Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Touko Aalto: ”Etuoikeutettujen tehtävä on poistaa syrjiviä rakenteita”

Iiro Törmä

Touko Aalto
Iiro Törmä

29.6.2017 17.34
Vihreä Lanka

Vihreiden on osallistuttava talouskeskusteluun, jotteivat sedät omi sitä itselleen. Se on Touko Aallon feminismiä.

Miksi sinut valittiin vihreiden puheenjohtajaksi?

”Ehkä siksi, että olen ottanut aika laajasti kantaa eri teemoihin. Pyrin keskustelemaan kaikkien ihmisten kanssa ja olen helposti lähestyttävä. Minulla ei varsinaisesti puheenjohtajakampanjaa ollut, mutta kotiläksyjen ja perusduunin tekeminen antavat varmuutta kaikkeen tekemiseen.”

Jyväskylässä vihreät sai vaalivoiton ja olit kaupungin äänikuningas. Sinulla on kovat näytöt.

”Viime eduskuntavaaleissa Keski-Suomesta nousi ensimmäinen vihreä kansanedustaja ja viime kuntavaaleissa vihreistä tuli Jyväskylän suurin puolue. Kyse on hyvästä ehdokasasettelusta ja pitkäjänteisestä työstä.”

Korostat sitä, että vihreistä pitää tulla koko maan puolue. Haastetaanko tässä keskustaa?

”En erikseen lähde haastamaan ketään. En ajattele politiikkaa pelinä. Mietin, miten vastata tiettyihin näkemyksiin tai huoliin. Maaseudulta tulee paljon toiveita, että hitsi vieköön, mekin tahdotaan tänne vihreää vaihtoehtoa. Muiden haastamisen sijaan haluan etsiä yhteisiä nimittäjiä.”

Mistä vihreiden kannatuksen kasvu tulisi, jos ei muita puolueita haastamalla?

”Voi erottautua omalla linjalla ja omalla tavalla toimia. Myös haastamisen tavoissa on eroja. Puhun arvoista, en räksytä. Olen nytkin aika voimakkaasti haastanut hallitusta ihmisoikeuksista ja maahanmuuttopolitiikasta. Hallitus teki eron Jussi Halla-ahoon henkilönä, mutta ei hänen kätilöimäänsä maahanmuuttopolitiikkaan. ”


Miten houkuttelisit nukkuvia vihreiden äänestäjiksi?

”Jatkamalla pitkäjänteistä hyvää työtä ja osallistamalla ihmisiä tekemään arvojemme mukaista politiikkaa. Pyrin luomaan tunnetta, että meihin voi kanavoida tuntemuksia ja me teemme niitä näkyväksi. Ei riitä, että puhuu näistä asioista eduskunnassa, pitää olla ihmisten arjessa. ja tehdä ihmisten toiveet ja tavoitteet näkyviksi. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat hirveän tärkeitä.”

Kävit nuorena kommunistisessa opintokerhossa. Miten suhtaudut aatteeseen nyt?

”Suhtaudun hymähdellen siihen, että kaikkea sitä on ehtinyt elämässään tehdä. 19-vuotiaana ihmisenä sitä pyrki purkamaan maailmantuskaansa johonkin. Meillä kotona ei ollut uskonnollista ja poliittista puhetta, joten en oikein tuntenut puoluekenttää, puhumattakaan aatehistoriasta. Opintokerhosta löytyi keskustelukumppaneita. Kun aloin ymmärtää tarkemmin kommunismia ja sen rakenteita, luikin nopeasti karkuun. Ehkä siitä on jäänyt sellainen ajatus, että olen nykyään aika allerginen mustavalkoiselle ajattelulle. Korostaisin myös demokratiakasvatuksen merkitystä kouluissa.”

Vihreiden kenttäväki on toivonut tiukempaa otetta maaseutupolitiikkaan. Miten se tehdään?

”Uusi puoluevaltuuskunta valmistelee maaseutu- ja maatalouspoliittisen ohjelman. On hyvä, että esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus ja Suomenmaa ovat haastatelleet minua aiheesta. Mitä enemmän olemme läsnä ihmisten arjessa, sitä selkeämpi vihreiden viesti on.”

Mitä koko Suomen asuttuna pitäminen saa maksaa?

”On ihan selvä asia se, että Suomessa kuka tahansa saa asua melkein missä tahtoo. Jos haluaa muuttaa jonnekin hyvin syrjään, ei voi kuitenkaan vaatia, että siellä olisi samat palvelut kuin kaupungissa. Sen sijaan muutosturvaa tarvitaan niissä tilanteissa, joissa ihminen on koko ikänsä asunut jossain haja-asutusalueella ja palvelut karkaavat ympäriltä. Esimerkiksi verojaostossa olemme puhuneet siitä, ettei oikein ole sekään että kiinteistövero on sama syrjäseudulla kuin Helsingin keskustassa.”

Kaupunkien vaikutusvalta kasvaa. Miten siellä saadaan lisää talouskasvua?

”Me tarvitsemme vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Kaupungit ovat Suomen elinehto. Minusta kuuden suuren kaupungin kannanotto sote- ja maakuntahallinnon uudelleen miettimisestä oli erittäin aiheellinen. Pääkaupunkiseudulla isot infrahankkeet ja muut talouden veturihankkeet hyödyttävät koko Suomea. Kaikkein pöhköintä on se, jos maaseudun puolustaja vastustaa kaupunkeja, koska monella tavalla kaupungit auttavat myös maaseudun kehittämistä.”

Lasikatto ei murtunut puheenjohtajavaalissa. Mitä sanot niille, jotka pettyivät siihen ettei puolue saanut naispuheenjohtajaa?

”Sukupuolella on paljon merkitystä. Sen takia olemme pitäneet puolueessa kiinni siitä, että jos puolueen puheenjohtaja ja puoluesihteeri ovat miehiä, eduskuntaryhmän puheenjohtajan pitää olla nainen. Tai toisinpäin. On tärkeää huomioida kokonaisuus.

Vihreät on feministinen puolue. Olen siitä ylpeä, ja olen itse feministi. On tärkeää tunnistaa oma etuoikeutettu asema yhteiskunnassa: olen mies, valkoihoinen, kantasuomalainen, aika korkeasti koulutettu, hyvin toimeentuleva ihminen. Saan ääneni kuuluviin ihan eri tapaan kuin moni muu. Minun ja muiden etuoikeutettujen tehtävä on poistaa syrjiviä rakenteita ja mahdollistaa, että rakenteet eivät ole esteinä kenenkään unelmille ja tavoitteille. Toivon, että minulle annetaan myös sellainen mahdollisuus, että minut nähdään ihmisenä, joka pyrkii tekemään yhteistyötä näissä tärkeissä asioissa.”

Kerrot olevasi feministi. Kuitenkin, kun sinun pitää nimetä eduskunnasta mieluisia kollegoita, kaikki ovat miehiä?

”Missään nimessä se ei tarkoita, etteikö joukossa olisi taitavia naisia. Journalistit ovat jostain syystä myös valinneet listastani vain miehiä. Tosiasiassa olen eduskunnassa enemmän tekemisissä lahjakkaiden naisten kuin miesten kanssa. Omasta eduskuntaryhmästä Emma Kari, Satu Hassi, Johanna Karimäki ja Krista Mikkonen ovat kaikki tärkeitä keskustelukumppaneita. Monessa asiassa kunnioitan esimerkiksi Päivi Räsästä, Eva Biaudetia ja Anna-Maja Henrikssonia. Vasemmistosta kunnioitukseni saavat Aino-Kaisa Pekonen, Hanna Sarkkinen ja Li Andersson, kokoomuksesta Anne-Mari Virolainen ja sdp:stä Krista Kiuru. Ehkä näissäkin maininnoissa vaikuttavat alitajuiset huolet siitä, että suljettujen ovien takana käydyt keskustelut naisten kanssa saatetaan tulkita väärin.”

Mitä muita tapoja on saada paremmin kuuluviin naiset ja muutkin sellaiset ryhmät, jotka eivät ole yhtä etuoikeutetussa asemassa kuin sinä?

”Luotan siihen, että monilla ihmisillä on sellaista osaamista, jolla tätä voidaan ratkoa. Me puolueena ja minä puheenjohtajana pyrimme tukemaan nuoria naispoliitikkoja, jotka ovat tekemässä vahvaa uraa. Puhumaan niistä teemoista, tekemään yhteiskirjoituksia ja -esiintymisiä.”

Mikä on Aallon linja? Mihin suuntaan viet vihreitä?

”Pääministeripuolueen suuntaan. Sinne päästään niin, että vihreät on vahva koko maan puolue. Kuntavaaleissa vihreiden viesti meni hyvin läpi, koska meillä oli hyviä paikallisia ehdokkaita. He veivät viestin sinne Kurikkaan, Kannonkoskelle ja muihin paikkoihin. Meidän pitää tukea kuntia, joiden valtasuhteissa on tapahtunut muutoksia. Meidän on jaettava tietoa fiksusti ja tehtävä mentorointijärjestelmiä. Kannustan kansanedustajia kiertämään maata ja aion myös itse kiertää paljon. Se tekee vihreää politiikkaa näkyväksi.

Vihreillä on hyvät ympäristö- ja luonnonsuojelukannat. Haasteemme on saada ne arvot yhä enemmän osaksi muita politiikan sektoreita, kuten työ-, talous- ja elinkeinopolitiikkaa. Meidän on osallistuttava talouskeskusteluun, koska muuten muiden puolueiden sedät hoitavat sen. Sekin on feminististä politiikkaa.”

Miten aiot saada vihreät kannat kuuluviin?

”Pitää puhua niin, että ministerit ja muiden puolueiden ihmiset pystyvät näkemään, että tämähän on vinha idea. Myös vihreiden on otettava muiden ideat paremmin huomioon. Vihreät on korostanut ympäristöarvoja pitkään. Siksi muutkin puolueet ovat pakotettuja ottamaan kantaa ja puhumaan niistä teemoista. Sama pätee moniin tasa-arvokysymyksiin, ihmisoikeuksiin ja kansainvälisyyskysymyksiin.

Ensin pitää olla oma kanta, sitten pitää rakentaa kannasta linja.”

Saako dialogilla taisteltua vihreiden näkemyksille tarpeeksi ilmatilaa?

”Kyllä uskon näin. Viime vaalikauden aikana arvostin nykyistä pääministeriä, entistä oppositiojohtaja Juha Sipilää siitä, että hän jätti sen kovimman riehumisen tekemättä. Hän ehkä jopa vinkeillään pelasti hallituksen yhteisö- ja osinkoverouudistuksen.”

Onko Juha Sipilä esikuvasi?

”Ei ole esikuva. Voi sanoa, että ihmiset tekevät eri aikoina eri tavalla politiikkaa ja se hänen tapansa jolla hän teki siinä hetkessä politiikkaa, puhutteli minua monella tapaa.”

Kuka on esikuvasi?

”Vihreistä löytyy montakin. Ihan ensimmäisiä oli Heidi Hautala ja hänen ihmisoikeustyönsä ja uranuurtajamainen työnsä naisena politiikassa. Hän on ollut vihreän politiikan kantahahmoja. Toisaalta kunnioitan valtavasti myös Satu Hassia, joka vähän insinöörimäisellä otteella on ottanut ilmastonmuutoskeskustelun haltuun. Rosa Meriläinen on ollut sellainen pokkanainen, joka on ollut esimerkkinä ja tukena monissa asioissa. Oras Tynkkysen kirurgimainen tarkkuus ja rauhallisuus ovat vakuuttaneet. Osmo Soininvaarassa arvostan kykyä hahmottaa isoja asiakokonaisuuksia ja Pekka Haavistossa rauhanneuvottelutaitoja.”

Jenni Leukumaavaara & Riikka Suominen



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.