Ekomaalien plussat ja miinukset

4.9.2009

Ekomaalien idea on puoleensavetävä, mutta saatavilla olevat ekomaalit eivät ole täydellisiä.

+ Monikäyttöisyys. Kotioloissa sekä teollista että luonnonmukaista ekomaalia voi maalata melkein mille pinnalle tahansa. Ei siis tarvitse arvuutella, millaisella maalilla seinä on aiemmin maalattu.

+ Helppo. Ekomaalit ovat hyvin tarttuvia, helposti levitettäviä ja riittävän kestäviä.

+ Ympäristöystävällisyys. Ekomaalit ovat maaleista ympäristöystävällisimpiä. Niissä on vähän tai ei lainkaan liuottimia, raskasmetalleja ja vaarallisia päästöjä.

+ Ympäristömerkki. Osalle ekomaaleista on haettu EU:n ympäristömerkki tai Pohjoismaiden Joutsen-merkki, joten niiden koostumusta on arvioinut ulkopuolinen taho.

+ Tee-se-itse. Osan luonnonmukaisista ekomaaleista voi tehdä itsekin, luonnon omista aineista.

Sekavuus. Ekomaaleihin kuuluu täysin eri periaatteilla tehtyjä maaleja: teollisia ja niin kutsuttuja luonnonmukaisia maaleja. Osa luonnonmukaisista eli kestävän kehityksen maaleista on vanhan ajan perinnemaaleja. Ota tästä selvä.

Vertailun vaikeus. Maali saattaa olla ekomaali, vaikka sillä ei ole EU:n ympäristömerkkiä tai Pohjoismaiden Joutsen-merkkiä. Ympäristömerkkien kriteerit ovat kompromissi, joten merkki ei takaa täydellisen ekoa maalia.

Homeenesto. Kaikissa ulkomaaleissa on valmistajasta ja ekomaininnasta riippumatta mukana myrkyllistä homeen- ja levänestoainetta. Siksi luonnonmukaisiakaan maaleja ei voi kompostoida.

Titaanidioksidi. Sekä teollisen että luonnonmukaisen ekomaalin valmistuksessa valkoinen väri saadaan useimmiten titaanidioksidista, jota ei saa aivan päästöttömäksi.

Väri. Luonnonmukaisissa maaleissa on normaalia niukempi harmahtava väriskaala. Teollisissa ekomaaleissa on tarjolla kirkkaitakin värejä, mutta sinänsä vaarattomien väriaineiden valmistus on saattanut tuottaa ongelmajätteitä.

Hinta. Ekomaalit ovat keskimäärin muita maaleja kalliimpia.

Arvioinnin vaikeus. Ympäristömerkit kertovat pääosin siitä, mitä valmis maali sisältää. Ne eivät juuri kerro valmistusvaiheen ympäristöhaitoista. Perinnemaalikaan ei automaattisesti ole ekomaali, vaan joskus suorastaan päinvastoin.

Tee-se-itse. Kotivoimin tehty luonnonmukainen maali tulee käyttää heti. Se ei säily kuten teollinen maali.

Lähteet: Maalarimestari Marita Saaristo, osastopäällikkö Anu Passinen Tikkurilan tieto- ja tutkimuspalveluista, toimitusjohtaja Hans Alfreds Sateenkaariväreistä.

Maalien homehtumisesta

Timbe(r)man | 08.09.2009 11:33

Pidän yllä olevaa juttua omituisena, koska siinä ei kerrota, mitä maaleja ovat teolliset ekomaalit. Ovatko kyseessä modernit akrylaattimaalit, jotka on saatu vähän haitallisia aineita sisältäviksi? Toimivatko ne hienosti kaikissa ulkoseinissä, on kokonaan toinen kysymys. Niillä voi pilata perinnemaalatun seinän niin, ettei sitä enää koskaan voi palauttaa.
Kaikki perinnemaalit eivät tietenkään ole ekologisia sisältämiensä haitallisten ainesosien takia (esim. tervamaali).

Mutta väite, jonka mukaan kaikissa perinnemaaleissakin on homeenestoainetta, on outo. Olen itse sekoittanut keitetystä pellavaöljystä ja luonnoväripigmenteistä pellavaöljymaaleja ja maalannut niillä ulkoseiniä. En ole lisännyt homeenestoaineita. Vai lasketaanko keitetyssä pellavaöljyssä olevat metallisuolat (tai mitä lienevätkään) myrkyllisiksi homeenestoaineiksi?
Ei mainintaa homeenestoaineista löydy myöskään Uula-tuotteen tai Tikkurilan perinneöljymaaleista tai kalkkimaaleista.
Ei homeenestoa tarvitse myöskään keittomaali, vaikka sideaineena on jauho! Voin vakuuttaa, että näillä maalatut seinät eivät homehdu!

Edes maalaamattomat lauta- tai hirsiseinät eivät homehdu jos ne ovat jonkinlaisen räystään alla. Sinistyminen ja harmaantuminen ei ole hometta, vaan puun luonnollista käytöstä, jonka lopputulos on kauniisti harmaa pinta.
Entä oletteko koskaan nähneet yhtäkään homehtunutta rappausseinää, oli pintakäsittely mikä hyvänsä?
Homehysteriaa liikkeellä.

Vielä lisäys...

Timbe(r)man | 08.09.2009 11:53

Pakko lisätä vielä se, että perinnemaaleista pellavaöljumaali on litrahinnaltaan kalliimpaa kuin modernit maalit, mutta jos lasketaan hinta maalattua seinäpintaa kohden, se on halvempaa. Sitä maalataan hyvin ohuesti eikä siinä ole liuotinta.
Ja että itse tehty maali ei säily on sekin puppua. Riippuu maalityypistä. Keittomaali ei taida säilyä, siihenkin tosin laitetaan suolaa edistämään säilymistä. Itse tehty pellavaöljymaali säilyy vaikka vuosikymmeniä, jos sen pystyy pakkaamaan ilmatiiviiseen astiaan.
Olen kylläkin joskus avannut pitkään säilytyksessä olleita teollisia lateksimaalipurkkeja ja todennut, että ovat homehtuneet.

Annan vielä yhden ekovinkin. Tiedättekö miten voi säilyttää vuosia kaikkien liuotinohenteisten maalien pensseleitä käyttökelpoisina? Ilman myrkyllisiä liuottimia. Ruokaöljyssä. Käytetyt pensselit laitetaan kannelliseen lasipurkkiin, esim. korkeaan hillopurkkiin, pystyyn. Pohjalla on öljyä sen verran, että pensselien karvat peittyvät. Kun pensseli otetaan käyttöön, siitä pyyhitään enin öljy pois ja maalataan. Maalaamisen jälkeen taas pyyhitään enin maali pois ja laitetaan takaisin purkkiin. Jos harrastaa maalaamista paljon, kannattaa olla useita purkkeja päävärien mukaan, eli omat pensselit ja säilytyspurkit lakkapensseleille, punaisille, valkoisille, keltaisille ja vihreille/sinisille pensseleille. Kyn öljy alkaa mennä tukkoon, se vaihdetaan. Se onko se siinä vaiheessa haitallista ainetta, riippuu tietenkin siitä, mitä maaleja on maalannut.

Keveitä kannanottoja

Raaputusta | 15.11.2010 21:04

Monikäyttöisyys; ekologisista maaleistakin saadaan huonoja tuloksia, jos em. perusteella maalataan tutkimatta pohjia. Mihin tahansa niitä ei kannata käyttää tutkimatta. Perusteellinen pohjatyö kannattaa tehdä aina ! Vain sillä säästät - myös ympäristöä.

Vaadin - tutkittuani tuoteselosteita - kolmelta ehkä suurimmalta perinnemaalien valmitajalta/valmistuttajalta itse maalin teosta vastaavalta selitystä heidän "hengittävästä" perinnelattiamaalista. Jokaisen maaliexpertti myönsi - siis joutui myöntämään - puhelinkeskustelussa, että pitää paikkansa. Heidän maalissa käytetään "asiakkaiden odotusten vuoksi" kuivattavia ja kovettavia hartsi- ym. valmisteita, jotka estävät perinteisen maalin hengitttävyyden.
Niimpä valmistin perinnemaalin itse. Kuivuminen toki kaikkine vaiheineen kesti, mutta 150 vuotiaassa talossa 2-4 viikkoa on lyhyt aikajänne. Ja todella lyhyeksi se jäisi, mikäli alapohjarakenteet alkaisi kärsiä.

Homeenesto /suoja. Miten myrkyllistä lieneen Vital Protect. Voiko joku selvittää ?

Ekomaalit yl. kalliimpia: Olen laskenut, josta
pieni esimerkki; Itse tehty punamulta tulee alkuvaiheessa n. 10 x halvemmaksi, kuin teollinen homesuoja/pohjamaali/pintamaali - systeemi. Kun otetaan huomioon uusintakäsittelyt ehkä 15-20 v:n kuluttua (jos lateksipuuta ei ole jo jouduttu vaihtamaan) saadaan säästöksi puhdistus ja uusintamaalaustöineen jo hyvinkin 15-20 kertainen säästö. Keittomaalipinnan puhdistukäsittelyyn riittää katuharjaharjaus. Entäpä teollisten ??? Ja varsinkin lateksin ?

Ja huom ! Keittomaaleja saa eri sävyjä.

Vihreä Lanka Oy, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi. Päätoimittaja Juha Honkonen. Rekisteriseloste.