Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Lasse Leipola

IFASA 2016 -seminaari Vantaalla
Ei mikään arkivaate. Turkisalan seminaarissa turkiksia näkee lähinnä mallinukkejen yllä.Lasse Leipola

Ei mikään arkivaate. Turkisalan seminaarissa turkiksia näkee lähinnä mallinukkejen yllä.

Turkisala haluaa olla trendikästä biotaloutta ja voittaa kriitikot tieteellä

24.8.2016 13.16

Lasse Leipola

Vihreä Lanka kävi kuuntelemassa, vieläkö turkisalalla uskotaan tulevaan.

On harmaa alkusyksyn aamu Vantaan Varistossa. Aidatulle alueelle pääsee jalkaisin ainoastaan vartiorakennuksen kautta.

Olin varautunut selittämään, kuka olen ja kenen kanssa osallistumisesta on sovittu etukäteen. Yksinäistä päivystävää vartijaa ei kuitenkaan hirveästi kiinnosta, ketä seminaariin on tulossa vaan hän viittoo ystävällisesti jatkamaan matkaa.

”Tuonne, missä porukkaa lappaa bussista sisälle.”


Neljän vuoden välein järjestettävä IFASA-seminaari kerää kokoon turkisalan tutkijoita ja yrittäjiä. Tänä vuonna Vantaalle on saapunut noin 180 vierasta yhteensä 15 eri maasta – kaukaisimmat Yhdysvalloista ja Kanadasta. Paikalle saapuvat ihmiset pulisevat enimmäkseen erilaisten aksenttien värittämällä englannilla. Suomea ei juurikaan kuule, mutta tanska kilpailee englannin kanssa ykkössijasta. Jopa joka kolmas osanottaja tulee Tanskasta.

Keskimääräistä osallistujaa on vaikea valita, sillä joukko on hyvin monipuolista: sukupuolijakauma on melko tasainen ja ikähaitari parikymppisistä eläkeikäisiin, joskin valtaosa sijoittuu melko kauas näistä ääripäistä. Pukeutuminen on epämuodollista kuin missä tahansa tutkijakonferensissa: pukuja ei ole, pikkutakki tuntuu lähes ylipukeutumiselta.

Ei myöskään vaikuta siltä, että alan sisälläkään uskottaisiin, että turkisista olisi somisteiksi arkipukeutumiseen. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta turkiksia on vain aulassa seisovien mallinukkejen päällä.


Siinä missä tämäntyyppiset seminaarit järjestetään usein Finlandia-talossa tai jonkun hotellin konferenssitiloissa, IFASA järjestetään huutokauppayhtiö Sagafursin omissa tiloissa Vantaalla.

Yhtiöllä alueella oma konferenssikeskus, jossa järjestetään turkishuutokauppoja muutaman kuukauden välein – seuraavan kerran syyskuussa. Konferenssikeskus ei ole nimenä liioitteleva, sillä tilat ovat suuret ja monipuoliset. On valoisa aulatila seurusteluun, suuri ravintolasali ja iso auditorio.

Ravintolasaliin on pystytetty väliseiniä, joihin on kiinnitetty seminaarissa esiteltävistä tutkimuksista kertovia julisteita. Suurin osa käsittelee turkiseläinten sairauksia ja terveysongelmia. Seminaariohjelmassa on luentoja muun muassa erilaisista taudeista, lannan koostumuksesta, nuorten minkkien häkkioloista sekä siitä, miten turkiksen kokoa voi kasvattaa siitoksilla.


Koska kyseessä on tieteellinen seminaari, ei agendalla ole juurikaan alan markkinanäkymiin liittyviä aiheita. Se varmasti latistaisi tunnelmaa, sillä esimerkiksi huutokauppayhtiö Kopenhagen Fur tiedotti kesäkuussa, että minkkituotanto on pudonnut vuodessa noin neljänneksellä.

Sen mukaan kyseessä on tuotannon sopeutuminen markkinatilanteeseen, mikä näkyy kaikilla markkinoilla. Selvin pudotus on nähty Kiinassa, jossa tuotanto on pudonnut alle puoleen.

Kotimainen huutokauppayhtiö Sagafurs kävi keväällä läpi YT-neuvottelut, joiden syiksi listattiin ”digitalisoituminen ja palveluliiketoiminnan merkityksen kasvaminen, Kiinan talouskasvun hidastuminen sekä Venäjän talouden jatkuvat haasteet”.


Seminaari alkaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion puheella. Hän kertoo olevansa ylpeä siitä, että biotalous on niin korkealla nykyisen hallituksen agendalla.

”Biotalous tarkoittaa kykyä tuottaa hyvinvointia koko Suomelle ja siihen kuuluu myös turkistuotanto”, Husu-Kallio sanoo.

”Tiede ei ole pelkästään akateemisen kiinnostuksen kohde vaan päätöksenteon pitää perustua siihen, ja tämä koskee myös biotaloutta.”

Husu-Kallio muistuttaa, että ihmisiä kiinnostaa ympäristökysymykset ja eläinten hyvinvointi, ja sen takia alalta vaaditaan läpinäkyvyyttä.

Itse eläinlääkärin koulutuksen saaneen, ja kertomansa mukaan myös turkiseläimiä tutkineen, Husu-Kallion mukaan turkistuottajilla ei pidä olla mitään salattavaa.

”Aiemmin vaadittiin enemmän lainsäädäntöä, mutta nykyisin kyse on siitä, että ala itse ottaa vastuuta.”

Hänen mukaansa tämä koskee erityisesti terveysongelmien ennaltaehkäisyä.

”Ja tätä ala on jo tehnyt.”

Huomattavasti aikatauluun merkittyä lyhyemmän puheen päätteeksi Husu-Kalliolle ojennetaan kassi, jossa luvataan olevan laadukas sinikettutuote. Karvat pilkottavat paperikassin suuaukosta, mutta kettu pysyy piilossa.


Avajaisten toisen puheenvuoron pitää turkistuottajien toiminnanjohtaja Marja Tiura. Hän kiittää aluksi hyvää yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Tiuran esityksen kalvoihin on kirjattu se, minkä saattoi kuulla jo Husu-Kallion puheessa: "a part of Finnish bio-economy". Turkisala haluaa olla mukana, kun hallitus edistää kotimaista biotaloutta.

”Onko tällä alalla tulevaisuutta? Kun tuottajat ja tutkijat kehittävät alaa yhdessä, tuottavuutta ja kannattavuutta voidaan kasvattaa ja eläinten hyvinvointia parantaa.”

Tiura myös lupasa, että ala osallistuu eläinten hyvinvoinnista käytävään keskusteluun.

”Ja tähän tarvitsemme tiedettä.”


Eilen tiistaina alkanut IFASA 2016 -seminaari päättyy perjantaina. Tänään keskiviikkona seminaarivieraille järjestetään puolentoista tunnin bussikierros Helsingissä ja sen jälkeen cocktail-tilaisuus. Huomenna on vuorossa lisää luentoja ja gaalaillallinen.




Viite