Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Julia Sivén & Kaisa Orbinski

Jehki Härkönen ja Heidi Niskanen
Julia Sivén & Kaisa Orbinski

Tarvitaanko ilmastonmuutoksen hillintään ydinvoimaa?

19.5.2017 10.51
Vesa Sisättö

Nopeasti rakennettavat tuuli- ja aurinkovoimat ovat ratkaisu ilmastonmuutokseen, sanoo Greenpeacen energiapoliittinen neuvonantaja Jehki Härkönen. Päästötön ydinvoima olisi tehokkaampi keino ilmastonmuutoksen torjunnassa, sanoo fyysikko, filosofian tohtori Heidi Niskanen.

Jehki Härkönen: Pariisin sopimuksen mukaan koko maailman pitäisi luopua hiilivoimasta vuosina 2030–35. Tämä tarkoittaa, että läntisten OECD-maiden pitäisi päästä siitä eroon jo hieman aiemmin, 2020-luvulla. Uusimpien tilastojen mukaan valmistuneiden ydinvoimaloiden rakentaminen kesti keskimäärin vajaat 11 vuotta, luvituksen jälkeen. Ainakaan länsimaissa uusi ydinvoima tuskin ratkaisee ilmastonmuutoksen haasteita.

Heidi Niskanen: Nykyisellä kasvihuonekaasujen päästömäärällä 1,5 asteen lämpenemisen kiintiö ylittyy muutamissa vuosissa eli päästöjen vähennyksillä on kiire. Tässä erinomaisena vaihtoehtona toimii ydinvoima, koska se on päästötön ja tehokas tapa tuottaa energiaa. Ydinvoimaa tarvitaan koska nykyisellään uusiutuvien käyttö ei ole ongelmatonta.

Härkönen: Ydinvoiman perusongelma on ollut, että sen kustannukset ja rakentamisaika tekevät siitä kalliin ja arvaamattoman energiantuotantotavan. Tämän vuoksi ydinvoiman rakentaminen on hiipunut Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa suuronnettomuudet ovat tehneet ydinvoimasta poliittisesti hankalaa, mutta myös Venäjällä ja Kiinassa, joissa vastaavia ongelmia ei ole.

Niskanen: Suuronnettomuudet ovat harvinaisia. Huolellisella riskien ennakoinnilla niihinkin voidaan varautua. Kustannuksiin ja aikatauluihin voidaan vaikuttaa rakentamalla pienempiä yksiköitä.

Härkönen: Joo, onnettomuuksista ja pienemmästä yksikkökoosta olen pitkälti samaa mieltä. Ilmeisesti niin sanotut pienet modulaariset reaktorit ovat kuitenkin tulleet liian kalliiksi, koska pienemmästä tuotantotehosta huolimatta tarvitaan aikamoinen turvallisuusinfra. Mikäli niitä halutaan käyttää erikoistehtäviin, kuten lämmitykseen, pitäisi olla vikatilanteiden varalta kahdennettu järjestelmä.

Niskanen: Tuuli- ja aurinkoenergia vaatisivat ennätyksellistä rakentamistahtia. Riittävä energiansaanti vaatisi suuren pinta-alan ja rakentaminen huikean määrän muita luonnonvaroja. Tuo pinta-ala on potentiaalisesti pois ruuantuotannosta. Myös tuuli- ja aurinkoenergia vaativat varajärjestelmän, koska niiden saanti vaihtelee.

Härkönen: Uusiutuvien kohdalla mikään ei ainakaan vielä ole osoittanut että luonnonvarat nousisivat ongelmaksi.  Vaikeuksia voi tuoda tuotannonvaihtelun tasaaminen verkossa ja uusien liiketoimintamallien luominen sähköverkkoja ylläpitäville yrityksille. Mutta nämä tuntuvat nopeammin ratkaistavilta haasteilta, kuin kokonaan uudentyyppisten ydinvoimaloiden kehittäminen. Uusiutuvien kanssa on mahdollista käyttää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä, kuten kattoja, moottoriteiden suoja-alueita ja satamia.

Niskanen: Käsittääkseni tuo ei riitä ainakaan niillä tehoilla, mitä nykyään uusiutuvat tuottavat. Joka tapauksessa tuotto pitäisi ensin saada tasaiseksi. Energiaa käytetään silloin kuin sitä tarvitaan eikä silloin kun sitä on saatavilla.

Härkönen: Tässä on kyse kokonaisuudesta, jossa vaihtoehtona on ilmastonmuutoksen aiheuttamat inhimilliset ja ympäristökatastrofit, tai niiden välttäminen tavalla tai toisella. Aika paljon olisi tehtävissä siirtymällä entistä laajemmin sähkön tuntihinnoitteluun ja tarjoamalla mahdollisuuksia kysyntäjoustoihin.

Niskanen: Kehittyneissä yhteiskunnissa asennemuutos olisi suotava. Mutta toisessa vaakakupissa ovat kehittyvät valtiot, joissa tällä hetkellä edes elämän perusedellytykset eivät täyty. Nekin haluavat päästä tietylle hyvinvoinnin tasolle, mihin niillä on täysi oikeus. Jos halutaan myös ruokaa tuottaa paikallisesti, on hankala miettiä kummalle pitäisi raivata enemmän tilaa, ruuan- vai energiantuotannolle.

Härkönen: Ruoantuotantoa syrjäyttää bioenergia, ei tuuli- tai varsinkaan aurinkovoima. Bioenergialle en näe kovin valoisaa tulevaisuutta, sivuvirtoja lukuun ottamatta.

Niskanen: Samaa mieltä bioenergiasta. Jos senkin käyttöä halutaan korvata, on tarve miettiä muitakin ratkaisuja kuin aurinko- ja tuulivoimaa.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.