Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Elina Grundström
Aarteen jäljillä? Rompaksen kultaesiintymä Ylitorniossa vaikuttaa poikkeuksellisen rikkaalta. Näkyvä kulta on katinkultaa, mutta se enteilee löydöksen korkeaa kultapitoisuutta.
Suomessa tehty kaksi mokaa kaivosalalla – nyt uusi buumi on ovella
17.10.2016 16.49
Kaivoksilla on huono maine. Talvivaara varjostaa alaa ja esimerkiksi eläkerahastot karttavat tällä hetkellä mainesyistä kaivosyhtiöitä. Se on tietokirjailija Elina Grundströmin mielestä virhe.
”Suomesta ei löydy halua sijoittaa lupaavien esiintymien tutkimiseen. Sen sijaan on otettu käyttöön metallipitoisuudeltaan köyhiä kaivoksia”, Grundström sanoo.
Grundströmin kaivosalasta kertova Malminetsijät-kirja julkaistiin tänään. Hänestä malminetsintää pitäisi olla Suomessa paljon enemmän, koska siten löydettäisiin hyvät metallipitoiset esiintymät.
Tärkeää olisi myös paljon nykyistä tiukempi kontrolli, kun kaivosta perustetaan. Viranomaisten pitäisi varmistaa, että kaivosyrityksen tekninen ja ympäristöosaaminen on riittävää ja että sillä on vakavaraisuutta selvitä mahdollisista ongelmista.
Potentiaalisten kaivosten löytämiseksi alkuvaiheen tutkimukseen pitäisi löytyä suomalaista rahaa.
"Se auttaisi pitämään kaivosten sisältämän kansallisvarallisuuden suomalaisten hallinnassa", sanoo Grundström.
Suomessa on Grundströmin mukaan tehty kaksi suurta mokaa.
”Meillä ei ole ymmärretty metallien normaalia hintakehitystä. Outokummun esiintymät myytiin halvalla, kun metallien hinnat olivat juuri lähdössä ennätysmäiseen nousuun. Talvivaaraan puolestaan panostettiin, kun oli nikkelin hintahuippu. Suomessa ei ole ollut resurssiosaamista.”
Muutaman viime vuoden ajan malminetsintä on ollut hiljaista. Suomen malmiesiintymät ovat pitoisuuksiltaan pieniä, joten niitä kannattaa kaivaa vain, jos raaka-aineesta saa hyvän hinnan.
Nyt seuraava kaivosbuumi voi olla kulman takana.
”Se voi tulla ennemmin kuin kuvitellaankaan. Olin yllättynyt, kun kirjaa varten tarkistin malminetsintävarausten nykytilannetta. Tukesissa asiantuntijat sanoivat, että tänä vuonna on tänne tullut uusia ulkomaisia malminetsintäyhtiöitä”, sanoo Grundström.
Yksi merkki seuraavasta kaivosbuumista voi olla, että Sakatin malmion etsintälupa nytkähti kesällä eteenpäin. Syväkairaukset jatkuvat todennäköisesti siellä.
Vihreiden kunnanvaltuutettu Riikka Karppinen on jo vuosia profiloitunut Sakatin kaivauksen vastustajana. Sakatin esiintymä sijaitsee nimittäin Natura-alueeksi merkityllä Viiankiaavalla.
"Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käydään keskustelua siitä, miten kaivoslakia pitäisi selkiyttää. Sitä tarvitaan, jotta luonnonsuojelijoilla ja malminetsijöillä olisi sama käsitys siitä, mitä luonnonsuojelualueilla sallittu 'vähäinen malminetsintä' tarkoittaa", sanoo Malminetsijät-kirjan julkistamistilaisuudessa puhunut Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun.
Mutta miksi Grundström haluaa Suomeen lisää kaivoksia, vaikka viime vuosien kokemukset niistä ovat huonoja?
"Maailmassa kaivataan esimerkiksi lithiumia ja muita harvinaisia metalleja. Koko uusi digitaalinen talous ja uusiutuvan energian tekniikat ovat näiden saatavuudeltaan epävarmojen harvinaisten metallien varassa. Näitä metalleja tarvitaan vain pieniä määriä, silloin kaivos ei ole ehkä ympäristöllekään niin haitallinen."
Elina Grundström toimi Vihreän Langan päätoimittajana vuosina 2006-2010.
kaivosteollisuus kaivostoiminta kaivos
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
