Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia

Suomen kehitysyhteistyö tuloksellista – nyt uhkana rajut leikkaukset

4.6.2015 10.58

Lasse Leipola

Suomen kehitysyhteistyö on ollut tehokasta ja tuloksellista, arvioi asiaa eduskunnan pyynnöstä ja ulkoministeriön toimeksiannosta selvittänyt Ritva Reinikka. Asiasta kerrotaan Kepan sivuilla.

Maailmanpankissa inhimillisen kehityksen ohjelman johtajana työskentelevä Reinikka arvioi, että Suomen vahvuuksista ovat vesihuolto, metsäosaaminen, koulutus, sukupuolten tasa-arvo ja vammaistyö.

”Vaikka viimeaikaisissa julkisissa keskusteluissa on noussut esiin joitakin epäilyksiä, on monia syitä, miksi suomalaiset — jotka tuntevat köyhyyden hyvin ei niin kaukaisestakaan historiasta — voivat olla ylpeitä kehitysapuohjelmastaan. Sen fokus on voimakkaasti köyhyyden vähentämisessä, se on käytännöllinen ja se perustuu parhaaseen suomalaiseen ammattitaitoon”, Reinikka tiivistää arviossaan.

Reinikan mukaan osa Suomen kehitysyhteistyön saavutuksista on jäänyt piiloon, koska erityisesti kansalaisjärjestöjen toiminnan tuloksia ei ole seurattu riittävän tarkasti. Esimerkiksi piensäätiöt on arvioitu viimeksi vuonna 2008 ja Kepa vuonna 2005.

Reinikka löysi kehitettävää myös viestinnästä, sillä suomalaiset ovat huonosti perillä maailman kehityksestä. Esimerkiksi neljä viidestä suomalaisista arvelee äärimmäisen köyhyyden maailmassa lisääntyneen, vaikka se on parinkymmenen viime vuoden aikana puolittunut.

”Yli neljä viidesosaa suomalaisista uskoo, että kehitysmaiden lapsista alle puolet käy koulua – tosiasiassa koulua käy yli 90 prosenttia. Vain yksitoista prosenttia suomalaisista on tietoisia lapsikuolleisuuden dramaattisesta laskusta viime vuosina.”

Reinikan mukaan kehitysyhteistyön pirstaleisuutta tulisi vähentäminen eli keskittää apua suuremmiksi kokonaisuuksiksi tulosten takaamiseksi.

”Rahoitus jakautuu laajalle erityisesti kansalais- ja monenkeskisten järjestöjen tuessa. Samoin olisi hyvä pohtia, kuinka monessa kaikkein hauraimpiin kuuluvassa valtiossa Suomen kannattaa työskennellä samanaikaisesti”, Reinikka arvioi.

Hänen mukaansa tutkimusnäyttö ei tue usein toistettua väitettä, että kehitysyhteistyö systemaattisesti heikentäisi maan omia kehittymisen mahdollisuuksia tai köyhien ihmisten asemaa.

Reinikan raportti tulee myöhään uuden hallituksen linjauksien kannalta. Viime viikolla päättyneissä hallitusneuvotteluissa päätettiin leikata kehitysyhteistyössä 300 miljoonaa eli yli kolmannes. Sen lisäksi päästökauppatuloja ei enää aiempaan tapaan ohjata kehitysyhteistyöhön.

Torstain Helsingin Sanomien mukaan uuden hallituksen leikkaukset pudottavat kehitysyhteistyön osuuden Suomen bruttokansantuotteesta 0,35 prosenttiin. Viime vuonna osuus oli 0,6 prosenttia, mutta nyt pudotaan puoleen kansainvälisestä 0,7 prosentin tavoitteesta, joka piti saavuttaa tänä vuonna.

”Suomi siirtyy jatkossa globaalisti kehitysyhteistyön tukijoiden kevyeen sarjaan. Kaikkia raportissa mainittuja kehittämisalueita ei tarvitse kehittää, koska Suomen toiminta tulee olemaan tulevaisuudessa vain pienimuotoista. Faktisesti leikkaukset kansalaisjärjestöjen ja humanitaarisen avun osalta ovat enemmän kuin dramaattiset. Voi olla, että usean kansalaisjärjestön toiminta käy mahdottomaksi tai jopa kokonaan loppuu”, sanoo toiminnanjohtaja Jouni Hemberg Kirkon ulkomaanavun tiedotteessa.

HS:n mukaan Kirkon ulkomaanavun ja Kepan on varauduttava 30–40 prosentin leikkauksiin. Lehden haastattelema tuore kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) sanoo, että rahoitusta karsitaan myös kansainvälisiltä järjestöiltä kuten Unicefilta.

Asiantuntijan mukaan myös hätäapu on vaarassa, vaikka Toivakan mukaan ”Suomi kantaa jatkossakin vastuunsa kansainvälisissä kriiseissä”.

”Mikäli kehitysavun budjettia todella leikataan jopa 45 prosenttia hallituksen kaavailemalla tavalla, on syytä huomata, että pitkäjänteisen kehitysyhteistyön lisäksi samalla leikataan myös hätäapua. Tämä tarkoittaa, että kykymme auttaa ihmisiä katastrofitilanteissa heikkenee rajusti”, Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva sanoo.

Lisätty kello 13.30 kaksi kappaletta kehitysyhteistyön pirstaleisuudesta sekä linkki aihetta koskevaan tiedotteeseen.

kehitysyhteistyö 

Tweet