Vihreät

Vihreillä menee nyt hyvin – tässä syyt

5.5.2016 14.46

Annakaisa Suni

Miten vihreät on onnistunut oppositiossa? Vihreä Lanka kokosi väliarvion vaalikauden ensimmäisestä vuodesta.

Gallupeissa vihreillä menee loistavasti. Osin siitä voi kiittää hallitusta. Opposition kannatus nousee, kun hallitus leikkaa rajusti.

Vihreät on onnistunut hyvin omassa viestinnässään. Sitä kehuvat etenkin toiset puolueet. Oppositiopuolueen paras ja lähes ainoa tapa vaikuttaa onkin julkisuus. 

Missä vihreät onnistuu?

Kevään 2015 eduskuntavaalien tulos, 8,5 prosenttia, oli historiallisen hyvä. Viime kesänä kannatus mielipidetiedusteluissa nousi yli 12 prosenttiin ja on, paria poikkeusta lukuun ottamatta, pysynyt siellä. Vihreät on neljänneksi suurin puolue sosiaalidemokraattien, keskustan ja kokoomuksen jälkeen.

Menestys tuo vihreille lisää näkyvyyttä julkisuudessa, sanoo puheenjohtaja Ville Niinistö. Korkeat kannatusluvut tsemppaavat puoluetoimijoita kohti kunnallisvaaleja ja saavat ihmiset kiinnostumaan vihreistä. Ne lisäävät myös vastuuta.

”Meidän pitää ottaa harppaus uudelle tasolle. Täytyy saada ihmiset ajattelemaan, että vihreät voisi olla pääministeripuolue”, Niinistö sanoo.

Miksi vihreillä menee nyt hyvin?

Puoluetutkija, vihreissä pitkään toiminut Rauli Mickelsson sanoo, että hallituksessa on oikeistolaisia ja populistisia elementtejä. Vihreät vastustaa selkeästi suurin piirtein kaikkea, mitä hallitus tekee.

”Saan paljon kiitosta siitä, että vihreät tekee linjakasta oppositiopolitiikkaa”, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Kansanedustaja Ozan Yanarin mukaan vihreät on onnistunut luomaan painetta ja saanut hallituksen perumaan päätöksiään. Eläkeläisten asumistuen leikkauksen peruuntuminen mainitaan usein, kun vihreät pohtivat vaalikauden ensimmäisen vuoden saavutuksia.

Hallitus ehdotti, että eläkeläisten asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen. Vihreät teetti eduskunnan tietopalvelulla laskelman, jonka mukaan päätös pudottaisi noin 27 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle. Hallitus perui leikkauksen. Hallituspuolueista perussuomalaiset kertoi vaatineensa leikkauksen perumista.

Myös koulutussäästöjen vastustamisessa vihreät ovat mielestään onnistuneet hyvin. Vihreillä on selkeä, oma vaihtoehto koulutuksesta ja opintotuista leikkaamiselle. Niinistö ottaa vihreille kunniaa siitä, että koulutus saatiin nostettua jo vaaleissa tärkeäksi teemaksi.

”On katsojan silmässä, onko koulutusleikkausten saama huomio enemmän vihreiden saavutus vai hallituksen töppäys”, sanoo kansanedustaja Satu Hassi.

Vihreät kaupunkipoliitikot ovat onnistuneet myös torjumaan esimerkiksi päivähoitoleikkausten vaikutuksia.

Muut puolueet kehuvat vihreiden viestintää. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoo, että vihreät kertoo omasta linjastaan nopeasti ja näyttävästi. Keskustan viestintävastaava Mari Kokon mukaan vihreät osaa hyödyntää hyvin erilaisia viestintäkanavia.

”Ville Niinistö muuttaa tyyliään sen mukaan, puhuuko hän eduskunnan salissa vai sosiaalisessa mediassa”, Kokko sanoo.

Sdp:n puoluesihteeri Reijo Paanasen mukaan vihreät saa erityisen hyvin asioita esille sosiaalisessa mediassa.

Missä vihreät ei onnistu?

Vihreät ei ole onnistunut vielä laajentamaan kannattajapohjaansa, Rauli Mickelsson sanoo. Se ei ole tämän vaalikauden ongelma, vaan vanhempaa perua. Mickelssonin mukaan vihreät houkuttelee eniten opiskelijoita ja nuorempia akateemisia ihmisiä.

”Perustulokysymyksestä voisi tehdä sellaisen, että se kutsuisi kaikenikäisiä ihmisiä mukaan.”

Pääministeripuolue keskustan Kokon mielestä vihreät kärjistää ja ymmärtää tahallaan väärin hallituksen ehdotuksia. Esimerkeiksi hän nostaa metsähallituslain ja keskustelun teiden yhtiöittämisestä.

Tahallista väärinymmärtämistä harrastavat Kokon mukaan myös vasemmistoliitto ja osin demaritkin.

Ville Niinistön mukaan oppositiossa täytyy tasapainoilla kritiikin ja positiivisten ehdotusten välillä.

”Hallitus tekee todella paljon ikäviä ehdotuksia. Haluaisin päästä enemmän esittelemään vihreiden vaihtoehtoja sen sijaan, että torjun hallituksen ehdotuksia.”

Vasemmistoliiton Pekonen on sitä mieltä, että vihreät on vähän liikaa yksien kasvojen eli Niinistön varassa. Hänen mukaansa vasemmistoliitossa on ollut samaa ongelmaa, mutta siinä on petrattu.

Toisaalta moni vihreä sanoo, että eduskuntaryhmä on monipuolinen ja uudet edustajat ovat päässeet hyvin esille. Touko Aalto, Emma Kari, Antero Vartia ja Ozan Yanar ovat näkyviä ensimmäisen kauden kansanedustajia.

Vihreiden pitäisi puhua enemmän siitä, miten työpaikkoja syntyy, sanoo entinen puoluesihteeri, Soste ry:n johtaja Panu Laturi. Niitä täytyy löytyä muualtakin kuin vähäpäästöisestä vihreästä kasvusta.  Vihreiden pitäisi saada äänensä paremmin kuuluviin talousasioissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo, että vihreiden sisällä on hyvin erilaisia tapoja ajatella taloudesta. Osa kansanedustajista sopisi vasemmistoliittoon ja osa on hyvin markkinatalousmyönteisiä. Vartiaisen mukaan talouspolitiikan laaja skaala ei ole vihreiltä poliittinen heikkous, vaan ovelaa ja taitavaa.

”Vihreät kykenee tulevaisuudessa olemaan monenlaisissa hallituskoalitioissa mukana. Dumpataan vain pois ne äänenpainot, jotka eivät siihen koalitioon osu.”


Kuka johtaa oppositiota?

Johtavan oppositiopuolueen viittaa soviteltiin viime kesänä vihreiden ylle. Puolue oli selkeä vaihtoehto koulutusleikkauksille, Fennovoiman ja Talvivaaran uusille käänteille ja muukalaisvastaiselle puheelle. Vihreiden ja demareiden kannatusluvut olivat vain muutaman prosenttiyksikön päässä toisistaan.

Kun työelämän leikkaukset, niin sanottu yhteiskuntasopimus ja pakkolait, nousivat puheenaiheiksi, nosti sdp profiiliaan.

”Tuskin kenelläkään on epäselvyyttä siitä, että sdp on johtava oppositiopuolue. Olemme opposition suurin puolue ja gallupkannatuksessa Suomen suurin puolue”, kuittaa puoluesihteeri Paananen.

Demareiden gallupnousu ei ole syönyt vihreiden kannatusta.
Rauli Mickelssonin mukaan se johtuu siitä, että demareiden ja vihreiden äänestäjät ovat eri porukkaa. Perusduunarit, jotka saattavat äänestää sdp:tä, perussuomalaisia tai vasemmistoliittoa, eivät äänestä vihreitä.

Outi Alanko-Kahiluodon mukaan median logiikka toimii niin, että suurimpana puolueena sdp saa eniten huomiota, vaikka idea olisi ollut vihreiden.

Opposition yhteistyö on parantunut koko ajan.Kolme suurinta puoluetta – sdp, vihreät ja vasemmistoliitto - ovat ideologisesti yhtenäisempiä kuin pitkään aikaan.

Ei silti voida puhua yhtenäisestä oppositiosta. Suuremmista oppositiopuolueista puolueiden eroja korostavat erityisesti sdp ja vihreät, kun taas vasemmistoliitto painottaa yhtenäisyyttä.

”Suomessa hallitus valitsee itsensä ja muut pääsevät oppositioon. Ei ole olemassa opposition sopimusta yhteistyöstä”, sanoo Niinistö.

Paanasen mukaan oppositiopuolueiden ei kannata Suomen järjestelmässä tehdä keskenään kompromisseja, vaan hioa omaa politiikkaansa. Kompromissit tehdään hallitusneuvotteluissa.

Niinistön mukaan vihreät kykenee oppositiopuolueista parhaiten yhteistyöhön kaikkien kanssa. Puolue on panostanut siihen, että myös rkp ja kristillisdemokraatit saadaan mukaan yhteistyöhön, esimerkiksi silloin, kun vastustetaan koulutusleikkauksia.

Vihreiden puoluesihteerin Lasse Miettisen mukaan hallituksen politiikka luo opposition yhteistyölle luontevan pohjan.

”Tämä ei ole blokkipolitiikan maa, mutta gallupit viittaavat siihen, että kansa voisi jopa äänestää koko istuvan hallituksen ulos. Miksei tämä oppositio voisi olla seuraavan hallituksen pohja?”

Onko hallitus vahva?

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on aatteellisesti yhtenäisempi kuin edelliset hallitukset.

Haastatellut eivät silti kuvaile sitä vahvaksi hallitukseksi.
Juhana Vartiaisen mukaan Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus oli nykyistä vahvempi ja pysyi päätöksissään.

Nykyiset hallituspuolueet ovat eri mieltä muun muassa sote-uudistuksesta ja taksiliikenteen avaamisesta kilpailulle. Hallitus on perunut esimerkiksi leikkauksia eläkeläisten asumistuesta, Kansalliskirjastosta ja harmaan talouden torjunnasta.

Oppositiopuolueet nousevat aina gallupeissa ja hallitus voi omalla toiminnallaan vauhdittaa opposition nousua.

Puoluesihteeri Miettisen mukaan vihreiden ei tarvitse muuttaa mitään, vaan jatkaa työtään.

”Nyt tarvitaan pirusti sitkeyttä, että jaksamme tehdä tätä työtä ja luoda ihmisille toivoa.”

 

He ovat näkyvimmät vihreät Helsingin Sanomissa

1. Ville Niinistö
puheenjohtaja, 74 osumaa

2. Anni Sinnemäki
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, 42 osumaa

3. Otso Kivekäs
Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, 39 osumaa

4. Emma Kari
kansanedustaja, 25 osumaa

5. Outi Alanko-Kahiluoto
eduskuntaryhmän puheenjohtaja, 23 osumaa

(Osumat Helsingin Sanomien arkistossa eduskuntavaalien 2015 jälkeen haulla Etunimi Sukunimi vihr*.)

Näillä vihreillä on eniten seuraajia Facebookissa

1. Ville Niinistö, 44 567
2. Emma Kari, 18 173
3. Pekka Haavisto, 15 252
4. Ozan Yanar, 12 871
5. Antero Vartia, 11 879

Tweet