Suomen maine Euroopassa muuttui tylymmäksi jo viime hallituskaudella

Kyseenalaista mainetta. Lahdessa vastaanottokeskuksen liepeillä mellakoineessa joukossa pyöri myös pahvitötteröön pukeutunut mies. Ku klux klan -imitaatio huomioitiin laajalti maailmalla, tässä New York Timesin sivuilla.

2.10.2015 10.05

Emmi Skytén

Suomi on noussut viime aikoina kansainvälisiin otsikoihin epämukavissa yhteyksissä. Ensin Suomi jätti äänestämättä EU:n huippukokouksessa turvapaikanhakijoiden jakamisesta. Sitten kuva Ku Klux Klan -asuun pukeutuneesta mellakoijasta levisi maailmalla.

Euroopan maiden suhtautuminen Suomeen on muuttunut kuitenkin jo edellisellä hallituskaudella, sanovat ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja tutkija Tuomas Iso-Markku.

Saksalaista mediaa seuraava Iso-Markku kertoo, että esimerkiksi Suomen äänestämättä jättäminen pakolaisten jakamisesta huomattiin Saksassa. Merkittävämpiä Suomi-kuvan kannalta olivat hänestä edellisen hallituksen päätökset Kreikka-vakuuksista, jolloin Suomi poikkesi aikaisemmalta sovittelevalta ja ratkaisukeskeiseltä linjaltaan.

”Eurokriisiasiat, erityisesti vakuudet olivat sellaisia, jotka huomioitiin todella laajalti. Niissä oli myös oikeasti väliä lopputuloksen kannalta, miten Suomen hallitus asemoitui. Pakolaiskysymyksessä Suomen kannalla ei ollut merkitystä lopputulokseen.”

Tiilikaisen mielestä ulkomailla on huomattu perussuomalaisten valtaannousu ja Suomessa vahvistunut EU-kriittinen ajattelu.

”Jos ajatellaan Suomen mainetta, voi sanoa, että Suomi on ollut vähän itsekkäämpi. Kotimaan poliittinen ajattelu on erinäköistä kuin mitä se oli integraation ensimmäisinä vuosikymmeninä.”

Aiemmin puolueilla oli vahva konsensus ulkopolitiikasta. Nyt jakolinja on vahvempi, Tiilikainen sanoo. Siksi hallitus joutuu nyt tekemään enemmän kompromisseja kuin aikaisemmin.

”Ei voi sanoa, että hallitus olisi vähemmän kiinnostunut Suomen maineesta. Hallituksen sisällä on nyt enemmän eroja ulkopolitiikan ja kansainvälisen politiikan suhteen kuin aiemmin.”

Iso-Markun mielestä muiden EU-maiden hallitukset ymmärtävät, että esimerkiksi Suomen äänestämättä jättäminen pakolaiskysymyksessä liittyi Perussuomalaisten hallituksessa olemiseen. Hän huomauttaa kuitenkin, että Suomen kaltaisen pienen maan poliittinen pääoma kuluu herkästi. Jos EU-maiden neuvotellessa Suomi asettuu poikkiteloin tai tekee arvaamattomia päätöksiä, Suomen vaikutusvalta heikkenee. Jos Suomi taas yrittää löytää kompromisseja ja ratkaisuja EU-maiden yhteisiin ongelmiin, Suomen ääntä kuullaan herkemmin.

”Muiden EU-valtioiden ymmärrys sisäpoliittisia haasteita kohtaan on rajallinen. Sitä korttia ei voi aina käyttää, että tilanne on sellainen, että meidän pitää sisäpoliittisesti tehdä näin”, Iso-Markku sanoo.