Tuoko netti likaiset temput eduskuntavaalien kampanjointiin?

Amerikkalaisista vaalikampanjoista tuttu mustamaalaus on hivuttautumassa verkon kautta Eurooppaan. Esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtajaa Mona Sahlinia ja Ranskan presidenttiyttä tavoitellutta Ségolène Royalia mollaavat videot ovat keränneet Youtubessa jo satojatuhansia katsojia.

Uuden median synnyttämiin uhkiin varaudutaan nyt myös Suomessa. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen kertoi maanantaina Kauppalehdessä, että puolueen ehdokkaita on kehotettu varomaan puheitaan, sillä möläytykset leviävät nopeasti verkossa.

Ehdokkaille suunnatun Kampanjamanageri-verkkotyökalun markkinoivan Da Onlinen viestintäjohtaja Jussi Lähteen mukaan ehdokkaiden on syytä varautua vaalityössään kolmeen uhkaan: tietomurtoihin, mustamaalaukseen ja väärän tiedon levittämiseen.

Poliitikkoihin kohdistuvista netti-iskuista saatiin Suomessa esimakua, kun muun muassa demarien Jutta Urpilaisen ja Eero Heinäluoman sivut hakkeroitiin viime keväänä. Tällaisten perinteisten tietomurtojen välttämisessä suurin vastuu on usein ehdokkaalla itsellään, arvioi vihreiden verkkotuottaja Vesa Saarinen.

”Tekninen suoja sivuilla on yleensä hyvä. Suurin riski on se, että ehdokkaalla on huono salasana. Muutenkin tukiryhmässä olisi hyvä olla ainakin yksi henkilö, joka ymmärtää jotain tietoturva-asioista”, Saarinen sanoo.

Tietomurto voi myös kääntyä itseään vastaan. Ruotsin kansanpuolueen jäsenet saivat maan edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten haltuunsa tunnukset sosiaalidemokraattien sisäiseen verkkoon. Tietomurto paljastui pari viikkoa ennen vaaleja ja seurauksena puolueen kannatus putosi lähes puolella.

Saarinen sanookin, että pelottavin vaihtoehto on lähes huomaamaton tietomurto.

”Ei mitään välkkyvää pääkalloa, vaan esimerkiksi blogikirjoitus, joka olisi voinut olla ehdokkaan kirjoittama. Kun se lähtee leviämään, on sen pysäyttäminen vaikeaa.”

Yksi huoli on väärän tiedon leviäminen esimerkiksi keskustelupalstoilla, sillä netti toimii rikkinäisen puhelimen tavoin ja viestin sisältö voi muuttua jopa tahattomasti. Toisaalta jo muutama taitava ihminen pystyy tuottamaan runsaasti nettikeskustelua, jossa valhetta pidetään totuutena, jolloin virheellinen käsitys leviää.

”Väärän tiedon levittäminen on kasvava pelko, eikä se ole ainakaan vähentymässä. Onkin tärkeää pitää oma sanoma selkeänä ja osallistua keskusteluihin, jolloin todellinen kanta leviää”, Saarinen sanoo.

Myös Jussi Lähteen mielestä paras oman viestinnän pitäminen kunnossa on tärkein vastalääke. Hän kuitenkin muistuttaa, että lokakampanjoinnista voi olla haittaa, vaikka sen kohteeksi joutunut ehdokas olisi siihen varautunut.

”Tällaiset teot pystyvät sitomaan valtavia määriä ehdokkaan aikaa ja energiaa – olivat väitteet sitten totta tai eivät.”