freeimages.com

Miten arvonlisäveroa voi korottaa nostamatta kokonaisverotusta? Näin temppu tehdään

9.2.2016 12.20

Annakaisa Suni

Hallituksen talouspolitiikassa yksi linjaus on ylitse muiden: kokonaisveroaste ei saa kiristyä. Hallitus voisi kuitenkin nostaa arvonlisäveroa ja pitää silti kiinni linjauksestaan.

Kokonaisveroaste ei nimittäin tarkoita yksittäisten ihmisten keskimäärin maksamia veroja, selittää finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä. Kokonaisveroasteeseen kuuluu yhteiskunnan koko veropotti, siis myös yritysten maksamat verot ja työnantajamaksut, jotka nekin luetaan veroiksi.

Hallitus voi siis korottaa arvonlisäveroa ja samalla laskea työnantajamaksuja eli tehdä niin sanotun fiskaalisen devalvaation. Se tähtää työnantajien kulujen alentamiseen ja sitä kautta viennin edistämiseen.

"Tietysti käy niin, että verotaakkaa siirtyy yhdeltä toiselle", Pylkkänen sanoo.

Yritykset siis maksaisivat vähemmän ja kaikki ihmiset tavaroita tai palveluita ostaessaan enemmän.

Yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia. Elintarvikkeista ja ravintolassa syömisestä maksetaan alennettua veroa 14 prosenttia ja muun muassa julkisesta liikenteestä ja lääkkeistä 10 prosenttia.

Arvonlisäveron tai alennettujen verokantojen nosto on taloustieteilijöiden suosiossa. Sitä suosittelevat Talouspolitiikan arviointineuvosto, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja kehittyneiden maiden talousjärjestö OECD.

Kokoomus kannattaa arvonlisäveron nostoa. Perussuomalaiset ja keskusta ovat vastustaneet sitä, koska arvonlisävero on tasavero, joka koskee suhteellisesti enemmän pienituloisiin. Keskusta ei kuitenkaan sulje pois veronkorotuksen mahdollisuutta.

Hallitus toivoo nyt niin sanottua yhteiskuntasopimusta työmarkkinajärjestöiltä. Jos sitä ei synny, työnantajien kustannuksia alennetaan muun muassa lomia leikkaavalla kiristyspaketilla. Jos sekään ei onnistu, arvonlisäveron korotus ja työnantajamaksujen nosto on odottamassa työkalupakissa.

Tweet