Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Datavisualisoija. Yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahtea ehdotettiin eniten Suomen Hans Roslingiksi.Sammeli Heikkinen

Datavisualisoija. Yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahtea ehdotettiin eniten Suomen Hans Roslingiksi.

Kuka on Suomen Hans Rosling? Tässä on Vihreän Langan valinta!

22.8.2017 16.12
Juuso Janhunen

Ruotsalaisakateemikko Hans Rosling oli lääkäri ja tilastotieteilijä, joka tunnettiin tieteen popularisoijana ja maailman tilan väsymättömänä selittäjänä.

Roslingin kuolemasta on noin puoli vuotta. Data kaipaa avaajaa. Jos uusi Rosling tulisi Suomesta, kuka hän olisi? Vihreä Lanka kysyi ehdotuksia suomalaisilta tiedeviestijöiltä ja tutkijoilta. Eniten mainintoja sai suurelle yleisölle melko tuntematon tilastotieteilijä.


Hans Roslingin esiintymiset tv:n ajankohtaisohjelmissa ja TED-talksin kaltaisissa maailmanlaajuisesti suosituissa tapahtumissa tekivät hänestä kuuluisan etenkin sosiaalisessa mediassa.

Esiintymisissään Rosling kansantajuisti ja havainnollisti monimutkaisia ilmiöitä väestönkasvun tuottamista haasteista maailman varallisuuskehitykseen.

Apunaan hän käytti tilastoja, niistä tehtyjä visualisointeja, legopalikoita tai vaikka hedelmiä. Roslingista on olemassa jopa video, jossa hän esittelee taitojansa miekannielijänä.

Rosling ilmensi monella tapaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja korkean koulutusasteen ihanteita. Hän oli sanavalmis, sivistynyt ja hänen puheenvuoronsa perustuivat tutkittuun tieteelliseen tietoon.

Hän uskalsi myös kritisoida mediaa sen välittämästä maailmankuvasta. Kuuluisaksi on noussut muun muassa video, jossa akateemikko ripittää Tanskan yleisradioyhtiön toimittajaa siitä, että media antaa maailman tilasta liian ikävän kuvan.

Roslingin videoihin voi tutustua myös Gapminder-säätiön sivulla.


Suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen korkeatasoisuutta pidetään yhtenä maamme kilpailuvalteista. Voisiko seuraava Hans Rosling löytyä Suomesta? Kartoitimme ehdokkaita kysymällä tieteen asiantuntijoilta.

“Tämän vuoden J.V. Snellman-palkinnon voittanut aivotutkija Minna Huotilainen tulee ensimmäisenä mieleen”, vastaa yksi tiedeviestintään erikoistuneen Kaskas Median perustajista, Liisa Mayow.

Hetken kysymystä pohdittuaan hän keksii muitakin kotimaisia tieteentekijöitä, joiden esiintymistä on ilo seurata:

“Helsingin yliopiston emeritusprofessorilla Arto Mustajoella on aina erinomaisia käytännön esimerkkejä takataskussaan. Kosmologi Syksy Räsänen sekä ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Tuomas Aivelo ovat hyviä havainnollistamaan ja kielellisesti lahjakkaita”.

Mustajoki on kielitieteilijä ja Venäjän tuntija. Räsänen on toiminut Helsingin Sanomien tiedekolumnistina, ja kommentoi aktiivisesti myös ihmisoikeuskysymyksiä. Aivelo taas on ahkera bloggaaja, joka tutkii muun muassa hyönteisiä ja pieneliöitä.


Kaikki heistä ovat hyviä ehdokkaita, mutta löytyisikö joku, joka painii aikamme isojen kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen tai globaalin talouden parissa?

Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma on erikoistunut kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Hän tarjoaa hieman yllättäen tehtävään entistä poliitikkoa.

Oras Tynkkysessä olisi potentiaalia. Hän hallitsee isot kokonaisuudet, ei pelkää numeroita ja popularisoi estoitta. Oikeastaan hänen tarvitsee vain tehdä väitöskirja, ura YK:ssa ja ikääntyä hieman särmikkäästi”, Vihma kehuu.

Hän myös kommentoi, että tieteen popularisoinnissa suomalaisten heikkous on tiedon visuaalisessa esittämisessä.

“Tämä on resurssien valossa täysin epäreilu vertailu, mutta kyllähän kotimaisten tutkimuslaitosten ja esimerkiksi World Recources Instituten infografiikoissa ja visualisoinneissa on suuri ero”.


Mitä sanovat visualisoinnin ammattilaiset, kai nyt Suomesta joku esiintymistaitoinen ja tiedon visualisoinnin hallitseva akateemikko löytyy?

“Lähimmäksi Roslingia taitaa päästä tilastotieteilijä Kimmo Vehkalahti, jolla on energinen ja hauska tapa esiintyä”, pohtii Juuso Koponen.

Hän on Koponen & Hildén -informaatiomuotoilutoimiston osakas ja julkaissut yhdessä yhtiökumppaninsa Jonatan Hildénin ja Aalto Yliopiston emeritusprofessori Tapio Vapaasalon kanssa Tieto näkyväksi -teoksen. Kirjaa on arvioissa kiitelty tiedon visualisoinnin ensimmäiseksi kotimaiseksi merkkiteokseksi.

Myös Hildén hehkuttaa Vehkalahtea.

“Hänellä on riemastuttavan intohimoinen suhtautuminen tilastoihin ja graafeihin”.

Vehkalahti saa kehuja myös väitöskirjatutkija, sosiologi Tuukka Ylä-Anttilalta, joka on erikoistunut populismin tutkimukseen.

“Sovittaisin Suomen Roslingin kruunua Kimmo Vehkalahden päähän. Hän on tehnyt tilastotieteestä mielenkiintoista avaamalla kursseja ja materiaaleja kaikkien saataville ja sisällyttänyt opintoihin avoimen datan ja visualisoinnin oppeja.”

Vehkalahti on siinä mielessä yllättävä valinta, ettei hän ole suurelle yleisölle tuttu. Ylä-Anttila huomauttaakin, että tiedon popularisointia voi tehdä monella tapaa.

“Hyvä esimerkki on Esko Valtaoja, joka on kotimaisen tiedekentän ylivoimaisesti tunnetuin nimi suomalaisten keskuudessa. Hänet tunnetaan paremmin juuri tieteellisen maailmankuvan puolustajana, kuin oman tutkimuksensa kautta.”

Langan Roslingiksi siis valittiin Kimmo Vehkalahti. Oliko valinta oikea? Katso video ja päätä itse.

Vehkalahti pitää kaikille avointa yhteiskuntatilastotieteeseen johdattavaa kurssia jälleen tänä syksynä Helsingin yliopistossa.

Otsikkoa muutettu klo 16.55.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.


Vihreä Lanka 5/2017

Lue

Vihreä Lanka

5/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Tuotantoeläimen lyhyt elämä (Sammeli Heikkinen & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri