Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Sanna Vesikansa ja Lauri Korkeaoja
Iiro Törmä

Hyvä vai paha sote?

29.6.2017 11.04
Jenni Leukumaavaara

Soteuudistus kaatuu liian moneen päällekkäiseen uudistukseen ja nykyesityksellä yksityiset toimijat saavat kilpailuedun, sanoo Helsingin vihreä apulaispormestari Sanna Vesikansa. Nykyinen malli ilman valinnanvapautta tuottaa terveyseroja, sanoo Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja, Heidi Hautalan entinen ministeriavustaja Lauri Korkeaoja.

Sanna Vesikansa: Sote-uudistuksella on hyvät
tavoitteet: parantaa kansalaisten hoitoonpääsyä, lisätä
tasa-arvoista palvelua ja säästää kustannuksia. Nykyisen
esityksen valuvika on, että kaikki suuret rakenteelliset
muutokset halutaan tehdä samanaikaisesti. Nyt
pitäisi keskittyä erityisesti sote-uudistukseen eikä tuoda
mukaan maakuntauudistusta, valinnanvapautta ja
integraatiota.

Lauri Korkeaoja: Muutos on suuri, mutta uudistus
on ollut valmistelussa laskentatavasta riippuen koko
vuosikymmenen. Se valmistuu, jos tahtoa löytyy.
Nykyinen malli, jossa kansalaisella ei ole valinnanvapautta,
ja vain työterveyshuollon asiakkailla on hyvä palveluiden
saatavuus, ei ole kestävä ja tuottaa terveyseroja.

SV: Samaa mieltä, että työterveyshuollon pitää olla osa
uudistusta. Yhdenvertaisten palvelujen takaamiseksi
uudistus tarvitaan, mutta valinnanvapauteen tarvitaan
kunnon siirtymäaika ainakin Uudellemaalle.

LK: Valinnanvapaus antaa erityisesti suurten kaupunkien
asukkaille paremmat palvelut ja hidastaa myös
syrjäisempien seutujen palveluiden vähenemistä. Esitetty
malli tukee uusien asemien perustamista erityisesti
sinne, missä on sosioekonomisia ongelmia ja iäkäs
väestö. Valinnanvapaus tarkoittaa, että tuottajat
kilpailevat palvelun laadulla. Asiakkaita ei voi valita.
Jos palvelu on huonoa, ihmiset valitsevat toisen sote-
keskuksen.

SV: Valinnanvapaus on asiakkaan kannalta hyvä asia ja
kirittää myös julkista tuottamaan laadukkaita palveluja.
Ongelmana on etenkin lakiesityksen aikataulu, jossa
julkisen, eli maakunnan, pitäisi olla valmiina vuoden
päästä syksyllä 2018, jolloin asiakkaat saavat alkaa valita
tuottajansa aluksi suun terveydenhuollon ja myöhemmin
muiden palvelujen osalta. Maakuntien päättäjät
on vasta valittu tammikuussa, eikä aikataulu ole
millään tavalla realistinen. Tämä antaa kilpailuedun
yksityisille yhtiöille.

LK: Meillä ei esimerkiksi ole toimitiloja toisin kuin julkisella. Yksityinen tuottaja ei myöskään saa maakunnalta
senttiäkään enempää palvelun suorittamisesta
kuin julkinenkaan. Palvelusta saatava korvaus on kiinteää.
Käynnit eivät vaikuta tuottajan saamaan korvaukseen.

SV: Tuottajalle korvaus on tosiaan sama. Siinä maakunnan
yhtiöt ja yksityiset ovat täysin samalla viivalla.
Kun tuottaminen ja järjestäminen erotetaan, maakunnan
näkökulmasta on ongelmallista, että se vastaa kaikesta,
mutta sillä ei ole verotusoikeutta. Maakunnalla
ei ole käytännössä autonomiaa. Se on iso perustuslaillinen
kysymys, joka pitää ratkaista.

LK: Verotusoikeus voisi olla järkevä muutos. Nyt maakunnilla
on vastuu palveluista muttei vastuuta rahoituksesta.
Tuleeko isännättömän rahan ongelma?

SV: Onko sosiaali- ja terveysministeriö parempi isäntä
valvomaan koko Suomen rahankäyttöä ja kansalaisten
yhdenvertaisuutta? En usko.

LK: Järkevää voisi olla, että suurilla kunnilla olisi oikeus
perustaa omia yhtiöitä. On kummallista, että Kainuu,
jossa on alle 100 000 asukasta voi perustaa oman
yhtiön, mutta yli 600 000 asukkaan Helsinki ei. En usko,
että maakunnan kokoinen jättiyhtiö on tehokas toimija.

SV: Ehdottomasti tarvitaan alueellista muokkaamisvaraa.
Pääkaupunkiseudun haasteet ovat aivan erilaisia
kuin syrjäseudulla. Esityksessä kummallista on myös
esimerkiksi se, ettei maakunnan yhtiöillä olisi oikeutta
käyttää maakunnan tukipalveluja, kuten laboratorioita.
Suuruus ei tuo tehokkuutta kaikessa, mutta joissakin
erityistoiminnoissa maakunnan kokoinen yhtiö on
taas järkevä.

LK: Maakunnan liikelaitos, joka tuottaa erikoistason
palvelut, on järkevää pitää riittävän suurena. Mutta kun
puhutaan niistä perustason palveluista, jotka ovat valinnanvapauden piirissä, kannattaisi pysyä pienemmissä
– ja näin useammissa – tuottajissa.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.