Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Maria Morri (CC BY SA 2.0)

Sidottua hiiltä. Metsä sitoo hiiltä kasvaessaan.Maria Morri (CC BY SA 2.0)

Sidottua hiiltä. Metsä sitoo hiiltä kasvaessaan.

Suomi lobbaa EU:n päästötavoitteita vastaan - kuvitellaanko metsän hiilinieluista liikoja?

20.3.2017 16.30
Emmi Skytén

Suomi lobbaa voimakkaasti sitä vastaan, että metsien hakkuusta rokotettaisiin EU:n ilmastotavoitteita laskettaessa. EU:ssa halutaan vähentää päästöjä suojelemalla metsiä, Suomen ilmastopolitiikka taas nojaa metsien käyttämiseen entistä enemmän biopolttoaineeksi.

Joukko tutkijoita on huolissaan Suomen näkemyksestä. Vihreän Langan haastatelema asiantuntija arvioi, että hallituksen käsitys metsien hiilensitomiskyvystä on epärealistinen.


EU:ssa sorvataan energia-ja ilmastotavoitteita vuoteen 2030 asti. Osana ilmastopakettia EU:n komissio ehdottaa uutta laskentatapaa maankäytön päästöjen laskemiseksi. Maankäytön päästöjä syntyy esimerkiksi, kun metsää hakataan teiden tai rakennusmaan tieltä. Kasvaessaan metsät taas sitovat hiiltä.

Metsänielujen laskeminen perustuisi vertailutasoon eli siihen, kuinka paljon mailla on ollut metsää. Tämän metsäalan pienemisestä sakotettaisiin. Suomi suunnittelee hakkaavansa metsiä tulevaisuudessa enemmän, sillä tällä hetkellä Suomi perustaa ilmastopolitiikkansa pitkälti niin sanotun biotalouden kasvattamiseen.

Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) mukaan laskentatapa on Suomelle epäreilu. EU-maiden metsänkäyttöasteet eli se, kuinka paljon metsää hyödynnetään, vaihtelevat. Suomessa metsää hyödynnetään suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Tiilikaisen mukaan vaarana on, että Suomelle asetetut tavoitteet rajoittaisivat biotalouden kasvattamista. Siksi Suomi yrittää nyt lobata muutosta EU:n komission metsänielujen laskentaehdotuksiin.

"Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen olen tavannut ilmastokomissaaria viidestä kymmeneen kertaa ja parikymmentä kahdenvälistä neuvottelua eri jäsenmaiden ministereiden kanssa", Tiilikainen sanoi maanantaina.


Mutta onko biotalous hyväksi ilmastolle? Laaja joukko suomalaisia tutkijoita aikoo julkaista perjantaina julkilausuman, koska he ovat huolissaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien vaikutuksista ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.

Tiilikaisen mukaan tiede on otettu huomioon Suomen metsäpolitiikassa. Hänen mukaansa eri tutkijoiden näkemykset puunkäytön lisäämisen ilmastovaikutuksista eroavat:

"Toiset tutkijat esittävät, että monimuotoisuuden hyödyksi pitäisi tehdä enemmän ja että puun käyttö voi olla lyhyellä aikavälillä haitallista ilmaston kannalta. Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin lisätä puun käyttöä, jos ilmastonmuutoksen synnyttäneistä fossiilisista polttoaineista halutaan eroon."


Puhe metsänielujen laskentatavan
perustuu harhakäsitykseen, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja, professori Mikael Hildén.

Suomi on pettynyt komission ehdotukseen siksi, että siinä ei oteta huomioon metsänhoidon vaikutuksia metsien kykyyn sitoa hiiliä. Suomi haluaisi, että jos metsää hoidetaan eli puita kaadetaan ja uusia istutetaan tilalle, metsien laskettaisiin sitovan enemmän hiiltä. Suomi haluaisi myös, että esimerkiksi liikenteen päästöjä Suomessa voitaisiin kompensoida metsänhoidolla.

Komissio ei kuitenkaan halua tehdä tällaisia sääntöjä, koska hiilen sitomista metsänhoidolla on vaikea laskea. Myös Hildén on tutkimuksissaan havainnut, että metsän hiilensitomiskyvyn kasvattaminen ei ole helppoa.

"Suomella on epärealistinen käsitys siitä, kuinka helppoa se on. Nielun lisääminen ei ole niin helppo temppu, että heti kun metsä kasvaa paremmin, nielu kasvaa. Esimerkiksi harvennushakkuissa menetetään hiiltä, ja kestää vuosikymmeniä, ennen kuin hakkuiden aiheuttama nielu on kompensoitunut", Hildén sanoo.

"Valtioneuvosto kuvittelee, että on mahdollista sekä syödä kakkua että säilyttää se. Ei ole ymmärretty tai haluttu ymmärtää, mikä dynamiikka on."


Suomi on ehdottanut myös, että maat määrittelisivät itse hiilinielujen vertailutason eli tason, jonka supistumisesta maata sakotettaisiin.

Hildénin mukaan kaikilla mailla pitäisi kuitenkin olla samat säännöt. Maa ei saisi itse ilmoittaa hiilinielun suuruutta, koska silloin voisi käydä niin, että jokin maa esittäisi laskuja siitä, että sillä on iso hiilinielu, mutta todellisuudessa näin ei olisi.

"Perimmäinen tavoitteen pitäisi olla Pariisin sopimuksen mukaiset tavoitteet sekä se, miten Eurooppa ja Suomi siinä mukana pääsee kokonaan pois fossiilitaloudesta", Hildén sanoo.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.


Vihreä Lanka 5/2017

Lue

Vihreä Lanka

5/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Tuotantoeläimen lyhyt elämä (Sammeli Heikkinen & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri