Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Emyr Jones / Flickr (CC-BY-ND)

Huoltomiehen kädet
Osaavissa käsissä? Oppositio on huolissaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja nuorten miesten syrjäytymisestä.Emyr Jones / Flickr (CC-BY-ND)

Osaavissa käsissä? Oppositio on huolissaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja nuorten miesten syrjäytymisestä.

Analyysi

Hallitus väistää välikysymyksen ravistelemalla ammatillisen koulutuksen uusiksi

15.3.2017 10.10
Lasse Leipola

Hallitus vastaa tänään keskiviikkona opposition välikysymykseen, joka koskee ammatilliseen koulutukseen kohdistuvaa 190 miljoonan euron leikkausta.

Oppositio on huolissaan siitä, miten varmistetaan aloituspaikkojen riittävyys, koulutuksen laatu sekä se, että nuorten miesten syrjäytyminen saadaan loppumaan.

Hallituksen vastaus näihin huoliin on jo hallitusohjelmaan kuuluva ja pitkään valmisteltu ammatillisen koulutuksen uudistus. Ministeriön mukaan kyseessä on suurin uudistus suomalaiseen koulutusjärjestelmään 2000-luvulla. Se on määrä hyväksyä eduskunnassa viimeistään kesällä ja saada voimaan ensi vuoden alussa.


Uudistus on niin suuri, että se vetää tavallaan maton opposition välikysymyksen alta. Koska kaikki menee enemmän tai vähemmän uusiksi, hallitus voi väistää nykyjärjestelmään liittyvät kysymykset vetoamalla reformiin.

Toisaalta opposition on vaikea löytää aukkoja ja ongelmakohtia uudistuksesta, koska sitä koskevaa esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle. Puhumattakaan siitä, että käytännön toteutuksesta olisi kokemusta tai tutkimustietoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli reformia toimittajille eilen tiistaina. Sen myötä ammatillinen koulutus muuttuu hyvin joustavaksi. Kiinteiden opintoaikojen sijaan opiskelijoilta edellytetään taitoja ja jokaisen opiskelijan opinnot suunnitellaan alussa saakka osaamiseen mukaan.


Oppilaitoksien rahoitus muuttuu aiempaa tulosperustaisemmaksi. Aiemmin lähes kaikki rahoitus on maksettu aloituspaikkojen mukaan. Jatkossa tällä perusteella jaetaan vain puolet.

Rahoituksesta 35 prosenttia jaetaan valmistuneiden opiskelijoiden perusteella ja viimeisen 15 prosenttia saa, jos tutkinnon suorittaneet työllistyvät tai siirtyvät jatko-opintoihin.

Oppilaitokset saavat myös aiempaa laajemmat oikeudet myydä opetustaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle.

Opiskelijoiden kannalta olennaisimpia muutoksia ovat mahdollisuus edetä omaan tahtiin oman osaamisen mukaan, tutkintonimikkeiden väheneminen 351:stä 164:ään, työpaikalla oppimisen lisääntyminen sekä jatkuva haku, mikä tarkoittaa, että koulun voi aloittaa koska vain.


Välikysymyksen nostamat huolet ovat perusteltuja myös uudessa ratkaisussa. Opetusministeriö haluaa houkutella yrityksiä mukaan ammatilliseen koulutukseen, mutta kun rahoitus vähenee, on vaikea nähdä yhteistyössä niille kovin houkuttelevaa porkkanaa.

Koulutussopimuksella työnantajat voivat saada opiskelijoita palkattomaan harjoitteluun, mutta vastineeksi niiden on sitouduttava ohjaukseen. Jää nähtäviksi, löytyykö halukkaita yrityksiä riittävästi.

Oppilaitosten uskotaan saavuttavan säästöjä päällekkäisyyksiä karsimalla. Esimerkiksi nuoret ja aikuiset opiskelisivat jatkossa yhdessä.

Ministeriön keväällä 2016 tekemän kyselyn perusteella osa oppilaitoksista aikoo karsia kuluja lakkauttamalla toimipisteita. Viime vuonna toimipisteitä oli 675 ja vuodelle 2020 ennustetaan 587 toimipistettä.

Toiveena on, että koulujen sulkemiset olisivat lähinnä samalla paikkakunnalla sijaitsevien toimipisteiden yhdistämisiä. Pahimmassa tapauksessa suljettaisiin myös paikkakuntien ainoita toimipisteitä, jolloin koulutuksen saatavuus heikkenee.


Yksi opposition suurimmista huolista on nuorten miesten syrjäytymisen ehkäiseminen.

Hallituksen visiossa tämä toteutuu henkilökohtaisella opintojen suunnittelulla sekä sillä, että suuri osa rahoituksesta on kiinni opiskelijoiden valmistumisesta. Myös lisääntyvän työelämäyhteyden uskotaan motivoivan opiskelijoita.

Uudessa mallissa opettajien rooli muuttuu nykyistä laajemmaksi ja vastuullisemmaksi. Pelkän opetustyön lisäksi opettajien odotetaan auttavan opiskelijoita henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekemisessä ja noudattamisessa sekä jalkautuvat työpaikoille, joissa oppilaat ovat kartuttamassa taitojaan koulutussopimuksella.

Nähtäväksi jää, miten tämä toteutuu. Oppilaitokset arvioivat ministeriön kyselyssä, että vuoteen 2020 mennessä ne joutuvat säästöjen vuoksi vähentäämään 791 opettajaa. Jo nyt säästöjen vuoksi on OAJ:n mukaan irtisanottu 648 opettajaa.

Onko valmistuneista maksettava porkkana riittävän suuri, että kaikki syrjäytyvät nuoret jaksetaan pelastaa? Vai tehdäänkö kouluissa jatkossa kylmiä laskelmia siitä, kenen valmistumiseen vähenevät resurssit kannattaa panostaa?



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.


Vihreä Lanka 5/2017

Lue

Vihreä Lanka

5/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Tuotantoeläimen lyhyt elämä (Sammeli Heikkinen & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri