Ihminen ulkoistaa älynsä koneelle

Viime viikolla elektroniikkayritys Apple julkisti iPadin, jossa on sekä tietokoneen että lukulaitteen ominaisuuksia. Amazonin aiemmin lanseeraama lukulaite Kindle saa varteenotettavan kilpailijan.

Teknologisten leikkikalujen, gadgetien, hypetys peittää alleen lähivuosikymmeninä edessä olevan murroksen, teknohypyn. Tekninen kehitys muuttaa tietokoneiden ja puhelimien lisäksi rajusti myös autoilua, elintarvikkeita ja vaatetusta.

Lääkkeiden kehittämisen ja esimerkiksi Alzheimerin ja Parkinsonin tautien tutkimisen odotetaan helpottuvan, kun tietokoneilla pystytään entistä tarkemmin laskemaan ja mallintamaan.

Suurimmat odotukset ja pelot liittyvät tekoälyyn. Yleensä sen oletetaan olevan tietokoneohjelma, joka jäljittelee ihmismäistä ajattelua. Tällä hetkellä tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi kielen tuottamiseen ja tunnistamiseen erikoistuneet järjestelmät, robottitekniikka ja viihdesovellukset.

Ohjelmistojätti Googlen perustajat Larry Page ja Sergey Brin ovat kertoneet avoimesti pyrkivänsä luomaan tekoäly-Googlen, joka on suoraan yhteydessä ihmisaivoihin.

Yksi tekoälyyn liittyvä pelko on, että se passivoi ihmisaivoja. Aivot tarvitsevat harjaannusta oppiakseen esimerkiksi matematiikkaa, suunnistusta tai tieteellistä ajattelua. Kun koneet hoitavat älyä vaativat asiat, ihmiset tyhmentyvät.

Jos tekoälystä tulee kaikkien alojen asiantuntija, ihmisen päätöksentekokyky heikkenee, eikä hän osaa reagoida ongelmiin riittävän nopeasti.

Painajaismaisimmissa tieteisvisioissa tekoäly pitää huolta taantuneesta ihmispopulaatiosta.