Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Klikkaa grafiikka suuremmaksi.

Klikkaa grafiikka suuremmaksi.

Talouden virkavalta

7.5.2015 12.54

Annakaisa Suni

Kun puolueiden puheenjohtajat kokoontuvat hallitusneuvotteluihin päättämään seuraavien neljän vuoden suunnasta, on talouspolitiikan linjat lyöty jo lukkoon. Suomen talouspolitiikkaa ohjaavat valtiovarainministeriön virkamiehet. Seuraavan hallituksen aikana heidän valtansa on luultavasti suurempaa kuin koskaan aiemmin.

”Valtiovarainministeriön ideologinen tavoite on pienentää julkisen talouden osuutta kokonaistaloudesta ja vähentää veroja”, sanoo Heikki Patomäki, maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Hän oli vasemmistoliiton ehdokas eduskuntavaaleissa.

Patomäki on usein kritisoinut valtiovarainministeriön kasvanutta valtaa. Hänen mukaansa virkamiesten näennäisen puolueettomuuden takana on lähellä kokoomusta oleva oikeistolainen ideologia. Ministeriö ajaa leikkauksia julkisiin menoihin, vastustaa veronkorotuksia ja esittää asiansa niin kuin se olisi objektiivinen totuus.

Kritiikki virkamiesten valtaa kohtaan ei tule vain vasemmalta. Matti Wiberg, valtio-opin professori Turun yliopistossa, kirjoitti samasta asiasta Helsingin Sanomien Vieraskynässä 2.4.

”Valtiovarainministeriö puolestaan käyttää strategista asemaansa totutun taktisesti. Se valmistelee poliittisesti suojatusti, siis poliittisen keskustelun ulkopuolella, omia näkökantojaan, ja ripeän palveluhalukkaasti esittää omat näkökohtansa sitten kun poliittinen valmistelu niitä suunnattomassa kiireessä tarvitsee”, Wiberg kirjoittaa.

Valtiovarainministeriön valta alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomessa otettiin käyttöön kehysbudjetointi. Ministeriöt ja niiden toimialat, esimerkiksi sairaanhoito tai yliopisto-opetus, eivät saa ylittää niille etukäteen budjetoituja määrärahoja.

Tämän vuoden alussa ministeriön lihakset pullistuivat entisestään, kun otettiin käyttöön uusi julkisen talouden suunnitelma. Se ulottaa ministeriön vallan vaalien yli.

Alexander Stubbin (kok) hallitus hyväksyi huhtikuussa suunnitelman, jossa linjataan valtion, kuntien ja työeläkelaitosten budjettia vuoteen 2019 saakka.

Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo, että suunnitelma toteutetaan.

Poliitikkojen käsien sitominen talouspolitiikassa on osin seurausta eurokriisistä. Euroopan komissio valvoo nykyään tarkasti jäsenmaiden budjetteja ja on valmis puuttumaan niihin, jos maa rikkoo euroalueen vakaussääntöjä.

EU-sääntöjen seurausta on sekin, että Suomessa on nyt virallisesti riippumaton talouden ennustaja: valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Näin määritetään helmikuussa voimaan tulleessa laissa talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista.

Laki vahvistaa aiemman käytännön, jonka mukaan valtiovarainministeri ja muut poliitikot eivät saa sotkeutua ministeriön ennusteeseen siitä, miten talous kehittyy. Hallituksen on otettava ministeriön ennuste julkisen talouden suunnitelman lähtökohdaksi.

”Vaikka hallitusneuvotteluissa oltaisiin ihan muuta mieltä tulevasta kasvusta, sillä ei pitkälle pötkitä, koska syyskuussa pitää antaa julkisen talouden suunnitelma”, sanoo alivaltiosihteeri Timo Viherkenttä valtiovarainministeriöstä.

Hänen mukaansa laki ehkäisee tilanteita, jollaisessa oltiin neljä vuotta sitten, kun sdp piti hallitusneuvotteluissa valtiovarainministeriön ennustetta liian pessimistisenä.

Valtiovarainministeriö ei ole erityisen hyvä ennustamaan talouden kehitystä, mutta ei erityisen huonokaan. Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat tutkineet ennusteiden paikkansapitävyyttä.

”Viesti siellä on, että valtiovarainministeriön ennusteissa ei ole systemaattista harhaa, eivätkä ne ole sen huonompia kuin muutkaan”, sanoo budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Julkisen talouden suunnitelma liittyy Ohra­­­-hankkeeseen, jota vetää valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri, entinen kokoomusministeri Olli-Pekka Heinonen. Hanke laittaa hallitusohjelman teon uusiksi.

Vielä edellinen hallitus hyväksyi hallitusneuvotteluissa tarkan, 90-sivuisen hallitusohjelman. Parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa on tarkoitus sopia vain lyhyestä ja yleisluontoisesta, niin sanotusta strategisesta hallitusohjelmasta. Valtiovarainministeriön virkamiehet tosin toivovat, että menoleikkaukset lyötäisiin lukkoon jo tässä vaiheessa, ennen ministerien valintaa. Näin ministerit eivät pääsisi vastustamaan omien hallinnonalojensa leikkauksia.

Seuraavan hallituksen linjaukset nähdään kokonaisuudessaan elo–syyskuussa. Silloin julkaistaan kolme suurta suunnitelmaa: päivitetty julkisen talouden suunnitelma ja tarkempi hallitusohjelma vuoteen 2019 saakka sekä vuoden 2016 budjetti.

Virkamiesten vallan kasvu ja talouspolitiikan suunnitteleminen vaalikausien yli on kansainvälinen trendi. Suomi on ottanut mallia esimerkiksi Skotlannista. Suomalaisvirkamiehen mukaan Skotlannissa puolueiden kakkosketjut kritisoivat toistensa politiikkaa, mutta ”ykkösketjut säilyttävät luottamuksen yli hallituskausien”.

Kuulostavatko luottamus ja strateginen hallitusohjelma tutuilta?

Hallitusta luotsaavan keskustan Juha Sipilän puheet käyvät hyvin yksiin valtiovarainministeriön viimeaikaisen kehityksen kanssa.

Sipilä haluaa lisäksi vähentää ministereiden määrää ja luopua poliittisista valtiosihteereistä. Se voi tarkoittaa sitä, että ministerit turvautuvat virkamiehiin entistä enemmän.

Jotkut arvioijat ovat sitä mieltä, että Sipilä on naiivi eikä ymmärrä, ettei maata voi johtaa kuin yritystä. Toiset uskovat, että Sipilä tietää hyvin mitä tekee kasvattaessaan virkamiesten valtaa.

”Sipilällä ei ole mitään valtiovarainministeriön hanketta vastaan, koska hänellä on sama ideologinen perusta. Mitä tulee Sipilän talouspolitiikkaan, en näe merkittävää eroa kokoomukseen”, Heikki Patomäki sanoo.

Poliitikot kommentoivat valtiovarainministeriön roolia melko varovaisesti. Keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala esitti pro gradu -työssään vuonna 2010 ripeitä uudistuksia, jotta eduskunta saisi enemmän valtaa budjettiin.

Nyt hän sanoo Vihreälle Langalle, että ”ei ole mitään pelkoa” siitä, että kansanedustajat eivät olisi keskeisessä roolissa hallitusneuvotteluissa.

”Näen tärkeänä, että kansanvalta toteutuu ja että kansan valitsemilla kansanedustajilla on valtaa”, hän sanoo mutta ei ole huolissaan valtiovarainministeriön roolista.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Nii­nistön mukaan valtiovarainministeriön valta riippuu siitä, miten hyviä ministereitä hallituksessa on.

Niinistö toteaa, että ministeriön mielipiteet tulevat harmaalle vyöhykkeelle politiikan ja virkamiesvalmistelun rajamaille. Silloin ne eroavat osin hänen omista mielipiteistään. Niinistö uskoo silti poliitikkojen kykyyn tehdä omia päätöksiä.

”En ole huolissani siitä, että meillä on asiantuntevaa valmistelua ja erilaisia näkemyksiä.”

Vihreän Langan haastattelema, nimettömänä pysyttelevä asiantuntija ihmettelee, miksi poliitikot eivät pidä julkisuudessa meteliä virkamiesten kasvavasta vallasta. Hän ei usko salaliittoihin vaan siihen, että asia on liian uusi ja vaikea. Julkisen talouden suunnitelman merkitykseen ei ole ehditty paneutua.

Hänen mukaansa puolueet voivat ottaa valtaa takaisin itselleen. Pystyäkseen siihen niiden täytyy hankkia riippumatonta tietoa ja ennen kaikkea alkaa ajattelemaan itse.


Lisää aiheesta:



Viite