Vaaliennustus, osa 1

Kommentoin kahta asiaa Timo Riitamaan blogin inspiroimana.

Ensimmäinen on kielikysymys. Pakkoruotsin sijaan tosiaan olisi kannattavampaa pitää ruotsi valinnaisaineena kouluissa, mutta jo ensimmäiseltä luokalta siten, että opetukseen voisi hypätä miltä luokkatasolta tahansa. Yksilöllinen opetus on mahdollista, tasoerot eivät haittaa. Näin saataisiin runsaasti lisää ruotsin kielen opiskelijoita, mikä olisi hyvin tärkeää Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Suomalainen, joka hallitsee täydellisesti ruotsin kielen, hallitsee monin verroin paremmin KAIKKI vieraat kielet, saatuaan niissä opetusta.

Oma ehdotukseni olisi, että kouluissa otettaisiin pakkoruotsin sijaan käyttöön pakkovenäjä ja kyrillisten kirjainmerkkien opetus. Tämä mahdollistaisi vähitellen Suomen tasavertaisen toimimisen Venäjän kauppakumppanina ja poliittisena toimijana Venäjä-kysymyksissä, jotka hiertävät useita sen naapurimaita. Näin Suomi voisi toimia välittäjänä kiperissä paikoissa OIKEASTI, tämänhetkisen luulotellun välityskykynsä ja Venäjä-asiantuntijuutensa sijaan.

Näiden asioiden ajaminen on osa Vihreiden menestysreseptiä tulevissa kuntavaaleissa. Lisäksi kannattaisi paneutua huolellisemmin siihen, mitä suomalaiset puolueelta odottavat. Myös kannattaisi ajaa paljon tiukemmin luomutuotannon asiaa eikä lepsuilla siinä millään tasolla. Toisin sanoen ottaa se asiakseen niin voimallisesti, että kenellekään ei jää epäselväksi, että Vihreiden johdolla Suomesta tulee yksi maailman suurista luomutuottajista. Keskustan myötäily vie äänestäjät Keskustan tai Kokoomuksen helmaan.

Perussuomalaisilla ja Vihreillä on kunnallisvaalien suhteen kummallakin sama ongelma: löytyykö tarpeeksi ehdokkaita. Kunnallisvaaleissa menestys korreloi täysin suoraan ehdokasmäärän kanssa.

Vihreillä on monia paikkakuntia, joissa eduskuntavaaleissa tulee 9% ääniä, mutta kunnallisvaaleihin ei ole yhtään ehdokasta.

Kaikkien vihreästi ajattelevien, etenkin Helsinkiä pienemmillä paikkakunnilla asuvien, pitäisi nyt rohkeasti ilmoittautua ehdokkaiksi.

Uskomatonta, jos 9 prosenttia äänestää, mutta kukaan ei asetu ehdolle. Mitä nuo kunnat ovat?

"Suomalainen, joka hallitsee täydellisesti ruotsin kielen, hallitsee monin verroin paremmin KAIKKI vieraat kielet, saatuaan niissä opetusta." Ei se ihan noin mene, hyvä "Mydelusion". Tottakai suomenruotsalaisen on hieman helpompi oppia muita indoeurooppalaisia kieliä kuin suomenkielisten, mutta suomalaisten ei missään nimessä kannata uhrata aikaansa toisen kääpiökielen (ruotsi) opettelemiseen. Indoeurooppalaisista kielistä ehdoton ykskkönen ja suorastaan MUST on tietenkin englanti. Jos sen hallitsee täydellisesti (kukaan muuten ei hallitse mitään kieltä täydellisesti!), niin siitä on helppo siirtyä ranskaan, saksaan, ruotsiin, jne.

Se on sitten ihan eri asia, jos vanhemmat valitsevat vapaaehtoisen ruotsin lapsilleen jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Se olkoon jokaisen oma asia. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana teen työtä kielivapauden puolesta pakkoruotsia vastaan. Myös tavattoman kalliista valtakunnallisesti virallisesta kaksikielisyydestä on luovuttava. Uuden kielilain kirjoittaja, suomenruotsalainen lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren avasi jo tien viralliseen yksikielisyyteen kielilain 40 pykälässä, jonka mukaan kaikista muista toiminnoista poiketen vankilat ovat "yksikielisesti suomenkielisiä".

Olenkin sanonut, että vankin tie virallisesti yksikieliseen Suomeen on vangin tie. Tulilanka palaa jo! ;-)

http://www.simplesite.com/Tala

Vihreissä on paljon ihmisiä, jotka kannattavat pakkoruotsista luopumista, mutta harva uskaltaa sanoa sitä ääneen. Eli ovat keskivertokansalasisia. Puheenjohtaja Cronberg lukeutuu vanhoihin pakkoruotsin kannattajiin (kysyin hänen kantaansa eduskuntavaalien alla), joten ainakin toistaiseksi Vihreät kuuluu tässä asiassa vanhakantaisten leiriin.

Pakkovenäjää emme tarvitse vaan valinnaisia kieliä niin, että kunnilla on enemmän päätäntävaltaa siinä, mitä kieliä koulutoimi tarjoaa. Tässä kuntien tulisi kilpailla keskenään.

Mutta mitä tekee hallitus? Kun Tohmajärvi anoi lupaa kokeiluun, jossa pakollisen ruotsin rinnalle olisi nostettu valinnainen venäjä, lupaa ei annettu. Omia lähtökohtia hyödyntävä koulutuspolitiikka on Suomessa kiellettyä. Tätä politiikkaa tukee Vihreät?

Ainakaan nuoria äänestäjiä ei noin innosteta.

Pakkoruåtsi KYLLÄ.

Perustelut: Suomi on yksi pohjoismaa ja toimiminen skandien ja rutsia puhuvien suomalaisten kanssa vaatii ehdottomasti ruotsinkielen osaamista. Ei ole kysymys siitä tuleeko ymmärretyksi, vaan siitä että ymmärtää itse mitä muut puhuvat samaan aikaan. Näin ei joudu kusetetuksi niin helposti. Esim. ryssien kanssa näin tapahtuu todella usein.

Pakollinen ruotsi on politiikkaa eikä pedagogiikkaa. Sen vuoksi on kummallista että poliitikot eivät uskalla keskustella siitä eikä Suomen kielipolitiikasta. Eihän mikään politiikan osa-alue voi olla kenenkään monopoli. Ei edes kielipolitiikka Rkp:n monopoli.

Yksi syy laimeaan äänesysaktiivisuuteen on se,että kaikki äänestäjät tietävät että riippumatta vaalien lopputuloksesta Rkp on aina Suomen hallituksessa. Miksi siitä ei uskalleta keskustella? Miksi eduskunnassa ei ole oppositiota myös Rkp:lle? Onhan sekin hallituksessa. Syynä on se, että muut puolueet (paitsi Perussuomalaiset) odottavat vain vuoroaan päästäkseen Rkp:n kanssa hallitukseen. Tällainen rotaatiojärjestelmä syö kansanvallan uskottavuutta.

Nythän Cronberg jo pyysi anteeksi ja jatkamme hymy huulilla pakkoruotsin opiskelua ja jätämme maailmankielet lukematta.
Kyllä maamme nyt kehittyy kovin kansainväliseksi kahden kääpiökielen häkissä.
Voi voi, rohkeus ei riittänyt.. ;-)

Ehdotan, että Vihreä lanka pyytää anteeksi myös kirjoitusta, jossa pakkoruotsin ennustetaan poistuvan 2020 ja koulut kilpailevat kielitarjonnallaan.
Jos ette pyydä anteeksi, Tarja kyllä pyytää ;-)