Rantavaltioiden juoksukisa Jäämerellä

Venäjä

• Haluaa vahvistaa arktisen alueen öljy- ja kaasuvaroilla suurvalta-asemaansa.
• Maan pohjoispuolella kulkeva merireitti Koillisväylä on tulevaisuudessa ratkaisevan tärkeä öljykuljetuksille. Venäjä pyrkii siihen, että väylä kulkee sen aluevesien eikä kansainvälisen merialueen kautta.
• Tarvitsee ulkopuolista teknologiaa ottaakseen Jäämeren luonnonvarat käyttöönsä. Siksi se pitää yllä luottamuksellisia välejä muihin arktisen alueen maihin.

Kanada

• Olettaa löytävänsä arktiselta mannerjalustaltaan huomattavasti öljyä.
• Pitää maan pohjoispuolella kulkevaa Luoteisväylää aluevesinään, minkä Yhdysvallat kiistää.
• On arktisen alueen tutkimuksen johtava maa.

Tanska/Grönlanti

• Oikeus uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön siirtyi viime vuonna Tanskalta Grönlannille, eli Tanskaan kuuluvalle itsehallintoalueelle.
• Grönlanti hyötyy napaturismista ja jään alta paljastuvista uusista kalastusalueista.

Yhdysvallat

• Toisin kuin muut arktisen alueen maat, Yhdysvallat ei ole YK:n merioikeusyleissopimuksen jäsen. Se ei voi vaatia itselleen alueita Jäämeren pohjasta sopimukseen vedoten.
• On kiinnostunut lähinnä osavaltionsa Alaskan luonnonvaroista. Niitä pidetään enemmän Yhdysvaltojen liittovaltion kuin Alaskan omaisuutena.
• Paikalliset asukkaat estivät öljynporauksen aloittamisen Alaskassa vuonna 2008. Yhdysvaltojen pitää kuunnella tarkkaan paikallisväestöä, koska se on yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa saanut todellista vaikutusvaltaa luonnonvara- ja ympäristökysymyksissä.

Norja

• Hakee oikeuksia Jäämeren merenpohjan luonnonvaroihin talousvyöhykkeensä ulkopuolella.
• Norjalainen Statoil ja venäläinen Gazprom kehittävät yhdessä arktista teknologiaa ja etsivät uusiutumattomia luonnonvaroja meren pohjasta.

Lähde: Tutkija Lotta Numminen, Ulkopoliittinen instituutti