon mukaan selvästi aiemmin kuin kaupunginjohtajan aikaan.

Aaltosen mukaan esimerkiksi talousarvioesitys tuli aiemmin viranomaisvalmistelusta käytännössä ilman keskusteluja suoraan kaupunginhallitukseen. Nyt budjettityö alkaa jo kuukausia ennen lopullista päätöksentekoa koko valtuuston talousseminaarilla.

Mitä vaihtoehtoja?

Kunnat voivat järjestää hallintonsa melko vapaasti. Kuntalaki määrää pakollisiksi hallintoelimiksi vain kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä tarkastuslautakunnan.
Uusi kuntalaki tuli voimaan viime vuonna. Siksi monissa kunnissa pohditaan johtamisjärjestelmän muutosta.

Perinteisen kunnanjohtajasysteemin ja pormestariin siirtymisen välillä ja mallien sisälläkin on paljon vaihtoehtoja.
Esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja voidaan palkata osa- tai kokopäiväiseksi luottamushenkilöksi. Näin on tehty esimerkiksi Oulussa ja Turussa.

Kyseessä on pormestarimallia miedompi tapa poliittisen johtamisen korostamiseen. Mallissa kunnanhallituksen puheenjohtajalle jää enemmän aikaa perehtyä poliittisiin kysymyksiin ja kuntalaisten tapaamiseen. Samalla kunnanjohtaja kuitenkin säilyy viranomaisena.

Kunnassa voidaan myös perustaa lautakuntien sijaan valiokuntia. Valiokunnat eroavat lautakunnista siinä, että niiden jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja. Valiokunnissa voi olla muitakin jäseniä.

Valiokuntamallissa kunnanvaltuusto järjestetään samaan tapaan kuin maan eduskunta. Toisin sanoen valtuusto työskentelee jakautuneena valiokuntiin, ja suuri osa poliittisesta keskustelusta ja todellisesta päätöksenteostakin tapahtuu valiokunnissa.

Lähteet: Uuden kuntalain merkitys kunnan johtamisjärjestelmän kehittämiseen -julkaisu ja taustahaastattelut.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.


Vihreä Lanka 5/2017

Lue

Vihreä Lanka

5/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Tuotantoeläimen lyhyt elämä (Sammeli Heikkinen & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri