Terveisiä pahan valtakunnasta!
Palasin äskettäin kahden viikon matkalta Iraniin. Ensimmäisen matkaviikon aikana Niall Fergusonin hienon War of the World -kirjan lukemisesta ei tullut bussissa tai teehuoneessa mitään, koska aivot kävivät ylikellotettuina.
Terveisiä takahuoneesta! Kansanedustajan avustaja Timo Riitamaa tarkkailee maailmaa eduskunnasta.
Kuva: Natalia Baer / Iiro TörmäMaa oli kokemuksena niin voimakas.
Ferguson kuvaa kirjassaan, kuinka taloudellinen epävakaus, rappeutuvat imperiumit, psykopaattiset johtajat ja rasistinen väkivalta johtivat ihmiskunnan historian väkivaltaisimpaan vuosisataan.
Iran on uskonnollinen diktatuuri, joka sortaa kansalaisiaan yleisesti ja naisiaan erityisesti. Iran on maa, jonka presidentti on vaatinut kokonaisen valtion pyyhkimistä maailmankartalta.
Iranin mielestä Yhdysvallat on suuri saatana, ja maa tarkoittaa sitä hieman toisin kuin minä ja minun kaverini.
Iran on Kiinan jälkeen maailman johtava kuolemantuomioiden täytäntöönpanija. Aviorikoksesta Iranissa voidaan tuomita kuolemaan kivittämällä. Ensimmäisen kiven heittää tuomari.
Tämä ei kuitenkaan ollut se Iran, johon minä tutustuin.
Minä tutustuin maahan, jossa asuu Jumalaa ja sokeria rakastavia ihmisiä, jotka juovat litroittain teetä, miettivät mitä maailma heistä ajattelee, katsovat innolla jenkkileffoja, ovat tyrmäävän ystävällisiä, eivätkä ole vielä keksineet ironiaa tai sarkasmia.
Liikennettä lukuun ottamatta olen pelännyt enemmän Ruotsissa.
Iranissa asuu koko Lähi-idän nuorin ja koulutetuin väestö. Iranilaiset naiset olivat hallinnon pyrkimyksistä huolimatta itsenäisiä ja vahvoja.
Silti Iranin kaupungeissa on alistuttu odottamaan tulevaa.
Iran on taloudellisesti epävakaa, ainakin kaupunkilaisväestönsä kannatuksen menettänyt diktatuuri, jolla on psykopaattiset johtajat ja väkivaltaiset tavat. Ihmiset odottavat, että väkivalta purskahtaa: joko sisältäpäin, tai tuontitavarana.
Kun jopa 40 prosenttia maailman öljystä kulkee viereisen Hormuzin salmen läpi, on odotettavissa, että sotkuun sekaantuu joku muukin.
Alirezan, Hassanin, Lindan, Alin, Keyhanin ja kaikkien muiden puolesta pelottaa.
- Pedataan Venäjälle peliä (22.5.2012)
- Velaksi eläminen vihreää? (22.5.2012)
- Utopia (21.5.2012)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Kiva, että Suomessa joku (21.5.2012)
- Miksi aina juuri - ostaminen? (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Epäonnistunut iskulause (16.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Jälleen yksi cityvihreiden pilvilinna! (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- Heikka veti överiksi! (14.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Auer on syytön, törkeän panettelun uhri (13.5.2012)
- Vegfest 18.-20.5. Tampereella (12.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)









Voi vitsi. Minä ihan
Voi vitsi. Minä ihan liikutuin. Haluan kuulla lisää matkakertomuksia. Pitänee ostaa/lainata tuo Ferguson.
Matkapäiväkirja
kirjaksi asti, tahtoo lukea!
Yazdissa oli hotelli, joka
Yazdissa oli hotelli, joka oli rakennettu ikivanhaan kauppiastaloon. Tällainen talo rakentuu ison sisäpihan ympärille.
Tälle sisäpihalle oli aseteltu pöytiä ja päiväsänkyjä, siis korokkeille asetettuja mattoja.
Ja näillä päiväsängyillä kebabiin kyllästyneet nuoret länkkärit istuivat syötyään currya tai spagettia ja kirjoittivat pieniin moleskineihinsa.
Ja sen moleskinen muistiinpanot minunkin pitäisi saada purettua koneelle ja sitten jotenkin loogiseksi pötköksi. Kaksi kolmannesta on vielä purkamatta.
(Muuten siellä ei ollut mitään länkkärikeskittymiä. Yazd on hiljainen kaupunki ja tää yks hotelli sattui olemaan monen matkaajan reissun loppupäässä, vaiheessa jossa haluaa taukoa hälinästä ja kebabista)
Jepsistä
hienosti kirjailtu. Mäkin oon onnistunu jo melkein puolet kuvista raakkaamaan poies.
Kirjoita uusi kommentti