Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Ian Glover / Flickr

Riskiryhmää. Jäämeren rata vaikuttaisi myös poroihin, joiden laidunmaiden läpi junat kulkisivat. Ian Glover / Flickr

Riskiryhmää. Jäämeren rata vaikuttaisi myös poroihin, joiden laidunmaiden läpi junat kulkisivat.

WWF: Jäämeren rataa havitteleva Suomi ei saa unohtaa ympäristöä ja alkuperäiskansoja

10.7.2017 15.52
Jenni Leukumaavaara

Jäämeren ratahanke on noussut jälleen keskusteluun, kun Suomi aloitti Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuussa. Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen tai Skibotniin kulkeva rata mahdollistaisi lyhyemmän reitin Koillisväylän kautta Aasiaan. 

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti viime viikolla, että se on pyytänyt Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa radan toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Selvitys valmistuu ensi helmikuussa.

”Jos me emme tee sitä [rataa], joku muu tekee. Se on huono tilanne. Täytyy olla oma suunnitelma, tai sitten on osa muiden suunnitelmaa”, ulkoministeri Timo Soini sanoi maanantain SuomiAreena-keskustelussa Porissa. 

Soini sanoi pitävänsä tärkeänä, että rata menee Jäämerelle Suomen ja Norjan kautta. Tämä tarkoittaisi, että ratayhteys Soklin kautta Murmanskiin jäisi pois vaihtoehdoista. Hän toivoi ympäristöarviointien valmistuvan parin vuoden kuluessa.

 Jäämeren radasta ei ole tehty kansallista rakentamispäätöstä, mutta sitä ovat näkyvästi lobanneet esimerkiksi Suomen Yrittäjät, Rakennusteollisuus, Rakennusliitto, STTK ja MTK.


WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder ja Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto vaativat huolellista sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arviointia.  

”On tärkeää tehdä todella selkeät ympäristövaikutusarvioinnit ja selvittää vaikutukset alkuperäiskansoihin. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, jotka täytyy selvittää”, Rohweder sanoi paneelikeskustelussa.

Junaradalla ja rakennustöillä on vaikutusta porojen laidunmaihin. Poroja myös jää joka vuosi junien alle. Palton mukaan rata pitää pystyä tekemään niin hyvin, että vahingot voidaan minimoida.

Paltto muistutti, että arktisen matkailun suosion ytimessä ovat saamelaiset ja porotalous, ja siksikin nämä on huomioitava tarkasti myös ratahankkeessa.

Saamelaiskäräjälain mukaan Saamelaiskäräjien kanssa on neuvoteltava kaikista laajakantoisista toimenpiteistä, joilla on merkittävää vaikutusta saamelaisiin ja saamelaisten kotiseutualueeseen.

Tästä huolimatta liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ei Yle Saamen haastattelussa osannut sanoa, saako Saamelaiskäräjät osallistua alustavaan selvitystyöhön.

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät aikovat ottaa yhteyttä viestintä- ja liikenneministeriöön ja vaatia osallistusmisoikeutta selvitykseen.

 

 

jäämeren rata  saamelaiset  suomiareena2017  wwf  ympäristölainsäädäntö 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.