Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Jarno Mela / Lehtikuva
Menestysresepti? Hallitus on siirtämässä opetusvastuuta kouluista työpaikoille. Kokkikopiskelija Roosa Koskinen raastoi parmesaania ravintolakoulu Perhon keittiössä vuonna 2012.
Ammattikoulutuksen leikkaukset uhkaavat vähentää sosiaalista liikkuvuutta
4.6.2015 9.56
Ammattikoulutukseen kohdistuvat leikkaukset saattavat lisätä koulutuksen periytyvyyttä, arvioi koulutussosiologi Janne Varjo Helsingin yliopistosta.
Hallitusohjelmassa toisen asteen rakenteellisilla uudistuksilla aiotaan säästää 190 miljoonaa euroa, mistä suurin osa kohdistuu ammattikouluihin. Yhteensä ammatillisesta koulutuksesta leikataan lähes 250 miljoonaa euroa, mikä on noin 40 prosenttia kaikista koulutukseen kohdistetavista säästöistä.
Ammattikoulutuksen leikkauksia perustellaan sillä, että ne ovat aikaisemmin välttyneet säästöiltä toisin kuin esimerkiksi lukiot, ja että ammattikoulujen hallinnossa olisi tehostamisen varaa.
Hallitusohjelmassa linjataan, että työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tullaan lisäämään ammattikoulutuksessa. Vihreän Langan tietojen mukaan yksi vaihtoehdoista on keskustan jo aiemmin ajama 2+1 -malli, jossa ammattikoulun kolmas vuosi opiskeltaisiin oppisopimuksella työpaikoilla. Jatko-opintokelpoisuus on kuitenkin tarkoitus säilyttää.
Varjo arvioi, että vaikka periaatteellinen mahdollisuus jatko-opintoihin säilytettäisiin, ammattikoulutuksen painottuminen käytännön taitojen oppimiseen saattaisi ammattikoulusta valmistuvat eriarvoiseen asemaan lukion käyneiden opiskelijoiden kanssa jatkokoulutukseen haettaessa.
”2+1 -mallihan tuottaa nimenomaan tällaisia käytännön työntekijöitä, mikä on työn tekemisen kannalta mielekäs ajatus. Se ei kuitenkaan voi olla vaikuttamatta jatkokoulutuskelpoisuuteen, koska vuosi työpaikalla on pois matemaattisista ja kieliopinnoista. Ne ovat oleellisia siinä vaiheessa, kun mietitään hakeutumista vaikkapa ammattikorkeakouluun.”
Käytännössä ammattikoulusta valmistuneiden olisi vaikeampi suorittaa opintoja ammattikorkeakouluissa, koska heillä olisi lukion käyneitä heikommat taidot kielissä ja matematiikassa.
”Ja sitten se koulutusväylä, että ammattikoulusta haettaisiin yliopistoon jäisi hypoteettiseksi mahdollisuudeksi. En usko, että yliopistojen pääsykokeisiin olisi mahdollista valmistautua aikaisempaa suppeammalla ja ammattiaineisiin painottuvalla koulutuksella.”
Varjon mielestä yleisopintojen väheneminen ammattikouluissa vaikuttaisi sosiaaliseen liikkuvuuteen eri yhteiskuntaluokkien välillä, koska koululaisten pitäisi päättää entistä aikaisemmin, haluavatko he korkeakoulutuksen.
”Yhdeksäsluokkalainen, jonka vanhemmat tulevat ammattikoulutetusta taustasta, siirtyy todennäköisemmin ammattikouluun. Mahdollisesti muuttuvissa olosuhteissa opinnoissa eteenpäin jatkaminen ei ammattikoulupohjalta ainakaan tule helpottumaan. Tämä saattaisi lisätä myös koulutuksen periytyvyyttä”, Varjo arvioi.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
