SA-kuva

Onko ajatuksessa vapaaehtoisesta asepalvelusta järkeä? Näin vastaa asiantuntija

23.9.2016 15.17

Sammeli Heikkinen

Vihreiden tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjapaperi on joutunut melkoisen poliittiseen riepotukseen. Torstaina jopa puolustusministeriön ensi vuoden budjettia koskeva keskustelu eduskunnassa liukui vihreiden linjauksen reposteluun.

Vihreä Lanka pyysi Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen emeritustutkijaa Unto Vesaa arvioimaan vihreiden linjauksia. Vesa on tutkinut muun muassa Euroopan ja Pohjoismaiden turvallisuusyhteistyötä, joita painotetaan myös vihreiden paperissa.

Eniten keskustelua on herättänyt linjapaperin kohta, jonka on tulkittu tarkoittavan sitä, että vihreät haluaa romuttaa asevelvollisuusarmeijan.

"Asevelvollisuus on uudistettava sukupuolia tasa-arvoisesti kohtelevalla tavalla valikoivan asevelvollisuuden suuntaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on asepalveluksen täysi vapaaehtoisuus", linjapaperissa sanotaan.

Vapaaehtoinen asepalvelus siintelee siis vasta jossain hamassa tulevaisuudessa. Mutta mitä sukupuolia tasa-arvoisesti kohteleva asevelvollisuus voisi käytännössä tarkoittaa?

"Periaatteessa muotoilu voisi tarkoittaa sitä, että sekä
naisille että miehille tarjottaisiin samanlaisen sabluunan mukaan ase- tai kansalaispalvelusta, mutta valikoivasti", Unto Vesa pohtii.

Jos asevelvollisuudesta jossain vaiheessa siirryttäisiin vapaaehtoiseen asepalveluun, millaisen armeijan Suomi saisi sillä jalkeille?

"On ilmeistä, ettei niin saataisi koottua nykyisen kaltaisia joukkoja eikä reservejä. Toisaalta emme tiedä, millaisiin uhkakuviin tai tarveharkintoihin esimerkiksi 10–30 vuoden päästä kuluttua päädytään."

Asevelvollisuuden kannatus Suomessa on sen verran vahvaa, ettei siitä luopuminen ole Vesan mukaan lähitulevaisuudessa todennäköistä.

"On silti tärkeää, että pidetään yllä keskustelua myös pitkän aikavälin tavoitteista. Armeijoiden rekrytointitavat ovat viimeisen parinsadan vuoden ajan vaihdelleet suuresti ja vaihtelevat nytkin suuresti maasta toiseen. Ei yleiseen asevelvollisuuteen perustuva systeemi kovin yleinen ole."

Vihreät linjaa, että eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä pitäisi syventää. Puolue muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti oli vuonna 2015 noin 200 miljardia euroa, toiseksi eniten maailmassa Yhdysvaltain jälkeen.

"Tällä hetkellä resurssit kuitenkin pirstaloituvat eri jäsenvaltioiden välille, ja kokonaisuutta vaivaa tehottomuus", linjapaperissa sanotaan.

Vihreiden mielestä olisikin syytä parantaa EU-maiden yhteistyötä. Puolustusyhteistyö pienemmissäkin piireissä, esimerkiksi Benelux-maiden tai Pohjoismaiden kesken.

Vihreiden mielestä Suomen pitäisi mennä entistä tiiviimmin Ruotsin kylkeen. Puolueen mukaan Suomen vahvat maavoimat ja Ruotsin ilmavoimat ja laivasto täydentäisivät toisiaan hyvin.

"Ruotsi ja Suomi voivat hyötyä etenkin syvemmästä yhteisestä ilma- ja merivalvonnasta sekä koulutuksesta esimerkiksi sukellusveneiden ja muun tekniikan yhteiskäytössä, rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa", linjapaperissa sanotaan.

Toisaalta vihreät ei kuitenkaan veisi Suomea vielä Natoon. Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitäisi päättää kansanäänestyksessä.

Kiinnostaisiko eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen muita EU-jäsenmaita, joista suurin osa on jo Naton jäseniä?

"Suurelle osalle Nato on keskeinen toimija. Ne varmaan tarkastelevat EU:n puolustusta siitä näkökulmasta, mitä lisäarvoa se voisi tuoda. Etenemismahdollisuuksia olisi varmaan juuri kriisinhallinnassa. Tietysti voisi toivoa, että myös materiaalihankinnoissa, mutta niissä monet maat vahtivat tarkasti oman puolustusteollisuutensa etuja."

Entä onko Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön lisääminen järkevä tavoite?

"Suomella ja Ruotsillahan on ollut aiemminkin puolustusyhteistyötä, erityisesti kriisinhallinnassa. Vallitsee aika vahva käsitys siitä, että yhteistyötä voidaan lisätä muun muassa materiaalihankinoissa ja ilma- ja merivalvonnassa", Vesa vastaa.

Hänen mukaansa eri aselajien työnjaossa maiden välillä tuskin päästään kovin pitkälle. Puolustusliiton haikaileminen ei ole realistista.

"Sitä vihreät eivät tosin teekään."

Pohjoiset arktiset alueet vihreät haluaisi rauhoittaa niin, että fossiiliset polttoainevarat jätettäisiin maaperään ja kaikkea alueen hyödyntämistä säädeltäisiin ympäristön- ja ilmastonsuojelun määräämin reunaehdoin. Näin myös vähennettäisiin alueen mahdollisia konflikteja.

"Arktiksen hyödyntämiselle on saatava kattavat yhteiset säännöt, jotka kunnioittavat alueen herkkää luontoa ja alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia sekä varmistavat alueen vakauden", linjauksessa sanotaan.

Vesa ei pidä todennäköisenä, että luonnonvaroja hyödynnettäisiin näin maltillisesti. Hän kuitenkin uskoo, että Arktista nimenomaan konfliktinsytykkeenä on yliarvioitu.

"Todellisuudessa se tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön. Arktisilla alueilla on näyttöä nimenomaan positiivisesta kehityksestä."

Tweet