Lippostelua Esplanadilla

21.11.2011 12.45

Jukka Vahti

Vihreän Langan vaalitentissä sdp:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen puolustaa ydinvoimaa ja paheksuu ympäristöjärjestöjen toimintaa. Kysymykseen homojen oikeudesta avioliittoon hän tarvitsee apua papiltaan.

Ensi vuoden presidentinvaalien ehkä yllättävin ehdokkuus paljastettiin elokuussa, kun entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen lupautui demarien ehdokkaaksi.

Lipposen gallupmenestys tai henkilökohtaiset äänimäärät vaaleissa eivät aina ole olleet huippuluokkaa, mutta pelkkä historia osoittaa, että demareilla on presidentinvaaleissa vahva voittamisen kulttuuri. Siksi Lipponen voi vielä hyvinkin olla maan seuraava presidentti.

Lipponen on vuosien varrella arvostellut vihreitä näkyvästi muun muassa populismista, vastuuttomuudesta ja talouskasvun vaarantamisesta ilmastokysymysten varjolla.

Vihreä Lanka istui Paavon kanssa kahville ja yritti selvittää, millainen mies murjaisujen takana on ja mitä hän miettii vihreistä arvoista nyt.

Olette sanonut, että Eurooppaa johtaa demokratiaa vieroksuva trendiälymystö, joka kurittaa kansaa ilmastonmuutos tekosyynään. Uskotteko, että ilmastonmuutos on ihmisen syytä?

”Aivan ilmeisesti on, siitä on saatu yhä vahvempaa näyttöä. Mutta jos puhutaan kestävästä kehityksestä, siinä täytyy olla mukana myös sosiaalinen puoli.

Lausunnollani tarkoitin, että päätöksiä ei pitäisi tehdä hypen perässä vaan pitäisi tietää, mihin ollaan menossa. Jos pannaan liian kunnianhimoiset tavoitteet, jotka eivät voi toteutua, johdetaan ihmisiä vain harhaan.

Meille Suomessa tulee suhteellisesti ottaen erittäin kovia tavoitteita, joilla saavutettava marginaalinen etu on pieni. Jossain muualla ne investoinnit tuottaisivat paljon enemmän hyötyä.”

Pitääkö EU:n nostaa omaa päästövähennystavoitettaan nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin riippumatta siitä, mitä muu maailma tekee?

”Ei. Meidän on vaikea saavuttaa edes 20 prosentin tavoitetta. Maailmanmestarin rooli ei ole järkevä. Eihän Eurooppa edes ole pärjännyt tällaisella moraalisella profiililla: muut eivät ole tulleet mukaan.”

Onko Suomen energiapolitiikka ollut viime vuosina järkevää, vaikka esimerkiksi Saksassa mennään täysin eri suuntaan ainakin ydinvoiman ja uusiutuvan energian suhteen?

”Saksa on tiensä valinnut. Sielläkään ei ole loppuun asti mietitty, mitä se käytännössä tarkoittaa. Nyt siellä halutaan rakentaa isoa ruskohiilivoimalaa, eli imagon takana tapahtuu kaikenlaista.

Minun ajatukseni on monipuolinen energiapaletti, johon kuuluu myös ydinvoima, jos haluamme täyttää päästötavoitteet ja lisätä omavaraisuuttaamme.”

Miten kaasuputkiyhtiö Nord Streamin konsultointi vaikutti suhteisiinne Venäjän suuntaan?

”Se avasi ikkunan Venäjän kehityksen arviointiin. Siinä tehtävässä muuten minä toimin molempiin suuntiin ja teroitin Nord Streamille suomalaisen lainsäädännön merkitystä.

Kun täällä putkea käsiteltiin ympäristökysymyksenä, painotin Nord Streamille, että Suomessa pitää mennä kirjan mukaan. Alkujaan siellä ei ehkä sitä ymmärretty.”

Minkälaiset suhteet teillä on Venäjän johtoon?

”Toisin kuin kuvitellaan, ollessani Nord Streamin konsulttina en tavannut ainuttakaan Gazpromin edustajaa. Olen asioinut saksalaisen johdon kanssa. Minullahan on Venäjälle ollut viime aikoina yhteyksiä sillä tavalla, että olen ollut mukana Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä ja olen ollut esimerkiksi puhumassa aiheesta Pietarissa ja Venäjällä muutenkin. Tunnen Vladimir Putinin vuodesta 1999, jolloin hän oli pääministerikollega.”

Voiko suurvaltojen kaasuputkikonsultointi olla Suomen tasavallan presidentille taakka?

”Ihmettelisin, jos olisi, koska meillähän on Suomessa ollut ihmisiä, joiden mielestä tässä on keksitty putki, jossa on vain yksi pää. Tämähän on Saksan ja Venäjän hanke, johon mukaan ovat tulleet myös Ranska ja Hollanti, ja kaasu menee varmasti laajalti Eurooppaan. Tämä on luonnollinen kumppanuus Venäjän ja EU:n välillä.”

Olette ollut Nord Streamin lisäksi myös ydinvoimayhtiö TVO:n omistajan PVO:n neuvonantaja. Ympäristöväki on arvostellut molempia yhtiöitä. Miten nämä tehtävät ovat vaikuttaneet imagoonne?

”Kaikkea, mitä voidaan käyttää vastaan, käytetään. PVO:hon minua ei ole rekrytoitu ydinvoimalobbariksi, vaan olen mukana lähinnä hoitamassa suhteita Ranskaan, kun Olkiluodon aikataulussa on ongelmia.

Olen käynyt Pariisissa suurin piirtein kerran kuussa tämän asian merkeissä.”

Totesitte Talouselämässä 2008, että ”Suomessa ei eroteta aktivismin ja terrorismin rajoja, ja siksi sellaiset eliittiöykkärit kuin Greenpeace saavat mellastaa rauhassa”. Millaista on mielestänne sovelias kansalaisaktivismi?

”Jouduin Norjassa vaikeuksiin, kun ympäristöjärjestö Bellonan joukkio hyökkäsi Lapissa kalakasvattajan altaaseen, ja minä sanoin että he olivat siellä terrorisoimassa. Bellonassa oli pistetty juristit liikkeelle. Minulla ei ollut aikaa mennä mihinkään oikeudenkäynteihin, joten sanoinkin sitten, että se oli aktivismia (hymyilee).

Mutta minä heitän tämän kysymyksen takaisin: mitä se sellainen käyttäytyminen on, että pientä yrittäjää tuolla tavalla kohdellaan? Minusta se oli törkeää. Toinen erittäin arveluttava asia on, että hiivitään tuonne Olkiluodon voimalaan. Eikö mieltä voi osoittaa muuten kuin vaarantamalla oma henki ja voimalan turvallisuus?

Toki esimerkiksi Greenpeacen toiminta maailman merillä on monta kertaa hyvinkin kannatettavaa, kunhan vältetään väkivallan käyttöä.”

Hyväksyttekö kansalaistottelemattomuuden vaikuttamiskeinona?

”Minusta tällainen tottelemattomuus voi olla periaatteessa perusteltua silloin, kun ei kertakaikkiaan ole mitään muuta keinoa käytettävissä. Tosin demokratiassa niitä muita keinoja pitäisi olla, mutta kaikkialla ei ole.”

Mitä mieltä olet suomalaisen journalismin tasosta?

”Suomalainen journalismi on hyvin korkeatasoista. Maailman mittakaavassa olemme huipputasolla.”

Presidentti Martti Ahtisaari sanoo tuoreessa Matkalla-elämäkerrassaan kannattavansa toimittajien poliittisten kantojen julkistamista. Aiemmin samaa on ehdottanut Elinkeinoelämän valtuuskunnan Matti Apunen. Mitä mieltä olette tästä?

”En ymmärrä, miten se olisi mahdollista, koska kaikilla toimittajilla ei ole poliittista kantaa, eikä sitä voi vaatiakaan. Parasta olisi, että merkittävät lehdet, jotka ovat tosiasiassa joidenkin puolueiden takana, sanoisivat sen suoraan.”

Järki voittaa -kirjassanne siteeraatte Narnian tarinoita, joissa kuningas Tirian moittii malttinsa menettänyttä poikaansa: ”Soturi ei koskaan kiukuttele. Sivistyneet sanat ja lujat otteet ovat hänen ainoa kielensä.” Oletteko itse noudattanut tätä ohjetta?

”Siinä on kuvattu tietynlaista ihannetta. Suosittelen kirjaani kaikille. Tietysti minä voin kysyä takaisin: mistä se kertoo, että jos käytän ilmaisua ’nahkurin orsilla tavataan’, monella ei ole sen vertaa sivistystä, että se vääntyy niin, että minä olen jonkun nylkemässä. Mediassa ei tunneta edes tällaisia perussanontoja.

Mutta ei minulla ole mitään mediaa vastaan, minä vastaan kun kysytään ja kritiikki on silloin tarpeen kun näkee, että mediassa mennään vikaan. Olen ollut kolumnisti ja sanon joskus terävästi. Tästä sitten revitään vaate, kun ei itse osata kirjoittaa.”

Presidentin valtaoikeuksien karsimista on perusteltu parlamentarismin vahvistamisella. Millaisena pidätte presidentin nykyistä asemaa?

”Voin hyvin tyytyä siihen, mitä eduskunta on päättänyt ja päättää. Presidentillä on merkittävää valtaa ulkopolitiikan johtajana.

Tämän lisäksi on mahdollista osallistua arvokeskusteluun. Tämäkin jättää vielä tilaa tällaiselle suuren johtajan kaipuulle, jolta, Luoja paratkoon, toivon, että meitä varjeltaisiin. Mutta sellaista on ilmassa.”

Arvojohtajuudesta puheen ollen, eduskunnassa kerätään parhaillaan nimiä lakialoitteeseen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Allekirjoittaisitteko aloitteen, jos olisitte kansanedustaja?

”En ole nähnyt lakialoitetta, siihen pitäisi tutustua. Periaatteessa kansalaisten pitää olla tasavertaisia seksuaalisesta orientaatiosta riippumatta sekä oikeuksien että velvollisuuksien suhteen.

Mutta haluan vielä keskustella oman pappini kanssa, koska tämä on kirkolle niin tärkeä asia. Varmasti tulen sitten tähän vielä palaamaan.”

Lipponen palaa asiaan pari viikkoa haastattelun jälkeen sähköpostivastauksella:

”Tasavertaisuuden periaatetta tulisi noudattaa muun muassa adoptio-oikeuskysymyksessä ja toteuttaa siltä osin uudistus.

Toisaalta avioliitto-instituutioon puuttuminen on niin suuri periaatteellinen kysymys, et- tei pidä kiirehtiä tekemään suuria muutoksia pienellä enemmistöllä ilman huolellista valmistelua.

Siksi asia olisi annettava asiantuntijakomitean käsiteltäväksi. Komiteamenettely on tähän asti ollut käytäntönä aviolittolain muutoksissa.”

Vuonna 2006 varoittelitte Nato-allergiasta. Vuonna 2010 sanoitte, ettei Suomella ole edellytyksiä liittyä sotilasliittoon. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon seuraavan kuuden vuoden aikana?

”Osoitin aikoinaan kysymyksen ’mitä vikaa Natossa on’ niin sanotuille intellektuelleille, jotka ovat sitä mieltä, että pelkkä värin tunnustaminen riittää eikä kantoja tarvitse perustella.

Minusta Suomen linja on oikea: voimme nähdä Nato-yhteistyön tiivistyvän, ja siihen voi kuulua entistä enemmän globaalia kriisinhallintaa. Sen sijaan Nato-jäsenyyden hakemiselle ei ole edellytyksiä.”

On sanottu, että olet aina vaalien alla Natoon liittymistä vastaan ja niiden jälkeen liittymisen puolella. Onko näin?

”Suomen Nato-kantoja ei voida kytkeä mihinkään eduskunnan tai presidentin toimikausiin, ei niin voi ajatella, vaan joko haetaan jäsenyyttä tai ei. Jos vaikka Venäjä tai Ruotsi liittyy Natoon, toki meidänkin pitää seurata, miten maailma kehittyy. Minun kantani on ollut johdonmukainen riippumatta siitä, olenko presidenttiehdokas vai en.”

Mikä on mielestäsi Suomen suurin haaste EU-politiikassa seuraavan kuuden vuoden aikana?

”Suurena haasteena näkisin demokratian ja toisena demografian. Demokratia siksi, että Euroopan unionin tulevaisuus joka suhteessa riippuu siitä, saadaanko kansalaiset tukemaan välttämättömiä päätöksiä.

Jos tullaan siihen tulokseen, että velkakriisistä selvitään vain tiivistämällä yhteistyötä ja kenties muuttamalla perussopimusta, miten saadaan kansalaiset hyväksymään tämä? Asiat on ankkuroitava parlamentteihin.

Demografia siksi, että väestö vanhenee ja väkiluku laskee. Tarvitaan uutta dynamiikkaa.”

Puuttuuko EU:sta poliittista johtajuutta?

”EU:ta on viime aikoina johdettu Saksan ja Ranskan vedolla, Angela Merkel ja Nikolas Sarkozy, Merkozy, vetää. Jotta Eurooppa toimisi, tarvitaan nykyistä läpinäkyvämpää päätöksentekoa. Komissio on nyt sysätty syrjään, mutta johtajuus ei voi pysyvästi rakentua sille, että kaksi päättää.

Olen pettynyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, presidentti von Rompuyn toimintaan. Hän on keskittynyt talouskysymyksiin, mutta missä ovat puheenvuorot, joilla puolustetaan vähemmistöjä ja otetaan esille esimerkiksi romanikansalaisten törkeä syrjintä EU:n piirissä?”

Mikä muuttuu, jos presidentti vaihtuu Halosesta Lipposeksi?

”Jokainen presidentti antaa oman persoonansa pohjalta sisällön ja tyylin tehtävän hoitoon. Haluan ottaa entisiltä presidenteiltä jotain kuten Tarja Haloselta tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisen.

Nyt haasteet ovat vielä suurempia, esimerkiksi jos Suomesta tulee YK:n turvallisuusneuvoston jäsen. Jos näin käy, se on pitkälti Halosen ansiosta. Halosen vaihtuessa Lipposeen haasteet ovat osin entisiä, mutta myös uusia.”

Mikä on presidentin tärkein tehtävä?

”Johtaa ulkopolitiikkaa. Haasteet ovat valtavia, ja kokemukseni ja asiantuntemukseni perusteella olisin sopivin tehtävään.

Olen lähtenyt ehdokkaaksi, koska olen huolissani suomalaisten perusarvojen puolesta, siis demokratian, tasa-arvon, vähemmistöjen oikeuksien ja ihmisoikeuksien ylipäätään.

Tämä on minun missioni näissä vaaleissa.”

Tweet