Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lasse Leipola

Metsää
Hiiltä varastossa. Jos puu kaadetaan, vapautuu sen sisältämä hiili lämmittämään ilmastoa. Uudelleen kasvava metsä sitoo hiiltä vähitellen takaisin itseensä.Lasse Leipola

Hiiltä varastossa. Jos puu kaadetaan, vapautuu sen sisältämä hiili lämmittämään ilmastoa. Uudelleen kasvava metsä sitoo hiiltä vähitellen takaisin itseensä.

Analyysi

Hallituksen ja teollisuuden voitto on ilmaston tappio – hiilinieluista vapaata riistaa?

13.9.2017 13.48
Lasse Leipola

Euroopan yhteinen ilmastopolitiikka koki tänään keskiviikkona takaiskun, kun parlamentti hyväksyi muun muassa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden ajaman muutoksen hiilinieluja koskevaan lakiesitykseen.

Päätös antaa jäsenmaille suuremman vapauden kasvattaa hakkuumääriään kuin mitä ympäristövaliokunta esitti. Suomen hallitus kaavailee hakkuiden kasvattamista noin viidenneksellä.

Osana unionin ilmastopolitiikkaa halutaan varmistaa, etteivät jäsenmaat käytä metsiään siten, että se vesittää muuta ilmastopolitiikkaa. Keskiviikon äänestyksessä jännitys tiivistyi yhteen sanaan: intensiteetti.

Sekä komissio että ympäristövaliokunta halusivat, ettei metsien käytön intensiteetti – hakkuiden osuus metsien kasvusta – saisi nousta suhteessa vertailuvuosiin.

Tätä esitystä vastustaneiden mukaan intensiteetin käyttö olisi asettanut jäsenmaat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi Suomen laskennallinen intensiteetti olisi ollut liian pieni hallituksen kaavailemille lisähakkuille.

Äänestyksessä olivat vastakkain parlamentin ympäristövaliokunnan heinäkuussa hyväksymä mietintö sekä muutosesitys, jota on ajanut voimallisesti rkp:n Nils Torvalds (parlamentissa liberaaliryhmä ALDE:n edustaja). Hänen tukemassaan muutoksessa sana intensiteetti olisi jätetty pois ja komissiolta voisi saada luvan lisätä hakkuita.

Tämän muutoksen parlamentti siis hyväksyi tänään.


Hiilinielut voi nähdä
kahdella tavalla. Fysiikan ja ilmastotieteen näkökulmasta hiilinielut ovat käytännössä negatiivisia päästöjä. Kun metsä kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan, metsiin sitoutuu hiilidioksidia ilmakehästä. Tällä tavoin Suomi kuittaa vuosittain lähes puolet päästöistään.

Suomen metsäteollisuuden ja hallituksen ajamassa näkemyksessä tätä kuviota halutaan hämärtää puhumalla hiilivarastosta, joka tarkoittaa metsiin sitoutuneen hiilen kokonaismäärää. Se, että hakkuumäärien kasvattaminen pienentää vuosittaista hiilinielua, pyritään esittämään ekotekona, koska hiilivarasto kasvaa – tosin hitaammin kuin aiemmin.

Ympäristöjärjestöjen mukaan Suomen kaavailemat lisähakkuut puolittaisivat Suomen hiilivaraston vuosittaisen kasvun eli hiilinielun. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että noin Suomen henkilöautoliikenteen päästöjä vastaava määrä kasvihuonekaasuja ei sitoutuisi metsiin vaan jäisi ilmakehään lämmittämään ilmastoa.

Metsäteollisuuden lisähakkuilla vesitetään siis niitä päästövähennystoimia, joita pyritään tekemään muualla yhteiskunnassa esimerkiksi sulkemalla hiilivoimaloita, parantamalla energiatehokkuutta ja sähköistämällä liikennettä.

Ympäristöjärjestöjen mukaan hakkuiden lisääminen hallituksen suunnitelmien mukaisesti johtaa siihen, ettei Suomen ilmastoa lämmittävä vaikutus juurikaan vähene vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hakkuiden lisääminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta.


Torvalds on perustellut
omaa kantaansa sillä, että hakkuiden lisääminen nyt voisi kasvattaa hiilinielua 2030 ja 2040 -luvuilla.

Tämä logiikka ontuu, sillä suuri osa metsäteollisuuden tuotteista on varsin lyhytikäisiä. Hakkuista aiheutuisi lähivuosina päästöjä, joiden hiili lämmittäisi ilmastoa, kunnes se sitoutuisi vuosikymmenten aikana takaisin metsiin.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olisi tehokkaampaa pitää mahdollisimman paljon hiiltä sitoutuneena metsiin. Tähän asti Suomen hiilinielujen suuruus on perustunut aktiiviseen metsänhoitoon.

”Tilanne olisi vielä parempi, jos metsien annettaisiin vanhentua jonkin verran, tai niitä ei käytettäisi yhtä paljon kuin nyt. Silloin ne olisivat vähän pienempi hiilinielu, koska ne eivät kasvaisi yhtä nopeasti, mutta hiili olisi metsässä varastossa ja sitä kautta poissa ilmakehästä”, meteorologian akatemiaprofessori Timo Vesala sanoo MTV:n haastattelussa.


Suuresta kohusta
huolimatta parlamentin päätös ei ole Suomen tai edes metsäteollisuuden kohtalonkysymys. Vaikka parlamentti olisi äänestänyt Suomen hallituksen kantaa vastaan, ei se olisi estänyt hakkuiden lisäämistä Suomessa.

Hiilinielujen pieneneminen olisi pitänyt kompensoida muuten. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) vakuutti heinäkuussa, että valtio on valmis kattamaan tästä aiheutuvat kustannukset.

Metsätaloutta ja siihen liittyvien hakkuiden lisäämistä on markkinoitu Suomessa biotaloutena ja uusiutuvana energian edistämisenä.

Kyse on lähinnä viherpesusta.

Biotaloudessa puhutaan usein edistyksellisistä tuotteista, joihin puun sisältämä hiili sitoutuisi pitkäksi ajaksi. Käytännössä Suomessa tehdään lyhytikäisiä tuotteita. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas suoltaa sellua ja odottaa, että sen tuottamille sivuvirroille keksittäisiin jotain kestävämpää käyttöä.

Metsien energiakäytössä puiden hiili päätyy puolestaan suoraan ilmakehään lämmittämään ilmastoa. Pitkällä aikavälillä poltetun puun aiheuttamat päästöt sitoutuvat takaisin metsiin, mutta jopa vuosikymmeniä kestävän kierron aikana hiili on ilmakehässä kiihdyttämässä ilmastonmuutosta.


Parlamentin äänestys ei ole
asian lopullinen ratkaisu. Hiilinieluja koskevan EU-lainsäädännön käsittely jatkuu syksyn aikana. Jäsenmaat hakevat asiaan sopua lokakuun ministerikokouksessa. Sen jälkeen parlamentin ja jäsenmaiden kannat sovitetaan yhteen.

lulucf  metsähakkuut  euroopan komissio  euroopan parlamentti  euroopan unioni 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.