Murut pöydälle!

Tuloerot selittävät parhaiten yhteiskunnallisia ongelmia, väittää kaikkialla länsimaissa kiihkeän keskustelun nostattanut kirja The Spirit Level.

Valtavan säpinän synnyttänyt teos pyrkii todistamaan, että suurten tuloerojen vaikutus yhteiskuntaan on tuhoisa. Mitä suuremmat tuloerot, sitä enemmän yhteiskunnallisia ongelmia, on kirjan The Spirit Level – Why More Equal Societies Almost Always Do Better sanoma.

Britanniassa kirjan uusin painos ilmestyi pokkariversiona sopivasti ennen toukokuun parlamenttivaaleja, ja sen alaotsikkoa oli selvennetty muotoon Why Equality is Better for Everyone.

Wilkinson ja Pickett ovat löytäneet lähes kolmekymmentä yhteiskunnallista ongelmaa, jotka selittyvät pitkälti suurilla tuloeroilla. Niitä ovat esimerkiksi teiniraskaudet, lihavuus, korkea pikkulapsikuolleisuus, mielenterveysongelmat, murhat ja vankien suuri määrä.

Kaikkia näitä esiintyy suurten tuloerojen maissa suhteessa enemmän kuin tasaisen tulonjaon yhteiskunnissa. Suuret tuloerot näyttävät myös vähentävän luottamusta kanssaihmisiin, sosiaalista nousukiertoa ja koulutuksen onnistumista.

The Spirit Levelin toinen keskeinen teesi on, että tasaisen tulonjaon maissa kaikki voivat paremmin, myös varakkaat.

Wilkinson ja Pickett tarkastelevat kirjassaan 21 vaurasta maata, Suomi yhtenä niistä.

He mittaavat tuloeroja vertaamalla kansan rikkaimman ja köyhimmän 20 prosentin suhdetta. Tutkituista maista kaikkein eriarvoisimmissa maissa rikkain viidennes tienaa noin yhdeksän kertaa enemmän kuin köyhimmät.

Suurten tuloerojen kärkimaita ovat Yhdysvallat, Portugali, Britannia ja Australia.

Kirjoittajat tarkastelevat myös Yhdysvaltojen osavaltioiden eroja, ja niissäkin toimii sama periaate: mitä suuremmat tuloerot osavaltiossa on, sitä enemmän ongelmia.

Vermont, New Hampshire, Iowa, Utah ja Pohjois-Dakota pärjäävät yleensä hyvin, mutta Lousiana, Missisippi, Alabama ja Texas ovat ilmeisen kovia paikkoja asua.

Parhaiten kirjan mukaan pärjäävät Pohjoismaat ja Japani.

Wilkinson ja Pickett perustavat päätelmänsä yli kolmeensataan tutkimukseen ja tietokantaan. Heidän mukaansa vasta nyt on ollut mahdollista maalata selvä kuva tuloerojen merkityksestä, sillä osaa tiedoista ei ollut aiemmin käytettävissä.

The Spirit Level julkaistiin alkuvuodesta myös Ruotsissa, jossa siitä on käyty vaalivuoden kipakoittamaa keskustelua. Erityisen ärtynyt kirjan sanomasta on ollut perinteisesti oikeistolaisena pidetty Svenska Dagbladet.

Lehti vaati saada tietää, kumpi on tärkeämpää: että rikkaat tienaavat nykyistä vähemmän vai se, että köyhät rikastuvat.

Wilkinson ja Pickett vastasivat ruotsalaisten kysymykseen. He pitivät molempia toimia tärkeinä ja painottivat, että tulonjaon tasaaminen hyödyttää myös niitä, jotka eivät usko sen olevan hyväksi.

Britanniassa oikeisto on ollut The Spirit Levelistä todella kiukkuinen. Sillä voihan Wilkinsonin ja Pickettin hyvin myynyttä kirjaa tulkita niinkin, että vasemmisto on aina ollut oikeassa vaatiessaan taloudellista tasa-arvoa.

Mutta kirjoittajat eivät ajattele niin, he eivät julista minkään poliittisen puolueen tavoitteita muita paremmiksi.

Wilkinsonin ja Pickettin mukaan kaikki ihmiset – poliitikotkin ihmisiksi laskettuina – haluavat elää turvallisessa ja ystävällisessä yhteiskunnassa. Puolueet kiistelevät vain siitä, miten ongelmat pitää ratkaista, eivät siitä, mitä ne ovat.

Kirjoittajien mielestä on siis yksi lysti, miten tuloeroja kavennetaan, kunhan niitä kavennetaan.

Wilkinson ja Pickett ovat niin huolissaan kotimaansa Britannian nykytilasta, että he ovat käyneet tapaamassa kaikkia merkittäviä brittipuolueiden johtajia herättääkseen poliitikot oivaltamaan suurten tuloerojen vahingoittavan vaikutuksen.

Konservatiivien David Cameron kuunteli heitä herkällä korvalla ja jopa siteerasi The Spirit Leveliä julkisuudessa ennen vaaleja. Vaalivoitto muutti Cameronin asenteen.

Brittikonservatiivit ja muu oikeisto ovat viime kuukausina hyökänneet kovasti kirjaa vastaan. Oikeiston ajatushautomo Policy Exchange mollasi ja kyseenalaisti kesällä The Spirit Leveliä yli satasivuisessa julkaisussa, jonka otsikko opasti varomaan vääriä profeettoja.

Matalia veroja ajavat veronmaksajien yhdistykset ovat suomineet näyttävin raportein kirjan sanomaa sekä Britanniassa että Ruotsissa.

Wilkinsonin toive, että kirja välttyisi joutumasta pelkästään vasemmiston käsikassaraksi, uhkaa romuttua.

Britannian oikeisto syyttää Wilkinsonia ja Pickettiä muun muassa siitä, etteivät he ota päätelmissään huomioon rotua ja kulttuuria.

Köyhän ihmisen puolustajana tunnettu Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kritisoi Spirit Leveliä kulttuurisen näkökulman puuttumisesta. Hiilamon mielestä kaikkea kirjassa esitettyä pahoinvointia ei voi selittää pelkästään tuloeroilla.

Ja toisin päin: Pohjoismaiden hyvinvointi perustuu muihinkin seikkoihin kuin tuloerojen tasaisuuteen. Esimerkiksi teiniraskauksien vähäisyys Suomessa voi Hiilamon mukaan johtua kulttuurisista tekijöistä.

Pohjoismaissa ihmiset luottavat toisiinsa paljon enemmän kuin esimerkiksi Portugalissa ja Yhdysvalloissa. Wilkinson ja Pickett liittävät sen tuloerojen tasaisuuteen, Hiilamon mielestä se on pohjoismaalainen ominaisuus. Hän selittää myös alueen hyvinvointia pohjoismaalaisuudella, eikä vain pienillä tuloeroilla.

Hiilamo on lukenut Wilkinsonin ja Pickettin kirjan ja tuntee Wilkinsonin ajatuksia laajemminkin. Hän arvostaa kirjan kirjoittajia ja pitää teosta varteenotettavana, mutta näkee sen puheenvuorona ja pamflettina.

Kirjoittajat itse sen sijaan pitävät teostaan satoihin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvana faktana.

Hiilamoa häiritsee, että The Spirit Levelissä tarkastellaan vain tämänhetkistä tilannetta ja sivuutetaan se, miten tilanne on muuttunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa tuloerot ovat kasvaneet nopeasti viime vuosikymmeninä. Sitä ei kirjassa huomioida.

”Jos kirjoittajat olisivat käyttäneet useita poikkileikkauksia – yhden vuodelta 1980, toisen vuodelta 1990, kolmannen vuodelta 2000 – olisi nähty, miten tilanne on muuttunut ja onko sellaisissa maissa, missä tuloerot ovat kasvaneet, ilmennyt aiempaa enemmän kirjan esittämää pahoinvointia”, sanoo Hiilamo.

Pohjoismaat pärjäävät Hiilamon mielestä The Spirit Levelin testissä hyvin paljolti siksi, ettei tuloerojen jyrkkä nousu ole täällä vielä heijastunut instituutioihin, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja hyvinvointiin.

Eivät ole vielä tulleet ihon alle, kuten Wilkinson ja Pickett sen sanovat.

”Ihmiset havaitsevat eriarvoistumisen vähitellen, esimerkiksi kun se tulee osaksi koulutusta ja terveysjärjestelmää. Jos suuria tuloeroja on pitkään, ne alkavat vähitellen muokata instituutioita”, Hiilamo sanoo.

Suomen hyvä asema Wilkinsonin ja Pickettin kirjassa perustuu Hiilamon mielestä myös jossain määrin vanhoihin tietoihin. Kirjan uusin data on vuosikymmenen puolivälistä.

”Aika monilla on yhä se käsitys, että Suomi on edelleen kaikkein tasaisimpien tuloerojen maa, mutta se ei pidä paikkaansa. EU:ssa on tuoreimpien tilastojen mukaan kahdeksan maata, joissa tuloerot ovat tasaisempia”, Hiilamo kertoo.

Tanska on yksi niistä. Siellä tuloerot eivät ole kasvaneet.

”Tanskaa pidetään muutenkin mallimaana. Siellä on aika hyvin pidetty työttömyys matalana. Tuloerot eivät synny pelkästään huipputuloista, vaan ennemmin siitä, että perusturvan taso on alhainen ja suuri joukko ihmisiä elää perusturvan varassa.”

Tuloerot alkoivat tasoittua länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen, ja sitä jatkui useita vuosikymmeniä. Nyt eriarvoisuus on lisääntymään päin kaikkialla, kertoo Hiilamo vedoten OECD:n toissa vuonna julkaisemaan raporttiin Growing Unequal.

Suuntaus on huomattu myös Euroopan unionissa, sillä EU:n 2020-strategiaan sisältyy epäsuorasti tuloerojen kaventamisen tavoite.

Ensin oli lottovoitto syntyä Suomeen, sitten Pisa-tutkimus teki meistä kaikista matikkaneroja ja viimein Newsweek julisti suomalaiset kansaksi, joka elää maailman parhaassa maassa.

Esseisti ja radiofilosofi Jukka Relander tulkitsi Newsweekin listausta niin, että suhteellisen pienillä tuloeroilla, korkealla koulutuksella ja laajalla julkisella sektorilla varustetut yhteiskunnat pärjäävät keskimäärin erinomaisesti.

Hän ei ole lukenut Wilkinsonin ja Pickettin kirjaa, mutta hyväksyy heidän sanomansa nikottelematta.

”Olen ilman tuota kirjaakin tullut samaan tulokseen.”

Relander eis ilti usko, että poliitikot saadaan helposti vakuuttuneiksi suurten tuloerojen vahingollisuudesta – ja ajamaan niiden kaventamista.

”Kun poliittisia linjauksia tehdään, totuus kärsii aina. Politiikan prosessit ovat sellaisia”, sanoo Relander, joka on itsekin mukana politiikassa.

Hän on vihreiden ensimmäinen varakansanedustaja Helsingissä.

”Politiikassa tärkeintä on yksinkertaisesti se, mikä menee läpi. Siksi asia-argumenteilla ja faktoilla on rajallinen käyttöarvo politiikassa.”

Relanderin mielestä keskustelu suurien tuloerojen merkityksestä pitäisi silti käydä, sekä julkisuudessa että erityisesti puolueiden sisällä.

Relander mietti vähäisten tuloerojen merkitystä vuonna 2006 istuessaan presidentti Halosen koollekutsumassa keskustelutilaisuudessa, presidenttifoorumissa, puhumassa suomalaisen työn kilpailukyvystä.

Puhetta johti Shellin ja Nokia hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila. Relanderiin teki vaikutuksen se, miten syvästi Ollilla tuntui sitoutuneen suomalaiseen yhteiskuntaan.

”Hän puhui skandinaavisen mallin puolesta. Sanoi rehellisesti, että se on tuottanut paljon enemmän sosiaalista kiertoa kuin Amerikan malli.”

Jälkeen päin Relander mietti mahtoiko Ollila tajuta, että hänen sitoutuneisuutensa Pohjoismaihin kumpusi kasvamisesta yhteiskunnassa, jossa ihmiset olivat aika lailla samalla viivalla ja elivät melko samanlaista elämää.

Tuskin Jorma Ollila sitä tajusi, Relander arvelee.

Richard Wilkinson ja Kate Pickett

• Brittiläisiä epidemiologian professoreita ja tutkijoita.

• Julkaisivat vuonna 2009 kohutun kirjan The Spirit Level, joka käännetään ensi vuonna myös suomeksi.

• Wilkinson on heistä kansainvälisesti tunnetumpi. Hän on tutkinut sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutuksia ihmisten elämään ja terveyteen.

• Pickett on perehtynyt myös biologiseen antropologiaan.

• Wilkinson ja Pickett perustivat toissa vuonna yhdessä Bill Kerryn kanssa tietopankin nimeltä The Equality Trust. Se kampanjoi taloudellisen tasa-arvon puolesta ja levittää todisteita pienten tuloerojen hyödyllisyydestä.

• Equality Trustin nettisivuille on kerätty myös The Spirit Level -kirjan saamaa palautetta: www.equalitytrust.org.uk