Flickr / W00kie (CC BY 2.0)

Turvapaikanhakijoita saatetaan syrjiä baarijonossa

9.10.2015 12.37

Emmi Skytén

Turvapaikanhakijoilta saatetaan evätä pääsy anniskeluravintoloihin etnisen alkuperän perusteella. Vihreä Lanka selvitti Rovaniemellä sattunutta tapausta.

Paikallinen Jukka Aaltonen nosti tapauksen alunperin esiin Facebookin Refugee Hospitality Club -ryhmässä, kun hän oli viime lauantaina yrittänyt neljän turvapaikanhakijan kanssa rovaniemeläiseen ravintolaan. Aaltonen pitää outona, että turvapaikanhakijoilta evättiin pääsy kahteen ravintolaan, koska he eivät pystyneet todistamaan ikäänsä. Aaltosesta vastaavan ikäisiltä suomalaisilta ei yleensä kysytä henkilöllisyystodistusta. Aaltonen arvioi, että miehet olivat noin kolmekymppisiä.

Turvapaikanhakijat olivat ensin yrittäneet päästä paikalliseen Pohjanhovi-nimiseen yökerhoon keskenään, mutta he eivät olleet päässeet sisälle ilman passia. Sen jälkeen he tapasivat kahvilla olleen Aaltosen ja kertoivat hänelle tapahtuneesta.

Aaltonen ja turvapaikanhakijat päättivät tämän jälkeen mennä yhdessä läheiseen Oliver's Corneriin. Aaltonen olisi päästetty sisään, eikä häntä pyydetty todistamaan henkilöllisyyttään, mutta hänen perässään sisään kävelleet turvapaikanhakijat pysäytettiin näyttämään henkilöllisyystodistusta. Koska miesten turvapaikkahakemus on vireillä, heillä ei ollut passeja hallussaan eikä todistus turvapaikanhakustatuksesta riitä henkilöllisyystodistukseksi.

Oliver's Cornerin toimitusjohtaja Mona Rytilahti ei halunnut kommentoida yksittäistapausta, mutta hänen mukaansa baarin ovella kysytään henkilöllisyystodistusta sekä suomalaisilta että ulkomaalaisilta. Hän kertoo, että henkilöllisyystodistusta kysytään, jos näyttää siltä, että asiakas on nuorempi kuin baarin ikäraja 20 vuotta. Rytilahti kertoo myös, että alle 30-vuotiailta pitää aina kysyä henkilöllisyystodistus, ja että ulkomaalaisten ikiä on vaikeampi arvioida.

Ravintola Pohjanhovin vahtimestari Janne Salmivuoren mukaan henkilöllisyystodistusta kysytään tasapuolisesti kaikilta niiltä, joiden arvioidaan olevan nuorempia kuin 24 vuotta, joka on ravintolan ikäraja.

”Kyllä meillä on tapana kysyä papereita kaikilta, Pohjanhovilla on kuitenkin niin korkea ikäraja.”

Jukka Aaltonen puhui illan aikana myös erään kolmannen ravintolan ovimiehen kanssa ja kysyi, olisiko hän päästänyt miehiä sisään. Aaltosen mukaan ovimies oli vastannut, että ikä pitää pystyä todistamaan, mutta Aaltosen ei tarvitse todistaa henkilöllisyyttään, koska hän on suomalainen.

”Kysyin häneltä, että sekö se juttu tässä on. Hän vastasi, että ei, mutta jos 'niitä' on täällä paljon, ihmisillä alkaa olla turvaton olo”, Aaltonen kertoo.

Rainer Hiltunen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta ei ole perehtynyt kyseiseen tapaukseen. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että jos seurueen suomalaista ei ole pyydetty todistamaan henkilöllisyyttään mutta muita on, kyse voisi olla rikoslain kieltämästä syrjinnästä.

”Pääajatus on, että ketään ei etnisen alkuperän, ihonvärin tai taustan perusteella saa kohdella eri tavalla.”

Hiltunen huomauttaa, että tämän tilanteen arviointia vaikeuttaa se, että alkoholilainsäädännön mukaan nuorten henkilöiden pitää pystyä todistamaan ikänsä anniskelualueilla.

”Jos siitä (alaikäisyydestä) on varteenotettava epäilys, ikä on pystyttävä todistamaan. Mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi etnisen alkuperän perusteella toisilta vaadittaisiin iän todistamista ja toisilta ei. Se on syrjintää.”

Hiltunen painottaa, että on tärkeää, ettei toiminnasta synny syrjintäepäilyä.

”Jos taustalla on aito huoli siitä, että lakia noudatetaan ikärajojen osalta, asia pitää pystyä ilmaisemaan siitä näkökulmasta eikä syrjintänä”, Hiltunen sanoo.

Ihmisoikeusliitto selvitti vuonna 2002 ravintolatesteillä, pääsevätkö eri etnisiä ryhmiä edustavat ihmiset hankalammin ravintoloihin kuin niin sanotut kantasuomalaiset. Kokeessa ilmeni, että esimerkiksi romaneilta kiellettiin ravintolaan pääsy sanomalla suoraan, että syy oli heidän kansallisuudessaan.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattilan mukaan syrjintää esiintyy edelleen ravintoloihin pääsyssä, mutta hänestä kaikkein ilmeisempää syrjintää saattaa esiintyä nykyisin vähemmän kuin vuonna 2002.

”Syrjintä yleisemmin, oli se sitten asumisessa, työn saannissa tai ravintoloissa, on mennyt hieman piilotetummaksi”, Mattila kertoo.

”Sitä sitten yritetään pukea erilaisiin verukkeisiin, kuten että meillä on vaatimus, että ei saa tulla lenkkareissa tai kansallispuvussa. Tai kysytään paperit tai syytetään humalatilasta helpommin jonkun näköisiltä kuin toisen näköisiä.”

Ravintolalla on oikeus luoda omia sääntöjään, mutta niiden pitäisi olla samat kaikille, Mattila huomauttaa. Jos näin ei ole, kyse on syrjinnästä, hän sanoo.

Tweet