Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Bernard Dupont / Flickr (CC-BY-SA)

Metsää Malesiassa
Verovapaa metsä? Finnwatchin raportin mukaan Finnfund on sijoittanut kehitysyhteistyövaroja malesialaiseen metsäyhtiöön monimutkaisen verojärjestelyn kautta.Bernard Dupont / Flickr (CC-BY-SA)

Verovapaa metsä? Finnwatchin raportin mukaan Finnfund on sijoittanut kehitysyhteistyövaroja malesialaiseen metsäyhtiöön monimutkaisen verojärjestelyn kautta.

Verokikkailua kehyrahoilla – raportti herättää kysymyksiä yritysvetoisesta kehitysyhteistyöstä

14.3.2017 11.28
Lasse Leipola

Valtion kehitysyhteistyörahoja on käytetty aggressiivista verosuunnittelua hyödyntävään rahastoon, väittää tänään tiistaina julkaistu Finnwatch-raportti.

Suomi tukee niin sanottua yritysvetoista kehitysyhteistyötä Finnfund-rahaston kautta. Se rahoittaa pitkäaikaisilla lainoilla pääasiassa suomalaisia yrityksiä, jotka haluavat investoida kehitysmaihin tai Venäjälle.

Verovälttelyä kehitysyhteistyövaroilla -raportissa kuvataan yksittäinen tapausesimerkki, jossa Finnfund on sijoittanut Dasos Capital Oy:n hallinnoimaan metsärahastoon. Finnwatchin mukaan Luxemburgiin rakennetulla järjestelyllä on vältelty verotusta sekä Suomessa että hankkeen varsinaisessa kohdemaassa eli Malesiassa.

”Dasosin järjestely vaikuttaa keinotekoiselta, koska sillä ei ole ollut tilinpäätösten mukaan Luxemburgissa yhtään työntekijää. Yhtiön toiminta on perustunut puhtaasti sen suomalaisen emoyhtiön työntekijöiden työpanokseen. Järjestelyn tarkoituksena näyttääkin olevan Suomen verojen välttäminen”, raportissa todetaan.

Raportin tiedot perustuvat muun muassa julkisiin kirjanpitotietoihin sekä vuonna 2014 vuodettuihin niin sanottuihin LuxLeaks-asiakirjoihin. Finnwatch rahoitti raportin Mesenaatti-palvelussa kerätyllä joukkorahoituksella.


Finnwatch kysyi järjestelystä sekä Dasos Capitalilta että Finnfundilta. Dasos korosti olevansa Suomessa toimiva ja suomalaista osaamista kansainväliselle sijoittajakunnalle vievä yhtiö, joka maksaa valtaosan veroistaan Suomeen ja työllistää suomalaisia. Yhtiön mukaan se on perustanut rahastoja Luxemburgiin siksi, että vastaavaa rahastorakennetta ei ole mahdollista perustaa Suomeen.

”On selvää, että vastaavaa verojen minimointiin tähtäävää rahastorakennetta ei olisi voitu perustaa Suomeen. Toisin kuin Luxemburg, Suomi ei ole rahastosijoittajille veroetuja tarjoava veroparatiisi”, Finnwatchin raportti toteaa.

Finnfund puolestaan kertoi pyrkivänsä välttämään rahastoja, joissa voi olettaa tähdättävän veronkiertoon. Se kertoi pyytäneensä Dasos Capitalilta selvityksen asiasta.

Finnfund vastasi raporttiin tiistaina myös omilla verkkosivuillaan. Sen mukaan yhtiö on käynyt asiaa läpi Dasos Capitalin ja ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

”Saamamme tiedon mukaan Finnwatchin artikkeliluonnoksen tiedot ja päätelmät eivät kaikilta osin pidä paikkaansa”, vastauksessa todetaan.

Finnfundin mukaan rahasto on tarjoutunut tapaamaan Finnwatchia kertoakseen asiasta tarkemmin.


Finnwatchin raportti
nostaa pintaan vakavia kysymyksiä yritysten hankkeisiin tukeutuvaan kehitysyhteistyöhön liittyen. Sipilän hallituksen ohjelmassa otettiin vuonna 2015 iso askel yritysvetoisen kehitysyhteistyön suuntaan, kun muusta kehitysyhteistyöstä leikattiin ankarasti, mutta Finnfundin rahoitusta lisättiin.

Kyseessä ei ole suomalainen ratkaisu vaan maailmanlaajuinen trendi. Virallisen kehitysyhteistyön sääntöjä uudistettiin vuosi sitten OECD:ssä ja uudet linjaukset – kuten myös 2015 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet – korostavat yksityisen rahan merkitystä.

Yritysmuotoinen kehitysyhteistyö perustuu ajatukseen siitä, että julkista rahaa käyttämällä voidaan mobilisoida huomattavasti suurempia summia yksityistä rahaa. Tämän on ajateltu johtavan kehitysmaiden kannalta suurempaan hyötyyn kuin pelkän perinteisen julkisen kehitysavun.


Yritysmuotoista kehitysyhteistyötä on kuitenkin kritisoitu muun muassa siitä, että se synnyttämät rahavirrat eivät saavuta kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia.

Toinen suuri huoli on se, että yritystoiminnassa syntyviä voittoja ohjataan ohi kohdemaan verotuksen. Raportin mukaan esimerkkitapauksessa rahat lainattiin korkealla korolla Luxemburgista Malesiaan, jolloin metsähankkeessa syntynyttä tuottoa kotiutettiin korkokuluina eikä verotettavana voittona.

Kolmas yksityiseen kehitysrahoitukseen liittyvä huoli on se, että rahavirrat jäävät hämärään muun muassa liikesalaisuuksiin vedoten.

”Finnfund ei avaa sijoitussalkkujensa sisältöä tai yksittäisiin rahastoihin sijoitettuja summia. Suurin osa Finnfundin rahastosijoituksista tehdään veroparatiisien kautta eikä yrityksellä ole uskottavia verovastuullisuutta koskevia linjauksia”, toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo Finnwatchin tiedotteessa.


Finnwatch esittää raportissaan suosituksia sekä Finnfundille että poliittisille päättäjille. Sen mukaan Finnfundin tulisi asettaa aikataulu rahastosijoituksiinsa liittyvän aggressiivisen verosuunnittelun purkamiseksi.

”Finnfundin käyttämään rahastoon liittyvät verojärjestelyt ovat kiusallinen asia Suomen kehityspolitiikan uskottavuudelle. Kansalaisjärjestöjen varoittelut Finnfundin verovastuun ongelmista ovat kaikuneet kuuroille korville”, Vartiala sanoo.

Raportti nostaa esiin myös valtion omistajaohjauspolitiikan määritelmän aggressiivisesta verosuunnittelusta.

”Omistajapolitiikkaa linjaavan periaatepäätöksen määritelmä aggressiivisesta verosuunnittelusta viittaa suoranaiseen rikolliseen veronkiertämiseen ja on rikollisenkin toiminnan määrittelemisessä suppea. Määritelmä ei vastaa kansainvälistä käsitystä aggressiivisesta verosuunnittelusta”, raportissa arvioidaan.

Finnfundin toiminnasta on esitetty kritiikkiä aiemminkin. Helsingin Sanomat kertoi syksyllä 2015 Finnfundin tukemasta patohankkeesta, jolla pelättiin olevan haitallisia vaikutuksia alueen asukkaisiin ja ympäristöön. Viime vuonna Yle kertoi Finnfundin hankkeiden ongelmista Keniassa ja Hondurasissa.

Juttuun päivitetty tieto Finnfundin vastauksesta kello 11.48.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.